Pääkirjoitus 7 / 2008 – 14.6.2008
Kommunistinen Työväenpuolue täytti 20 vuotta toukokuussa ja piti 18. edustajakokouksen touko- kesäkuun vaihteessa Hämeenlinnassa. Edustajakokouksen yhteydessä pidetyn juhlan keskiössä oli myös Suomen kommunistisen liikkeen 90.vuotinen taistelujen taival.Kommunistit ovat aina toimineet rohkeasti, pelkäämättä suuriakaan vaikeuksia työväenluokan etujen puolustajina. Työväenluokan vapauttaminen riistosta ja sorrosta on nähty mahdolliseksi muuttamalla kapitalistinen yhteiskunta sosialistiseksi.Näiden tavoitteiden tinkimättömäksi puolustajaksi ja periaatteellisten kommunistien työn jatkajaksi perustettiin Kommunistinen Työväenpuolue 1988, sen jälkeen kun vanha Suomen kommunistinen puolue oli hajotettu luokkavastustajan toimesta puolueen sisältä käsin. Ne vanhan kommunistisen puolueen jäsenet, jotka aikaisemminkaan eivät luottaneet Suomen työväenluokkaan, syyttivät KTP:n perustajia kansainvälisen kommunistisen liikkeen hajottajiksi ja Neuvostoliiton Kommunistisen puolueen vastaisiksi. Elävä elämä on osoittanut, että nämä arvostelijat, jotka itse menivät Vasemmistoliittoa perustamaan olivat väärässä. He eivät olleet sitoneet toimintaansa työväenluokkaan, eikä työväenluokan tieteellisen sosialismin teoriaan. He olivat sitoneet toimintansa auktoriteetteihin, jotka kaatuivat vuonna 1991 kun vastavallankumoukselliset voimat kielsivät NKP:n toiminnan ja murskasivat sosialismin rakenteet Neuvostoliitossa.
Kommunistisella puolueella ei voi olla työväenluokan eduista poikkeavia tavoitteita. KTP:n aattellis-poliitinen linja on sidottu työväenluokan etuihin. Se on kestänyt ajan haasteissa nuo kuluneet kaksikymmentä vuotta. Kommunistisen puolueen poliittista työtä suunniteltaessa emme voi milloinkaan jättää huomiotta, että kapitalistisessa yhteiskunnassa vaikuttavat lainalaisuudet lisäarvon riistosta ja pääomien kasaantumisesta ovat kiertämättömästi olemassa ja hyvin voimakkaina nähtävissä tänä päivänä Suomessa, EU-maissa ja maailman laajuisesti.
Juuri pääomien kasaantumisen mahdollistamiseksi ja riiston voimistamiseksi luotiin Eurooppaan Euroopan unioni. Ei EU rakenna kansojen Eurooppaa tai vahvista rauhantilaa Euroopassa, jollaisena sitä on kansoille markkinoitu. Tästä hyvänä esimerkkinä on EU:n perustuslaki, jota on kansojen vastustuksesta huolimatta ajettu kasaan. Perustuslaki militarisoi EU:n ja muodostaa siitä sotilasliiton ja pakottaa EU-valtioiden kansalaiset syvempään alistumiseen pääomapiirien eduksi.
KTP:n edustajakokous otti Hämeenlinnassa kantaa EU:n kehitykseen ja toisti aikaisemman vaatimuksensa Suomi irti EU:sta. Kokous otti kantaa useisiin asioihin julkilausumissa ja hyväksyi Kunnallispoliittisen asiakirjan syksyn kunnallisvaaleihin. Samalla kun arvioitiin Suomen kommunistisen liikkeen menneitä vuosikymmeniä vallitsi edustajakokouksessa eteenpäin suuntautunut henki, johon vaikutti myös ulkomailta saapuneiden veljespuolueiden läsnäolo kokouksessa ja vastaanotetut lukuisat onnittelutervehdykset. Tästä on hyvä jatkaa.
6 kommenttia
Maksaako KTP:hen liittyminen mitään??
Liittyminen sinänsä ei maksa mitään. KTPn jäsenet maksavat tuloihinsa suhteutettua jäsenmaksua. Vähän niin kuin periaatteella kultakin kykyjensä mukaan. KTP ei saa rahaa toimintaan verovaroista tai valtiolta. Olemme täysin itsenäisiä, jäsenet rahoittavat toimintamme. Lisäksi tietysti järjestetään arpajaisia yms. normaalia yhdistysten taloudellista toimintaa.
Miten KTP eroaa nykyisestä SKP:sta?
KTP:n ja SKP:n erottaa toisistaan ideologia eli aatejärjestelmä. Tästä seuraa eroja myös päiväkohtaisissa tavoitteissa, politiikassa ja toimintatavoissa. Erot näkyvät vertailemalla puolueiden ohjelmia ja kannanottoja.
KTP on vuonna 1988 perustettu marxilais-leniniläinen, vallankumouksellinen työväenluokan puolue. Puolueen päämääränä on kapitalismin kumoaminen, sosialismi ja kommunismi. Uusi SKP on Vasemmistoliitossa aikaisemmin toimineiden vuonna 1994 perustama puolue, jonka nykyinen aatejärjestelmä rajoittuu punavihreään kapitalismin kritiikkiin.
