![OLET [Ajankohtaista sivulla]](kuvat/onajankohtaistasivulla.gif){kind=small}
Periaateohjelma
Kannanotot
Asiakirjat
Työkansan Sanomat
Lähiradio 100,3 MHz
Opintoaineisto
Linkit
English pages
|
Ajankohtaista
sisältö:
Rauhan, edistyksen ja ympäristön
puolesta
Kommunististen- ja työväenpuolueiden kokous Brysselissä 11. - 12. huhtikuuta 2011Euroopan kommunististen- ja työväenpuolueiden kokous pidettiin Brysselissä 11. - 12. huhtikuuta 2011. Kokoukseen osallistui 38 puoluetta. Suomesta mukana oli Kommunistinen Työväenpuolue jota edusti varapuheenjohtaja Mikko Vartiainen. Kokous käsitteli laajasti kapitalismin yleismaailmallista kriisiä ja hyväksyi kolme julkilausumaa. Yhteisessä julkilausumassa tuomitaan imperialistinen hyökkäys Libyaan. Minskin metroon tehty pommi-isku myös tuomittiin, jossa ilmaistiin osanotto iskun uhreille ja tuomitaan jatkuvat suunnitelmat aiheuttaa epäjärjestystä toimilla, joita USA, EU ja NATO tukevat. Kolmannessa julkilausumassa ilmaistaan tuki Jugoslavian Uudelle Kommunistiselle puolueelle, joka on joutunut järjestelmällisen vainon ja syrjinnän kohteeksi Serbian hallituksen toimesta. Euroopan kommunististen ja työväenpuolueiden yhteinen julkilausuma Euroopan kommunistiset ja työväenpuolueet, jotka osallistuivat Euroopan kommunistien tapaamiseen Brysselissä 11.-12.4.2011 vaihtoivat näkemyksiä meneillään olevasta kapitalistisen järjestelmän syvästä kriisistä ja tuomitsivat imperialistisen hyökkäyksen Libyaa vastaan. Tämä kapitalismin kriisin olosuhteissa aloitettu sota on jatkoa barbaariselle hyökkäykselle, jonka pääoma on käynnistänyt maidemme työväenluokan ja muiden väestökerrosten kustannuksella käyttäen raakoja kansanvastaisia toimenpiteitä. Vaikka vastustamme Libyan hallitusta toteamme, että USA:n, NATOn ja EU:n imperialistinen hyökkäys Libya vastaan on jälleen uusi kansojen kustannuksella tehty imperialismin rikos. Imperialistien käyttämät valheelliset perustelut eivät voi salata sitä tosiasiaa, että niiden keskinäinen kilpailu Afrikan, Lähi-Idän, Itäisen Välimeren ja Kaspian alueen luonnonvaroista on kiihtymässä. Vaadimme imperialistisen sodan välitöntä lopettamista, sotilastukikohtien sulkemista ja kaikenlaisen imperialististen suunnitelmien täytäntöönpanon valmistelun lopettamista. Myös Libyan tapauksessa katsomme, että kansalla on oikeus valita oma kehitystiensä ilman ulkomaisia imperialistisia interventioita. Samaan aikaan Euroopan maiden porvaristo suorittaa työläisten vastaisia toimia, joita tehdään muiden imperialististen valtojen välisen kilpailukyvyn nimissä. Palkkoja ja eläkkeitä alennetaan kriisin nimissä tarkoituksenaan varmistaa pääoman voitot. Monissa maissa toteutetaan raakoja työväen ja ammattiliitojen oikeuksien heikennyksiä, työttömyys on nousussa, lakko- ja muita järjestäytymisvapauksia loukataan, muukalaisviha vahvistuu samaan aikaan kun köyhät pienviljelijät syrjäytetään suurtilojen ja monopoliryhmien etujen tieltä. Kapitalismin historialliset rajat osoittautuvat objektiivisesti olemassa oleviksi, kun se ei kykene ratkaisemaan kansojen perusongelmia. Porvaristoluokka on hyvin tietoinen siitä tosiasiasta, että sen strategian päävihollisia ja kapitalistisen järjestelmän päävastustajia ovat kommunistiset ja