Chávez omisti elämänsä köyhien paremmalle tulevaisuudelle

Hugo Chávez aloitti poliittisen uransa jo 1982, jolloin hän kumppaneineen perusti Bolivaarisen vallankumousliikkeen (MBR200) 7. päivänä joulukuuta, kun vapaustaistelija Simón Bolívarin syntymästä tuli kuluneeksi kaksisataa vuotta. Myös komentajaksi kutsuttu sotilasuran omaava Chávez tuli kansan tietoisuuteen 4. päivänä helmikuuta vuonna 1992 johdettuaan vallankumousyritystä, josta hän kärsi kahden vuoden vankilatuomion.

6. päivänä joulukuuta 1998 Chávez voitti presidentinvaalit ja nousi valtaan 56,2 prosentin äänisaaliilla. Venezuelan uusi Bolivaarinen perustuslaki ratifioitiin 15. joulukuuta 1999. Huhtikuun 11-12. päivänä 2002 äärioikeisto yritti syrjäyttää Chávezin vallankaappausyrityksellä, joka epäonnistui. 3. päivänä joulukuuta 2006 Chávez voitti presidentinvaalit 62 prosentin kannatuksella ja valittiin uudelle kuusivuotiskaudelle.

Vastaanottaessaan uuden hallituksensa jäsenet tammikuun 8. päivä 2007, Chávez ilmoitti kansallistavansa kaiken yksityistetyn. Bolivaarisen vallankumouksen aikakaudella onkin tähän mennessä otettu valtion haltuun jo 1087 yritystä. 11. syyskuuta 2008 Venezuela karkoittaa Yhdysvaltain suurlähettilään vahvoin sanoin solidaarisuudenosoituksena Bolivialle. Venezuela rikkoo diplomaattisuhteet Israeliin 14. päivänä tammikuuta 2009 protestina Gazan tilannetta vastaan.

7. päivä lokakuuta 2012 syövästään väliaikaisesti toipunut Chávez voittaa presidentinvaalit 54,2 prosentin turvin, mutta ei saavu koskaan vannomaan virkavalaansa. Chávez palaa Venezuelaan Kuubasta 18. päivä helmikuuta kuluvaa vuotta 2013 ja menehtyy lopulta 5. päivänä maaliskuuta taisteltuaan 20 kuukautta syöpää vastaan.

Taukoamatonta taistelua köyhyyttä vastaan

Chávezin suuri kansansuosio perustui hänen taukoamattomaan taisteluunsa köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan. Vuosien 1998 ja 2011 välillä hän käytti maan mittavia öljytuloja palvelusektorin kehittämiseen ja infraestruktuuriin kansan enemmistön elämänlaadun parantamiseksi, josta paikallinen eliitti ja Yhdysvallat ei pitänyt.

Chávezin aikakaudella sosiaaliseen kehitykseen kohdistetut budjettivarat kasvoivat noin 60 prosentin verran. Samaan aikaan myös öljyn hinta nousi alle kymmenestä dollarista yli sataan dollariin tynnyriä kohden. Nykyisellään Venezuela on maanosan tasa-arvoisin maa sen jälkeen, kun köyhyys on vähentynyt 44 ja epätasa-arvoisuus 54 prosentilla. Toisen tilaston mukaan esimerkiksi vuonna 1996 kansasta 70 prosenttia eli köyhyydessä, mutta vuonna 2010 enää 21 prosenttia. Äärimmäinen köyhyys taas laski samalla ajanjaksolla 40:stä 7,3 prosenttiin. Nykyisellään reilut 2,1 miljoonaa vanhusta eli 2/3 koko väestöstä saa valtioneläkettä, kun aiemmin luku oli alle 400 000:n.

Mitä tulee koulutukseen, niin Venezuela käyttää nykyisellään kuusi prosenttia bruttokansatuotteestaan koulutukseen. UNESCO on lisäksi antanut Chávezin hallinnolle tunnustusta lukutaidottomuuden eliminoimisesta. Koulutus on ilmaista päiväkodista yliopistoon. Bolivaarisen vallankumousprosessin myötä kouluja on rakennettu ja korjattu ennätystahtiin ja uusia yliopistoja on perustettu yhteensä kymmenen.

Venezuela on maanosan toiseksi ja maailman viidenneksi paras tilastoissa, jotka mittaavat yliopisto-opiskelijoiden osuutta väestöstä: joka kolmas opiskelee. Venezuela löytyy myös jaetulta viidenneltä sijalta Suomen kanssa Gallup Pollin vuonna 2010 toteuttamasta niin sanotusta onnellisuusvertailusta.

