Vierailin huhtikuussa 2017 KDKT:ssa, presidentti Kim 11 Sungin syntymän 105-vuotisjuhlallisuuksista. Sitten edellisen käyntini vuonna 2014 maa oli saavuttanut valtavasti edistystä.

 

Pääkaupunkiin Pjongjangiin oli rakennettu kokonaisia uusia kaupunginosia pilvenpiirtäjineen. Myös lähes koko rakennuskanta oli korjattu ja maalattu sitten viime näkemän. Hotelleja ja julkisia rakennuksia oli uudistettu. Korealaiset sanoivatkin, että kun aikaisemmin sanottiin joka vuosi tapahtuvan edistystä, nyt edistystä tapahtuu joka minuutti. Kaikki tämä edistys sosialismin rakentamisessa on tapahtunut ankaran ulkopuolisen paineen vallitessa.

 

Sotilaallinen tilanne Korean niemimaalla on hyvin vaikea. Jatkuvan imperialistisen painostuksen vuoksi KDKT joutuu panostamaan paljon itsepuolustukseen. USA on uhannut hyökätä Koreaan vaikka yksin. Tässä Donald Trump toistaa presidentti George W. Bushin tekemiä virheitä.

 

Bush nimesi KDKT:n osaksi pahan akselia yhdessä Irakin ja Iranin kanssa ja uhkasi kukistaa KDKT:n sosialistisen hallinnon tarvittaessa vaikka ydinasein. Ilman tätä Bushin öykkäröintiä KDKT ei koskaan olisi ryhtynyt kehittämään omaa ydinasetta. Ajoihan presidentti Kim 1l Sung voimakkaasti ydinaseetonta Korean niemimaata. Puheillaan Trump kärjistää tilannetta entisestään.

Rauhan säilyttäminen on tärkeintä

 

Minulla oli mahdollisuus keskustella KDKT:n korkeimman kansankokouksen pysyvän komitean puheenjohtajan Kim Jong Namin sekä korkeakouluministerin Tae Hyok Choilin kanssa.

 

Keskusteluissa tuli selväksi että KDKT ei jätä vastaamatta USA:n hyökkäykseen sekä sulje pois mahdollisuutta torjua USA:n iskua ennakolta. Kaikkein tärkeintä sosialismin rakentamisessa on kuitenkin rauhan säilyttäminen Korean niemimaalla. KDKT ei myöskään koskaan hyökkäisi eteläkorealaisia maamiehiään vastaan. Ratkaisun avain on Yhdysvalloilla, jonka pitäisi suostua rauhansopimukseen USA:n ja KDKT:n välillä. Korean sodan peruja maiden välillä on vain aseleposopimus.

 

KDKT kehittää sotilaallista voimaan vain puolustusta varten. KDKT ei uhkaa ketään eikä sillä luonnollisestikaan ole laajentumishaluja. Puheenjohtaja Kim Jong Unin 7. puoluekokouksessa vahvistaman periaatteen mukaisesti Koreoiden jälleenyhdistäminen tulee toteuttaa presidentti Kim Il Sungin linjaaman kolmen peruskirjan mukaisesti. Keskeisenä tavoitteena jälleenyhdistämiselle on riippumattomuus ja ehdoton rauhanomaisuus.

 

Korealaiset myös korostavat että kahden ydinasevaltion välillä ei koskaan ole käyty sotia. Ydinaseiden kehittäminen näin olleen lisää vakautta Korean niemimaalla ja mahdollistaa KDKT:lle kehittää sosialistista järjestelmäänsä siten, kun kansa itse katsoo parhaaksi.

 

Tilanne on kuitenkin kireä Korean niemimaalla ja Etelä-Korean hallitus tekee jatkuvia provokaatioita KDKT:n suuntaan mm. lähettämällä KDKT:n hallitusta mustamaalaamia lentolehtisiä pohjoisen puolelle. Kaikki ymmärtävät että tällaisissa provokaatioissa piilee sodan vaara kun liipasinsormet ovat herkässä puolin ja toisin.

USA hyötyy kireästä tilanteesta

Korean tilannetta ei voi erottaa Koillis-Aasian geopoliittisesta tilanteesta. USA:n keskeinen tavoite on padota Kiinan vaikutusvallan kasvua. Tähän tavoitteeseen sopii hyvin Korean niemimaan kireä tilanne.
USA:n sotilastukikohdat sekä Japanissa että Etelä-Koreassa ovat hyvin epäsuosittuja kansan keskuudessa. Niiden olemassaoloa voidaan perustella vain kuvitellulla KDKT:n uhkalla. Jos tilanne Korean niemimaalla normalisoituisi, amerikkalaiset joutuisivat todennäköisesti lähtemään Korean niemimaalta. Tämä olisi valtava takaisku amerikkalaisille. Tämän vuoksi heidän intresseissään on lietsoa epävakautta alueelle.

 

Hyvä konkreettinen esimerkki tästä on ohjuspuolustusjärjestelmän rakentaminen Etelä-Koreaan. Eteläkorean kansa vastustaa tätä kiivaasti, samoin kuin Kiina ja Venäjä. KDKT:n uhan varjolla tämä on kuitenkin ollut mahdollista, vaikka järjestelmä onkin suunnattu ensisijaisesti Kiinaa vastaan.

Juha Kieksi
Suomi-Korea-seura ry:n sihteeri
Työkansan Sanomat 8/2017

Trumpin hallinto on vastuussa Korean niemimaan kärjistyneestä tilanteesta

Vastaa