työväenpuolueet. Tästä syystä ne ovat kiihdyttäneet useissa maissa antikommunistisia uhkauksia, vainoja ja toimintakieltoja. Kansoilla on kuitenkin vain yksi tie kuljettavanaan. Vain työläisten taistelulla työtätekevien ihmisten ongelmien ratkaisemiseksi ja työväenluokan poliittisen vallan puolesta voimme kivetä tien sosiaalisen edistykseen ja sosialismiin. Me tervehdimme useissa Euroopan maissa käynnissä olevaa luokkasuuntautunutta joukkoliikettä. Kansat hyötyvät tämän liikkeen kasvamisesta, joka haastaa ihmisvastaisen poliittisen linjan, imperialistiset järjestöt ja itse kapitalistisen kehitystien. Tapaamiseen osallistuneet kommunistiset ja työväenpuolueet päättivät edelleen tehostaa taisteluaan ja keskinäistä yhteyttään. Kommunistinen Työväenpuolue – Rauhan ja Sosialismin puolesta Keskusneuvosto 12.2.2011 Työkansan tarpeet etusijalle – toimenpiteitä seuraavalle hallitukselle Ensimmäiseksi – sotapolitiikasta eroon Suomalaisten onnellisempi tulevaisuus riippuu siitä, että suomalaisessa politiikassa tunnustetaan Suomen itsemääräämisoikeuden ja puolueettomuuden merkitys Pohjois-Euroopan rauhantilaa vakauttavana tekijänä. Emme voi lähiympäristömme muuttumista jäädä odottamaan pitämällä Nato-ovea auki. Suomen on vaikutettava itse rauhantilan pysyvyyteen lähialueilla ja maailmalaajuisesti irtaantumalla Nato-liittolaisuudesta ja Afganistanin sodasta. Uusien jo päätettyjenkin aseiden hankinnat tulee keskeyttää. Armeijan menoja on supistettava niin, että jäljelle jää vain rajavartiosto. Aseiden viennistä on luovuttava Toiseksi – irti Euroopan Unionista Harjoitettu Euroopan unionin edellyttämä hallituspolitiikka on raunioittanut pahasti Suomalaista yhteiskuntaa. Siinä keskeistä on julkisen talouden yksityistäminen ja yhteiskunnan palvelujen heikentäminen ja niiden maksullisuuden lisääminen. Sen seurauksena kansalaisten tarvitsemien palveluiden saatavuus on heikentynyt. Tämä politiikka on jakanut voimakkaasti kansaa kahtia, yhä useamman eläessä nyt taloudellisessa niukkuudessa, jopa kurjuudessa. Ainoastaan pieni vähemmistö kansasta on voinut rikastua harjoitetun politiikan siivittämänä ja on kahminut yhä enemmän rikkautta itselleen. Suomalaisten enemmistön onnellisempi tulevaisuus riippuu myös siitä, kuinka pystymme poliittisen -ja taloudellisen järjestelmämme muuttamaan sellaiseksi, että hallituksen politiikassa etusijalla ovat työkansan tarpeet, eikä pääomapiirien voittojen lisääminen ja toiminta-alueen laajentaminen julkisen talouden kustannuksella. Meillä Suomessa on satoja tuhansia työttömiä työläisiä, jotka olisivat valmiit työllään rakentamaan tätä maata, jos vain töitä olisi. Todellisen mahdollisuuden työhön ja tämän maan rakentamiseen mahdollistaa politiikan suunnan muutos, joka voidaan aikaan saada irrottamalla Suomi Euroopan Unionin jäsenyydestä ja täten unionin talous -ja yhteiskuntapolitiikasta. Kolmanneksi – kohti oikeudenmukaisempaa Suomea Yhteiskunta voi olla työläisille tasa-arvoisempi ja onnellisempi jossakin määrin kapitalismissakin, kun toteutetaan kansantulon oikeudenmukaisempi jako. Siihen voidaan päästä turvaamalla ihmisille riittävän suuruinen toimeentulon perustaso, suorittamalla palkankorotukset työn tuottavuutta vastaavasti, lyhentämällä viikkotyöaikaa