Venezuela kehittää ruokaomavaraisuutta

Ennen Chávezin valtaanastumista jopa 21 prosenttia väestöstä kärsi aliravitsemuksesta. Venezuela on muuttanut elinkeinopolitiikkaansa ja sen tuloksena on luotu valtion tukema ruokatarvikkeiden verkosto yhteistyössä kauppaketjujen kanssa. Vielä vuonna 1980 90 prosenttia elintarvikkeista tuotiin maahan, mutta tuo luku on painunut alle 30 prosentin. Maanviljelijöitä on tuettu jo lähes puolelle miljoonalle tuottajalle annetuin lainoin. Viisi miljoonaa koululaista saa valtion kustantaman aterian ja toiset 900 000 syö kuudessa tuhannessa julkisessa ruokalassa päivittäin. Enää vain viisi prosenttia kansasta kärsii aliravitsemuksesta.

Hammas- ja terveydenhuolto on Venezuelassa ilmaista ja lähes kaikkien saatavissa. Lapsikuolleisuus on vähentynyt puolella vuosien 1990 ja 2010 välillä. Nykyisin 96 prosentilla väestöstä on käytössään puhdasta juomavettä. Lääkäreiden määrä asukasta kohden on kolminkertaistettu. Uusia terveysklinikoita on avattu lähes 14 000 13 vuoden aikana. Lisäksi julkiset apteekit myyvät lääkkeitä 34-40 prosentin alennuksella. Terveydenhuollon uudistusten lista on pitkä ja osa ohjelmista toteutetaan yhteistyössä Kuuban kanssa.

Eräänä esimerkkinä Chávezin johtaman hallinnon kyvystä vastata kansan tarpeisiin voidaan pitää vuoden 2011 trooppisen myrskyn kriisi- ja jälkihoitoa. Yli satatuhatta kodittomaksi jäänyttä majoitettiin välittömästi julkisiin rakennuksiin ja hotelleihin. Seuraavan puolentoistavuoden aikana hallitus vastasi asuntopulaan rakentamalla 250 000 uutta kotia. Venezuelassa toimii yli 30 000 yhteisöneuvostoa, jotka määrittävät paikalliset ongelmat ja tarpeet sekä sallivat kansalaisten roolin muutoksen tekijöinä.

Ulkomaanvelka on pienentynyt

Maailman suurimmat öljyreservit eli yli 500 miljoonaa tynnyriä, noin 80 000 000 000 litraa, omaava Venezuela on vankistanut talouttaan viimeisten vuosien aikana investoimalla infraestruktuuriin ja sosiaaliseen kehitykseen. Samaan aikaan verotulot ovat olleet jyrkässä kasvussa eikä edes maailmanlaajuinen lama ole suistanut Venezuelan taloutta raiteiltaan.

Ennen Chávezin aikakautta maan ulkomaanvelka oli 20,7 prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta nykyisellään velkaa on enää hieman yli 14 prosenttia. Nämä lukemat ovat kaukana Yhdysvaltojen tai Euroopan unionin velka-asteesta. Työllisyyttäkin on painettu alas liki neljä prosenttia, vaikka 7,7:n työttömyysaste voisi olla yhä suotuisampi varsinkin kun otetaan huomioon vahva ja vakaa 4,3 prosentin talouskasvu viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Bolivaarinen vallankumousprosessi lepää siis sosioekonomisesti kestävällä pohjalla, vaikka vasemmiston ideologiset viholliset usein väittävätkin jotain muuta. Siitä huolimatta The Wall Street Journal on todennut, että Venezuelan arvopaperimarkkinat tuottavat sijoittajien kannalta parhaat tulokset koko maailmassa. Yksi Venezuelan talouden krooninen ja jo Chávezin aikakautta edeltänyt haaste on edelleen korkea inflaatio.

Chávez inspiroi ulkomaillakin

Yhdysvallat on toiminut aktiivisesti ja laittomasti Chávezin hallitusta vastaan. Esimerkiksi vuonna 2002 Washingtonista kanavoitiin yli sata miljoonaa dollaria Venezuelan oppositiolle. Chávez voitti kuitenkin presidentinvaalit vakuuttavasti, eikä edes 95-prosenttisesti yksityisomistuksessa oleva komentajaan negatiivisesti suhtautuva maan media kyennyt vaientamaan kansan kollektiivista tahtoa pitää Chávez vallankumousprosessin johdossa.

