Kohti kansallistamista ja sosialistista tulevaisuutta
KTP.n 19.edustajakokous kokoontuu Porvoossa

Lauantaina ja sunnuntaina 29. - 30. toukokuuta kokoontuu KTP:n 19.edustajainkokous Åvikissa Porvoossa. Edustajakokouksen päätettäväksi on valmisteltu kaksi asiakirjaa, KTP:n tavoitteet talouspolitiikan suunnan muuttamiseksi ja Ympäristöohjelma. Talouspoliittisessa asiakirjassa Euroopan Unionin vahingollisuus Suomen kansantaloudelle käy selkeästi ilmi, sekä esitykset talouspolitiikan muuttamiseksi. Voidaankin sanoa KTP:n vaatimuksen, Suomi irti EU:sta korostuvan myönteisyydellään EU:n finanssi- ja talouskriisin pahetessa. Kestävä talouspoliittinen suunta, joka asiakirjassa esitetään, on saavutettavissa lisäämällä kotimarkkinatuotantoa teollisuudessa ja maataloudessa, rajoittamalla kansantaloudelle vahingollista tuontia, palauttamalla yksityistetty yhteiskunnallinen omaisuus osaksi julkista taloutta. Keskeistä talouden kehittämisessä on kansallistaminen, esimerkkinä energiatuotanto ja raskas metalli- ja kemianteollisuus. Tähän talouspoliittiseen asiakirjaehdotukseen sisältyy myös sosialismin näköala. Nykytilassa ensiarvoisen tärkeää on taata kansalaisille toimeentulon perusturva, jollaiseksi esitetään 1100 euroa kuukaudessa ja vähimmäispalkkaa 1680 euroa kuukaudessa.

Ympäristöohjelma

Ympäristöohjemassa käsitellään maailmanlaajuisesti ja Suomea koskevasti uhkia, joita ympäristön saastuttaminen ja tuhoava käyttö on saanut aikaan. Yhteiskunnan ja luonnon välinen vuorovaikutussuhde on järkkynyt. Ihmisyhteiskunnan kehitys tapahtuu tänäänkin ilman, että valtaosa ihmisistä ei tiedosta niitä vallitsevia lainalaisuuksia, joiden puitteissa he toimivat. KTP:n ympäristöpolitiikan perustana ovat näkemykset tieteellisen yhteiskuntakehityksen lainalaisuuksista, jotka ottavat huomioon luonnon ja yhteiskunnan keskinäiset suhteet. Ihmiskunnan olemassaolo rakentuu luonnon ja ympäristön varaan, todetaan KTP:n Ympäristöohjelmaluonnoksessa.

Eespäin

Luonnollisesti edustajakokous tulee ottamaan kantaa julkilausumissaan niin Natoon, EU:hun kuin muihinkin tärkeisiin asioihin. KTP:n 19. edustajakokouksen puolesta lasketaan kukkavihko Punaisten haudalla Porvoon hautausmaalla ensimmäisenä kokouspäivänä kello 8.10 alkavassa tapahtumassa, jossa puhuu varapuheenjohtaja Mikko Vartiainen. Edustajakokouksen avaa klo 10.00 puheenjohtaja Hannu Harju. Keskusneuvoston toimintaselostuksen esittää pääsihteeri Hannu Tuominen ja yleiskeskustelu käynnistyy. Ensimmäisen kokouspäivän illalla klo 20.30 käynnistyy edustajakokousillanvietto iltapalan äärellä.

Kommunistinen Työväenpuolue

***

Muistakaamme vuoden 1918 Työväenvallankumouksen merkitys.

Työväenvallankumouksen alkamisesta tuli kuluneeksi 27.1.2010   - 92 vuotta. Silloin porvaristo oli jo aloittanut hyökkäyksen Suomen työväenluokkaa vastaan. Mannerheimin johdolla hyökänneet porvariston valkoiset joukot saavuttivat voiton punaisista huhtikuussa 1918. Valkoisten voitto kävi mahdolliseksi Porvariston kutsuttua avukseen saksalaisjoukot, jotka nousivat huhtikuun alussa 1918 maihin Hangossa ja Loviisassa. Sodan päätyttyä Mannerheimin johdolla perustettiin keskitysleirejä, joihin punaisia tai sellaiseksi epäiltyjä koottiin yli 80000. Mannerheimin johtamia valkokaartilaisjoukkoja ryhdyttiin kutsumaan lahtareiksi, juuri sodan päättymisen jälkeen keskitysleireillä suoritettujen raakuuksien ja teloitusten johdosta. Punaisia työläisiä vastaan kohdistuneesta mannerheimiläisten (porvariston) vihasta ja kostosta kertoo paljon eräs esimerkki Helsingistä. Suomenlinnassa toimi keskitysleiri, johon punaisia sodan jälkeen koottiin. Saari on kallioinen eikä siellä teloitettuja, nälkään ja sairauksiin kuolleita punaisia vankeja voitu sinne haudata. Kuolleet kuljetettiin lähisaareen Santahaminaan, jonne heidät haudattiin. Santahaminassa maa on hiekkaperäinen. Jonkin ajan kuluttua Santahaminan punaisten hautapaikan päälle mannerheimiläiset (porvaristo) perusti sikalan. Myöhemmin siat tonkivat esille haudattujen luita. Porvaristo oli valtansa huipulla ja osoitti sen myös.

Vuoden 1918 tapahtumista voidaan sanoa tänä päivänä, että porvariston 1918 toimet olivat rikos ihmisyyttä vastaan. Ne olivat rikos kansan demokraattisia oikeuksia vastaan, oikeudesta päättää omasta tulevaisuudestaan ilman ulkopuolisten painostusta ja aseellista uhkaa. Työväenluokalla oli tahto parantaa elinolojaan ja muuttaa yhteiskunta toimimaan kansan enemmistön etujen ajamiseksi. Mannerheimiläiset (porvaristo) tallasivat tämän tahdon yli, tukeutumalla saksalaisiin sotilaisiin. Tämä johti Suomen porvariston kiitollisuuden velkaan ja alistumiseen saksalaisille, jopa niin, että Suomeen puuhattiin saksalaista kuningasta. Alistuneisuus johti myöhemmin Suomen Saksan rinnalla sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Porvaripolitiikan alistuneisuus näkyy tänäkin päivänä alistuneisuutena Euroopan Unionin alaisuuteen. On myös aiheellista tähdentää Saksan olevan jälleen se mahtitekijä, joka suuresti EU:a tahdittaa.

Vuoden 1918 tapahtumista työväenluokalla on paljon opittavaa tänäkin päivänä. Me kunnioitamme Punaisia tovereita, jotka urheasti taistelivat työläisten ja torppareiden vapauden puolesta vuonna 1918. Se taistelu on Suomen työläisten tähän asti maineikkain taistelu riistosta vapautumiseksi.