ja alentamalla eläkkeelle pääsy ikää. Tavoitteiden toteuttamiseksi Kommunistinen Työväenpuolue esittää: - perusturvan suuruudeksi 1100 euroa kuukaudeksi verottomana, eläkeläisille, opiskelijoille, työttömille ja vailla ansiotuloja oleville. - vähimmäispalkaksi 1680 euroa kuukaudessa kokopäivätyöstä, joka on n.10 euroa tunnissa. - viikkotyöaikaa lyhennettävä 35 tuntiin ansiotasoa alentamatta - eläkeikää tulee laskea siten, että 60-vuotiaana on mahdollisuus siirtyä täydelle eläkkeelle. Neljänneksi – politiikan muutoksen on jatkuttava Työkansan tarpeiden ja yhteiskunnan kaikin puolisen kehityksen demokratisoimiseksi on toteutettava talouden keskeisten toimintojen kansallistaminen ja huolehdittava mahdollisimman laajan elintarvikeomavaraisuuden säilymisestä Suomessa. Näiden toimenpiteiden toteuttaminen luo myös mahdollisuuden elinympäristömme säilyttämiseen viihtyisänä, saasteettomana ja terveyden kannalta puhtaana. Tuomitsemme Israelin
hallituksen toimeenpanemat veriteot Vaaliarvio: Oikeistopolitiikka vahvistui presidentinvaalissaTammikuussa 2006 pidetyt presidentinvaalit vahvistivat oikeistopolitiikan jatkuvuutta Suomessa. Yksikään vaalin kahdeksasta ehdokkaasta ei tehnyt esitystä Suomen ja Naton välillä solmitun sotilaallisen yhteistyösopimuksen irtisanomiseksi. Ehdokkaat eivät myöskään esittäneet palaamista puolueettomuuden, sotilaallisen liittoutumattomuuden ja hyväksi koetun rauhanpolitiikan linjalle. Kaikki ehdokkaat ovat oikeistopolitiikan toteuttajia. Vaalin toisella kierroksella olleiden ehdokkaiden Tarja Halosen ja Sauli Niinistön puolueet SDP ja Kokoomus, sekä puolueiden taustavoimat ammattiliittojen johto ja työnantajaliitot ovat vuosikausia mukauttaneet suomalaisia oikeistopolitiikan hyväksymiseen. Toteutetun poliittisen linjan seurauksena hyvinvointipalvelujen säilyttämisen nimissä on niitä ajettu alas, on hyväksytty pääomatulojen kasvu palkansaajien tulojen osuuden pienentyessä kansantulosta, kymmenientuhansien viljelys tai karjankasvatustilojen toiminta on tehty kannattamattomaksi, lisäksi pääoman vallan kasvua on lisätty yksityistämällä julkista omaisuutta ja toimintoja. Näiden toimien määrätietoinen toteuttaminen on merkinnyt suurpääoman vallan ja oikeistopolitiikan kasvua. Tämä Suomessa toteutettu poliittinen linja on suorassa yhteydessä eurooppalaiseen EU:n ylikansallisen päätäntävallan lisäämiseen, johon sisältyy EU:n perustuslain hyväksyminen ja suurpääoman vallan kasvu. Kehitys Euroopassa on kapitalistisen imperialismin yleismaailmallista kehitystä. Tämän politiikan seurauksena jatkuu jako pienilukuiseen rikkaiden ja hyvin toimeentulevien joukkoon ja toisaalta työväen suuren enemmistön ajaminen turvattomuuteen ja epävarmuuteen. Tarja Halosen ja Sauli Niinistön näkemykset eivät eronneet kysymyksessä pitää Suomi suurvaltojen eturistiriitojen ja sotilasliittojen ulkopuolella. Tarja Halonen pitää Suomen Nato-jäsenyyttä optiona ja Sauli Niinistö pitää jäsenyyttä mahdollisuutena. Myös EU:n kriisinhallinnan nimissä tapahtuva sotilaallisen toiminnan vahvistaminen ja Suomen osallistuminen EU:n nopeantoiminnan joukkoihin kaikkialla maailmassa, sai molemmilta ehdokkailta hyväksynnän. Lasku sotavarustelun menoista ja sotilaallisiin operaatioihin