Yksi puolueita erottava iso päiväkohtainen poliittinen kysymys on suhtautuminen Euroopan unioniin. KTP on koko Suomen EU-jäsenyyden ajan vuodesta 1995 vaatinut Suomea irti unionista. Emme ole osallistuneet EU-parlamentin vaaleihin. EU on mielestämme eurooppalaisen suurpääoman poliittis-sotilaallinen hanke työväenluokan alistamiseksi.
SKP on vuosi vuodelta kiinnittynyt yhä enemmän EU:n rakenteisiin, osallistunut EU-vaaleihin ja liittynyt vuonna 2009 Vasemmistoliiton ohella Euroopan vasemmistopuolueeseen. Puolue on osa EU-rakennetta ja se saa Euroopan unionilta merkittävää rahoitusta. Euroopan vasemmistopuolueeseen kuuluvilla eri puolueilla on EU-parlamentissa oma ryhmä, joka on liimautunut sosialidemokraattien ja vihreiden välipuolueeksi.
Puolueiden toimintatavoissa ja liittolaispolitiikassa on myös selviä eroja. KTP osallistuu joukkoliikkeen rakennustyöhön ja kansalaistoimintaan luopumatta omasta ideologisesta työstä ja sosialismin/kommunismin päämäärästä. Olemme siis aina ja kaikkialla kommunisteja. SKP:n taktiikkana näyttää olevan liukeneminen kansalaisjärjestöihin, päämääränä vaalikannatuksen kasvu.
Suosittelen tutustumaan näilläkin nettisivuilla julkaistuihin Suomen kommunistisen liikkeen yhtenäisyyden palauttaminen ja EU-kapitalistien kartellista imperialistiseksi liittovaltioksi asiakirjoihin. Niissä on vastattu perusteellisesti Helin ja monen muun esittämään kysymykseen, miten KTP eroaa nykyisestä SKP:sta.
Miten KTP suhtautuu pienyrittäjiin ja pienyrittäjyyteen? Esim. yhden työntekijän työllistävään taksiyrittäjään tai pieneen teollisuusyritykseen, jossa esim. 8 työntekijää? Ovatko nämä osa työväen ”riistämistä” vai hyväksyttävissä osaksi tavoittelemaanne kommunistista yhteiskuntaa?
Toinen minua askarruttanut kysymys liittyy kommunistipuolueiden hajaantuneisuuteen. Eikö nykytilanne, jossa on kolme pientä kommunistista puoluetta ja Vasemmistoliitto, ole epäedullinen kokonaisuuden kannalta, vasemmiston vinkkelistä katsottuna? Eikö eri puolueissa vaikuttaminen hyödytä ainoastaan porvareita? Kiitän, jos joku jäsenistä jaksaisi vastata.
Kommunistisen Työväenpuolueen periaateohjelmassa todetaan, että kansan suuri enemmistö kuuluu tuotantovälineitä omistamattomaan työväenluokkaan ja että tähän enemmistöryhmään kuuluvat myös omalla työllään elävät viljelijät ja ammatinharjoittajat. Itsensä, perheensä tai muutaman työntekijän työllistäjä ei kuulu tuotantovälineitä omistavaan ja riistävään kapitalistiluokkaan, eikä näin ole este tiellä sosialismiin siirtymiseksi. Sosialismin jälkeen rakentuvassa kommunistisessa yhteiskunnassa ei ole tuotantovälineitä omistavaa tai omistamatonta luokkaa. Esittämäsi kysymys ei ole kommunismissa enää ajankohtainen.
SKP:n ja SKDL:n hajottamisen seurauksena Suomessa on kaksi kommunistista puoluetta ja Vasemmistoliitto. Työväenluokan kannalta katsoen tilanne ei ole tietenkään hyvä. Puolueiden ideologiat, päämäärät ja päiväkohtaiset poliittiset tavoitteet ovat kuitenkin niin kaukana toisistaan, että yhtenäisyyttä ei saavuteta pelkällä yhteenlaskulla. Meidän arviomme mukaan Vasemmistoliitto on viittä vaille sosialidemokraattinen puolue, ja SKP on sovittamassa itselleen Vasemmistoliiton punavihreää viittaa. Näin KTP on ainoa marxilais-leniniläinen työväenluokan puolue, jolla on sosialismin ja kommunismin päämäärä. Puolueiden erot näkyvät todella selkeinä esimerkiksi suhtautumisessa kokoomusjohtaja Kataisen oikeistohallitukseen, Euroopan unioniin sekä unionin hyväksymään työväenluokan riistoon ja imperialistiseen politiikkaan. Kommunistien ja/tai vasemmiston yhtenäisyys ja työväenluokan voimien kokoaminen ei ole yksinkertainen ja lyhyesti vastattava kysymys. KTP:n laajempi kanta on esitetty Suomen kommunistisen liikkeen yhtenäisyyden palauttaminen-asiakirjassa.
Rauno Lintunen