Kapitalistinen järjestelmä käyttää hyväkseen tietynlaista mytologiaa. Tähän mytologiaan kuuluu mm. myytti, että kapitalismi synnyttää varallisuutta, hyvinvointia ja yleistä vaurautta. Ajatus siitä, että talouskasvu ja yritysten voitot auttavat yhtälailla työläistä ja kapitalistia on todellakin myytti. Suurin osa kapitalistisesta maailmasta on rutiköyhää.

Mitä kapitalistit itse sanovat? Vuonna 2015 Maailmanpankki ennusti globaalin köyhyyden laskevan jo samana vuonna alle 10 % ja lopettavansa sen maailmasta kokonaan vuoteen 2030 mennessä. Kuulosta hyvältä (ehkä liiankin hyvältä), mutta mitä tämän väittämän taakse kätkeytyy?

Todellisuus maailman köyhyydestä

Vuoden 2015 lukujen perusteella lähes 80 % ihmisistä elää alle $10 päivässä ja noin puolet, 3 miljardia ihmistä, elää alle $2,5 päivässä. Samalla eriarvoisuus on lisääntynyt.

 

Imperialistiset maat ovat yhä rikkaampia verrattuna imperialistisen riiston kohteina oleviin maihin. The Guardian-lehti kertoo, että vuonna 2000 Yhdysvaltain kansalaiset olivat keskimäärin 9 kertaa rikkaampia kuin Latinalaisen Amerikan, 72 kertaa rikkaampia kuin Saharan eteläpuolisen Afrikan ja 80 kertaa rikkaampia kuin Etelä- Aasian ihmiset.

 

Samassa artikkelissa kerrotaan globaalin eriarvoisuuden kolminkertaistuneen sitten 1960-luvun.
Kapitalistit ovat yhä rikkaampia verrattuna työläisiin. Wired-lehti kirjoitti tammikuussa 2016, että 62 rikkainta kapitalistia omistaa nykyään yhtä paljon kuin maailman köyhin 3,6 miljardia ihmistä. Vuonna 2010 samaan tarvittiin 388 rikkainta ihmistä. Toisin sanoen, rikkaiden varallisuus on noussut huomattavasti verrattuna köyhiin.

 

Köyhyys ei suinkaan ole vähentynyt vaan varallisuus maailman köyhimmän puoliskon keskuudessa on laskenut triljoonalla vuodesta 2010. Sitten vuoden 2000 köyhempi puolisko maailman ihmisistä on saanut itselleen vain yhden prosentin globaalista varallisuuden kasvusta. Rikkain 1 % väestöstä sen sijaan on kahminut tuosta varallisuuden kasvusta 50 %.

Porvarien propaganda

Miten Maailmanpankki sitten on päässyt siihen loppupäätelmään, että globaali köyhyys on vain 10 % ja kenties häviää parissa vuosikymmenessä kokonaan? Käytännössä kahdella tavalla.

1. Vääristelemällä tilastoja
Köyhyys on vähentynyt maailman keskikastissa sekä joukko ihmisiä on noussut pahimmasta köyhyydestä hieman paremmalle tasolle. Kiinalaisten elintaso on noussut jo pitkään, toisaalta Saharan eteläpuolinen Afrikka on vain köyhtynyt viimeisen 20 vuoden aikana. Alle $1,25 elävien määrä siellä on kasvanut, ei suinkaan vähentynyt.

 

Maailmanpankki ei noteeraa sitä, että kokonaisuudessa varallisuus on puolessa maailman väestöä laskenut, eikä sitä, että kaikkein köyhimmät miljoonat köyhtyvät entisestään, puhumattakaan eriarvoisuuden kasvusta.

2. Harhaanjohtavalla mittaustavalla
Kuten aikaisemmin totesin, maailman ehdoton enemmistö (yli 70 %) elää alle $10 päivässä ja puolet alle $2,5 päivässä. Maailmanpankki kuitenkin itse määrittelee köyhyysrajaksi $1,9 eli jos käytät päivässä rahaa tai tienaat enemmän kuin tuon niin et ole heidän mielestään köyhä.

 

Kapitalistit rikastuvat ja työläiset köyhtyvät. Imperialistiset maat rikastuvat muiden kustannuksella. Eriarvoisuus lisääntyy. Maailman ehdoton enemmistö on todellakin köyhää, eikä siihen näy muutosta. Kapitalismi ei pysty ratkaisemaan köyhyyttä, se synnyttää sitä.

Työkansan Sanomat 8/2017

Ktp:n pääsihteeri Tomi Mäkinen: Kapitalismi valehtelee köyhyydestä

Vastaa