osallistumisesta tulee kansan maksettavaksi. Harjoitetun sisä- ja ulkopoliittisen linjan tukijoina ja toteuttajina ovat olleet viimeisen viidentoista vuoden ajan kaikki hallituksessa olleet puolueet Sosialidemokraattinen puolue, Kokoomus, Keskusta, Ruotsalainen kansanpuolue, Kristillisdemokraatit, Vihreät ja Vasemmistoliitto. Kehotukset presidentinvaalin yhteydessä; äänestäkää oikeistoa ja Natoa vastaan äänestämällä Tarja Halosta osoittautuvat tosiasioiden kieltämiseksi. Ehdokkaiden ja heidän taustavoimien tekemiset ratkaisevat suhtautumisen ehdokkaaseen, varsinkin silloin, kun he ovat olleet vallassa. Vaalikamppailun aikana ehdokkaiden lausumat epämääräiset lupaukset, joilla kansaa jälleen petetään eivät asiaa muuksi muuta. Työväenliikkeessä ei ole varaa jymäyttää ihmisiä katteettomilla lupauksilla, koska luokkataistelu paljastaa jokaisena päivänä, kuka kenenkin hyväksi on toiminut, ketkä ovat joutuneet kärsimään ja ketkä ovat hyötyneet. Presidentinvaalissa ei ollut ehdokkaana sosialismiin suuntautunutta poliittisen vasemmiston ehdokasta, mutta mahdollisuus toisenlaiselle politiikalle on olemassa. Se edellyttää puuttumista suurpääoman tuloihin, sen vallan rajoittamista ja oikeistopolitiikan torjumista. Yksityistäminen on pysäytettävä. Työväestön työllä syntynyt kansantulo on jaettava työn tekijöille ja parannettava eläkeläisten, opiskelijoiden ja nuorisomme toimeentulomahdollisuuksia. Suomi on palautettava puolueettomuuden ja sotilaallisen liittoutumattomuuden linjalle. Suomen kansantalouden itsenäisen kehittämisen tulee perustua valtioiden välisiin tasavertaisiin suhteisiin ja siksi Suomen jäsenyys Euroopan Unionissa on irti sanottava. KTP:n Keskusneuvosto 4.2.2006 Keskusneuvosto 28.8.2005: Presidentinvaalit oikeistovoimien komennossaMaamme ulko- ja turvallisuuspolitiikka on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana käännetty ylösalaisin ja Suomi on liitetty EU:n ja Naton etupiiriin. Perinteinen rauhaa ja vakautta ylläpitänyt puolueettomuus on vaihdettu USA:n sekä sen läntisten liittolaisten maailmalaajuista sotilaallista ja taloudellista hyökkäystä tukevaan politiikkaan. Askel askeleelta toteutettu käännös on tehty oikeistovoimien ehdoilla ja sen varmistajina ovat olleet sosialidemokraattiset presidentit Koivisto, Ahtisaari ja Halonen. He ovat siten toimineet rahavallan edustajina. Puolueettomuus ja sotilasliittoihin kuulumattomuus korvattiin Koiviston aikana epämääräisellä Suomen linjalla. Ahtisaaren kaudella puhuttiin julkisuudessa vielä sotilaallisesta liittoutumattomuudesta, mutta Suomea ajettiin kulissien takana USA:n johtamaan transatlanttiseen liittoumaan, jossa valtaa käyttävät USA:n lisäksi EU ja Naton sotilasjohto. Halosen presidenttivuosina puolueettomuuden alasajo on viety loppuun ja Natoon liittyminen on vain ajan kysymys. Suomi toteuttaa nyt uskollisesti EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja on tiukasti sidoksissa Naton sotilaallisiin operaatioihin. On selvää, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täyskäännös ei olisi ollut mahdollista ilman kansan enemmistön mielipiteen muokkaamista ja lopulta sen tahdon ohittamista. Käännös ei olisi myöskään toteutunut ilman koko yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tapahtunutta