Chávezin aloittama muutosprosessi on heijastunut koko Etelä-Amerikan poliittiseen kenttään, johon Chávez jättää nyt maanosan kokoisen aukon. Hänen inspiroimansa 21. vuosisadan sosialismi on inspiroinut osaltaan Bolivian, Ecuadorin ja useiden muiden maiden vallankumouksellisia hankkeita. Bolivaarisen vallankumouksen karismaattinen ja uskollinen johtaja Chávez on vauhdittanut viime vuosina koko Amerikan laajuista sosiaalista, poliittista ja taloudellista integraatiota muun muassa Meidän Amerikkamme kansojen bolivaarisen liiton (ALBA) ja Etelä-Amerikan kansojen liiton (UNASUR) sekä Etelän pankin kautta.

Nämä merkittävät Chávezin hallinnon osaltaan alulle laittamat anti-imperialiset ja antikolonialistiset aloitteet mahdollistavat Yhdysvalloista riippumattoman alueellisen kehityksen toteuttamisen kansainvälisenä yhteistyönä. Lisäksi Chávez johdatti Venezuelan Etelä-Amerikan yhteismarkkinoiden (MERCOSUR) jäsenyyteen. Halki Amerikan mantereen toteuteutettu yhteistyö näyttää, että 21. vuosisadalla on yhä olemassa vakavasti otettavia taloudellisia ja sosiaalisia vaihtoehtoja globaalille kapitalismille. Humaani sosialismi asettaa ihmisten kollektiivisen hyvinvoinnin ensisijaiseksi tavoitteekseen eikä tähtää lyhyen aikavälin liikevoittoihin, joista hyötyvät yhteiskunnan kaikkein varakkaimmat sektorit. Chavismon esimerkin mukaisesti köyhien etu tulee asettaa muiden yhteiskuntaluokkien vaatimusten edelle.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että Chávezin hallitus on parantanut merkittävästi Venezuelan kansan elinolosuhteita. Kiistattomat todisteet puhuvat pysyvän muutoksen puolesta. Kansalaiset ovat osallistuneet aktiivisesti Bolivaariseen vallankumoukseen, jonka tuloksena poliittinen toiminta on muutettu hyvinvoinnin rakentamisen työkaluksi. Tulevaisuuden haasteena on vallankumouksen jatkaminen ilman sen tärkeintä arkkitehtia Hugo Chávezia. Chávezia voidaan aiheesta pitää vielä nuoren 21. vuosisadan tärkeimpänä poliittisena johtajana.

Chávezin poistuttua keskuudestamme tiistaina, keskiviikkona 6.3. sadat tuhannet venezuelalaiset saattoivat hänet lepoon sotilasakatemiaan, josta komentaja valmistui aikoinaan vuonna 1971. Kansalaiset voivat jättää hyvästejä presidentilleen vielä seitsemän päivää hautajaisten jälkeen, sillä jopa miljoonien arvioidaan saapuvan rakastetun valtiomiehen luo.

Chávezin menehtyminen on ollut esillä kaikkien maiden medioissa. Useissa Latinalaisen Amerikan veljesvaltioissa sekä muun muassa Iranissa on julistettu kansallinen suruaika. Yli viidenkymmenen maan edustajien odotetaan osallistuvan hautajaisiin perjantaina 7. päivänä maaliskuuta. Chávezin ruumis tullaan balsamoimaan ja se sijoitetaan omaan mausoleumiin Caracasissa rakenteilla olevan Bolivariaanisen vallankumouksen museon yhteyteen. Näin vallankumousjohtajan maalliset jäännökset tulevat olemaan kristalliuurnassa iäti esillä ja kansalaiset voivat käydä hänen luonaan aina halutessaan.

SAMI LAAKSONEN

Latinalaisen Amerikan solidaarisuusverkosto

latamsolidaarisuus | URL-osoite: http://wp.me/p5TOF-kR Chávezin hallinnon saavutuksista esitetty tieto perustuu artikkeliin Los logros de Hugo Chávez y la Revolución Bolivariana.

Lähteet: Carles Muntaner, María Páez Víctor ja Joan Benach sinpermiso.info; eitb.com

KOMINFORM

http://www.kominform.eu

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi eikoskaan julkaista. Pakolliset kentät merkitty: *

*
*


7 − kolme =