oikeistovoimien ja suuryritysten vallan kasvua. Näin oikeistolaiset virtaukset ovat saaneet merkittävän jalansijan kaikissa eduskuntapuolueissa ja jopa ay-liikkeessä. Sisäpolitiikan oikeistolaistuminen onkin ollut Suomen osalta ratkaiseva askel puolueettomuudesta luopumisessa ja militarismin kasvussa. Tammikuun presidentinvaaleissa on perimmältään kysymys Suomen sisä- ja ulkopolitiikan jatkamisesta oikeistovoimien komennossa. Oikeistolle on sama, kuka jatkaa nykyistä EU-linjaa ja ajaa Suomea sotilasliitto Natoon. Kysymys ei ole siis henkilöstä vaan harjoitettavan politiikan sisällöstä ja suunnasta. Yksikään presidenttiehdokkaista ei ole ilmoittanut vastustavansa maamme nykyistä EU-jäsenyyttä, unionin liittovaltiokehityksen mahdollistavaa perustuslakia tai sen sotilaallisia tavoitteita. Yksikään ei ole myöskään ilmoittautunut Suomen Nato-jäsenyyden vastustajaksi. Kaikki ehdokkaat ovat myös innolla mukana terrorismin vastaisen sodan varjolla harjoitettavassa kansalaisten demokraattisten oikeuksien rajoittamisessa ja militarismin lisäämisessä. Kommunistit eivät ole antaneet koskaan tukeaan Suomen puolueettomuuden romuttamiselle, itsenäisyyden ja päätösvallan luovuttamiselle EU:lle, Nato-sopeutuksella ja sotapolitiikan esiinmarssille. Olemme tehneet työtä päinvastaisen kehityksen puolesta, koska harjoitettu politiikka on ollut kauttaaltaan kansan enemmistön etujen vastaista politiikkaa. Emme tue myöskään vaaleissa sellaisia ehdokkaita, jotka toteuttavat eduskunnassa, hallituksessa ja maamme ulkopoliittisessa johdossa nykyistä oikeistolinjaa ja tukevat sotilaallista varustautumista sekä sotaliittoihin kuulumista. Pohjoismaiden Kommunistipuolueiden kokous Sauvossa 13. - 14.8.2004Yli kymmenen vuoden ajan Pohjoismaiden Kommunistipuolueet ovat kokoontuneet vuosittain. Tänä vuonna puolueet kokoontuivat Suomessa elokuun puolivälissä. Aatteellisten ja ajankohtaisten kysymysten yhteisen käsittelyn lisäksi kokous hyväksyi kaksi kannanottoa " Ei epädemokraattiselle ja imperialistiselle EU:lle" ja "Vaadimme kansanäänestystä EU:n perustuslaista". Ei epädemokraattiselle ja imperialistiselle EU:lleKapitalismi on tänään imperialistista globalisaatiota ja uusliberalismia. Se on imperialistisessa vaiheessa olevaa kapitalismia, jossa pääoma keskittyy ja muodostaa liittoja jakaen uudelleen raaka-ainevarat, markkinat ja vallan. USA on tänään maailman johtava voima. Se pyrkii alistamaan muut valtiot tahtonsa alle. Irakiin hyökkäämisen syynä eivät olleet joukkotuhoaseet tai Saddam Hussein, vaan pyrkimys saada alueen öljyvarat Yhdysvaltain hallintaan. EU on imperialistinen kuten Yhdysvallat. Useat EU-maat ovat jo muuttaneet lainsäädäntöään, joka nyt mahdollistaa niiden sotilaiden lähettämisen sotaoperaatioihin omien rajojen ulkopuolelle. Esimerkiksi toisen maailmansodan jälkeen Saksan sotilaita kiellettiin toimimasta omien maan rajojen ulkopuolella. EU:ta militarisoidaan ja varustetaan sotilaallisia tarkoituksia varten. Nopean toiminnan joukot on alku EU:n pysyvälle yhteiselle armeijalle, jolla on läheiset suhteet NATO: on. Niiden toimintaa pyritään oikeuttamaan väittämällä, että niitä tarvitaan kriisien ratkaisemiseen ja taisteluun terrorismia vastaan. Kansalaisten demokraattisia oikeuksia kavennetaan ja ihmisten valvonta lisääntyy. EU:ssa pääoman tahdon mukaisesti tapahtunut pääomien ja poliittisen vallan yhteen kietoutuminen on johtanut Euroopan perustuslain säätämiseen. Jos perustuslaki hyväksytään, siirtyy EU:lle merkittävä osa sen jäsenmaiden itsenäisestä päätäntävallasta. EU:n päätösten mukaisesti tapahtuneet taloudelliset muutokset yhteiskunnassa ovat merkinneet julkisen talouden ajamista alas. Yksityistäminen on keskeinen osa tätä politiikkaa. Yhteiskunnallisten yritysten yksityistäminen on johtanut julkisten palvelujen heikkenemiseen. Tästä johtuen kansalaisten yhteiskunnalliset vaikutusmahdollisuudet ovat heikentyneet samaan aikaan kun yksityinen taloudellinen sektori on ottanut valtaansa sosiaalisten palvelujen tuottamisen. Kansanedustajat ja kuntien valtuutetut ovat menettäneet valtaansa johtaa sosiaalipolitiikan kehitystä. Niiden päätäntävallan tilalle on tullut yksityisen pääoman voiton maksimointi pyrkimykset. Pääoman vallan lisääntyminen on merkinnyt yleissitovien työehtosopimustenmitätöimistä. Työnantajat pyrkivät alentamaan palkkoja ja siirtämään niistä sopimisen yritystasolle heikentääkseen ammattiyhdistysliikettä. Tätä politiikkaa toteutetaan yhdessä ammattiliittojen johdon kanssa, joka sokeasti noudattaa EU-politiikkaa. Esitämme ja toteamme seuraavaa: Tuemme toiminnallamme EU:n perustuslain vastaista taistelua. Kansanäänestys on suoritettava perustuslaista kaikissa EU-maissa. Ilmaisemme tukemme kaikille EU:n vastaisille toimille. Irti EU:sta! Suunnitelmat EU:n nopean toiminnan sotajoukoista ja EU armeijasta on hylättävä. Varat sotavarustelusta tulee siirtää käytettäväksi työllisyyden lisäämiseen ja kansalaisten sosiaalisen perusturvan parantamiseen. Varoja tarvitaan terveydenhoitoon, vanhustenhuoltoon, lasten päivähoitoon, koulutukseen jne. Pohjois-Euroopan rauhantilan ja vakauden säilyttämiseksi sotilasliitto Naton on poistuttava Pohjois-Euroopasta, mukaan lukien Grönlanti. Tanskan ja Norjan tulee irtisanoa Nato-jäsenyytensä. Suomen ja Ruotsin tulee irtisanoa Naton kanssa solmittu "rauhankumppanuussopimus". Kansanvaltaa on laajennettava kaventamisen sijaan. Yhteiskunnallisen omaisuuden, liiketoiminnan ja palvelujen yksityistäminen on pysäytettävä. On päinvastoin laajennettava yhteiskunnan toiminta-alueita osana demokratian laajentamista. Puolustamme ay-liittojen oikeutta solmia koko maanlaajuisia ja koko ammattikuntaa koskevia työehtosopimuksia. Samasta työstä on maksettava sama palkka. Puolustamme kansallisessa päätäntävallassa olevaa paikallista maataloustuotantoa. Yhteiskunta, jota tavoittelemme, on toisen ihmisen toiseen kohdistamasta riistosta vapaa. Pohjoismaiden kommunistipuolueet tulevat yhdessä jatkamaan luokkataistelua sosialistisen päämäärän puolesta. Torjumme kapitalismin globalisaation ja EU:n uusliberalistisen politiikan kansojen vastaisena. Sauvo 15.8.2004 Ruotsin Kommunistinen puolue (SKP) Vaadimme kansanäänestystä EU:n perustuslaistaEU:n politiikka on tullut entistä tuhoisammaksi. Yhteiskunnan yhteistä hyvää heikennetään ja leikataan alistamalla se yksityiselle voitontavoittelulle. Suunniteltu EU:n perustuslaki poistaa kansan itsemääräämisoikeuden. Tätä emme hyväksy. Katsomme, että kansalla on oikeus päättää omasta tulevaisuudestaan. Se on demokraattinen oikeus. Me vaadimme, että Ruotsissa ja Suomessa on järjestettävä kansanäänestys EU:n uudesta perustuslaista. Sauvo 15.8.2004 Ruotsin Kommunistinen puolue (SKP) Uusia julkaisujaTyökansalle runoja ja runoelmia. Veikko Ohinmaan runoja työväen ihmisen elämästä, olemisen lyhyydestä, oikeudesta ilman sotia, työväenluokan taistelusta, kommunistisen puolueen aatteesta ja kommunistien yhteydestä työväenluokan taisteluun. Korean jälleenyhdistäminen. Korean Työväenpuolueen pääsiheerin toveri Kim Jong Ilin kirjoitus Korean jälleen yhdistymisestä. Julkaistut vihkoset maksavat 3 ja 2 euroa. Niitä voit tilata KTP:n toimistosta. Esitys eduskuntaryhmilleKommunistisen Työväenpuolueen lähetystö jätti eduskuntaryhmille 28. marraskuuta 2003 sisällöltään seuraavan esityksen: EduskuntaryhmilleYK:n elintarvikejärjestö FAO julkisti tiistaina 25. marraskuuta jokavuotisen nälkäraporttinsa. Sen mukaan aliravittujen ihmisten määrä on kääntynyt kasvuun vuoden 1995 jälkeen ja kasvu jatkuu myös 2000-luvun puolella. FAO arvioi aliravittujen määräksi vuoden 2001 lopussa 842 miljoonaa, joista 10 miljoonaa asuu teollisuusmaissa. Tässä nälkäisten joukossa on paljon myös suomalaisia. FAO:n luvut paljastavat vain osan myös läntisissä teollisuusmaissa kasvavasta köyhyydestä ja sosiaalisesta kurjuudesta. Köyhyyden merkittävin kasvualusta on työttömyys. Se heikentää hyvinvointia ja julkistaloutta, kasvattaa tuloeroja, lisää eriarvoisuutta ja sosiaalista syrjintää. Sitran Työllisyys ja työstä syrjäytyminen - raportissa todetaan: "Työmarkkinoilta syrjäytyminen ja pysyväisluontoinen köyhyys ovat tänä päivänä todellisia riskejä Suomessa. Kun työttömyys pitkittyy, siihen liittyy usein myös muunlaista huono-osaisuutta, mikä puolestaan heikentää mahdollisuuksia palata työhön". Työministeriön työllisyyskatsauksen mukaan työvoimatoimistoissa oli tämän vuoden lokakuun lopussa 507 900 työnhakijaa, joista 74 600 oli yleisillä työmarkkinoilla. Tilastoituja työttömiä oli siis todellisuudessa 433 300. Tämä laajan työttömyyden luku kertoo rehellisimmin työttömien määrästä ja työttömyyden kansantaloudelle aiheuttamista kokonaiskustannuksista. Kun piilotyöttömät ja työnhausta kokonaan syrjäytyneet otetaan huomioon, on työttömien määrä tällä hetkellä arviolta puoli miljoonaa. 1990-luvun kokemukset osoittivat, että työllisyyden hoitoa ei voi jättää markkinavoimien ja Euroopan unionin armoille. Kotimarkkinatuotannon romauttaminen ja EU-jäsenyys aiheuttivat vajaassa kymmenessä vuodessa alueellisten erojen suuren kasvun ja kehitysalueiden suoranaista taantumista. Pääomavaltaisen vientiteollisuuden ja ulkomaisen tuonnin suosimisen seurauksena 50 000 pienyritystä ja 100 000 maatilaa on jo lopettanut toimintansa. Esimerkiksi Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa virallinenkin työttömyysaste on jatkuvasti yli 20 prosenttia. Vaikka tämä suomalaisten suuren enemmistön kannalta huono kehitys on kaikkien tiedossa, jatkavat nykyiset hallitus- ja eduskuntapuolueet valitsemallaan talous- ja yhteiskuntapolitiikan oikeistolaisella tiellä. Monet taloustieteilijät ja tutkimukset ovat varoittaneet, että tämä uusliberaali politiikka jättää jälkeensä suuren kaaoksen. Tästä on jo merkkejä ilmassa, sillä nykykapitalismissa talouden kasvu ei näytä synnyttävän enää uusia työpaikkoja. Suunta on päinvastoin alaspäin, kun irtisanomisten aalto pyyhkii yli koko Suomen. Talouden kasvun tulokset, voitot ja varallisuus siirtyvät yhä kasvavassa määrin suurien pääomien omistajille, rikkaille, pörssipeliin ja muuhun keinottelutalouteen. Teolliset ja koko yhteiskuntaa hyödyttävät investoinnit ovat jäämässä taka-alalle myös Suomessa. Valtionyhtiöiden ja muun kansallisvarallisuuden myyminen sekä yhteiskunnallisen tuotannon yksityistäminen vain vauhdittavat tätä vinoutunutta kehitystä. Kilpailevien yritysten ostaminen, toimivien yritysten pilkkominen ja pikavoittojen saalistaminen ovat nyt suuressa huudossa. Kapitalisteille yhteiskuntavastuu on ollut aina veteen piirretty viiva, mutta nyt se näyttää hämärtyvän myös poliittisessa päätöksenteossa. Eduskunnan tehtävä on huolehtia siitä, että perusteollisuuden ja yhteiskunnan toiminnat turvaama tuotanto säilyy Suomessa ja suomalaisten käsissä. Hallituksen ehdotus vuoden 2004 talousarvioksi ja vuoden 2005 verotusta koskevat päätökset tukevat edellä esitettyä arviota. Esimerkiksi yhteisöveron eriyttäminen sekä yhtiö- ja pääomaverojen alentaminen merkitsevät yli puolen miljardin veroalea suurpääomalle ja rikkaille. Samaan aikaan suunnitellaan työväestön sairausvakuutus- ja eläkemaksujen korottamista sekä julkisen talouden menojen leikkaamista. Hallituksen tiedossa on varmasti ollut ennen näitä päätöksiä, että Suomi on kilpailukyvyltään läntisten teollisuusmaiden huippuluokkaa, ja että Suomessa yhteisöverotus on OECD-maiden alhaisempia. Hallituksen talousarvioehdotuksessa on arvio vuoden 2004 työttömyydestä. Työministeriön laskelmien mukaan Suomessa on ensi vuonna keskimäärin 290 000 työtöntä kuukausittain. Tämän vuoden arvioon verrattuna määrä on 20 000 vähemmän. Molemmat arviot ovat alakanttiin vääriä. Näihin lukuihin perustuvat määrärahat työllisyyteen ja työttömyyden aiheuttamien ongelmien paikkailuun ovat täysin riittämättömiä. Edellä esitettyyn perustuen vaadimme:
Laajan työttömyyden, lisääntyvän köyhyyden ja julkisten palveluiden alasajon Suomessa on yksi hallinnonala, joka kasvattaa vuosi vuoden jälkeen osuuttaan valtion menoista. Se on ajan hengen ja politiikan mukaisesti puolustusministeriö ja armeija. Hallituksen talousarvioesityksessä puolustusvoimille ja uusiin aseisiin on ensi vuodelle varattu 1 840 miljoonaa euroa. Se on 118 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Kahden viime vuoden aikana korotusta on ollut yli 20 prosenttia. Olemme huolissamme tästä sotilasmenojen, aseistuksen ja militarismin kasvusta. Emme voi hyväksyä rauhansopimuksissa kiellettyjen suojeluskuntien toiminnan jatkamista maakunta- tai kodinturvajoukkojen nimissä. Vaadimme vastausta kysymykseen, mikä vaara Suomea uhkaa? Haluamme tietää, mikä on se turvallisuusvaje, joka on paikattava uusilla hyökkäysaseilla? Olemme kiinnostuneita myös kuulemaan, mikä muutos on ollut niin kielteinen turvallisuusympäristöömme, että jopa liittoutumattomuuskin on nyt hylättävä. Siksi me vaadimme:
Helsinki 28.11.2003
|
Email: ktp@ktpkom.fi Tikkuraitti 11 A 01300 Vantaa Puh: 09-8571022 Fax. 09-8573097