Pakina: Perin kummallisia ystävämaita

”Syyrian ystävämaat” kokoontuivat viime viikolla Roomassa päättämään Syyrian kapinallisten lisätuesta. Tämä ystävämaiden ryhmä perustettiin heti Syyrian sisällissodan alettua. Ryhmän ytimen muodostavat Yhdysvallat, sen talutusnuorassa olevat arabimaat, Turkki ja EU.Kataisen hallitus on junaillut myös Suomen näiden ystävämaiden joukkoon. Onhan EU-maan ja Nato-kumppanin oltava uskollinen isännilleen.

Ulkoministeriön tiedotteen mukaan Erkki Tuomiojakin osallistui
Rooman kokoontumiseen ja Italian ulkoministeri Terzin tarjoamille
transatlanttiselle illalliselle. Tuomiojan seurana olivat Yhdysvaltain ulkoministeri Kerry, Turkin ja EU:n ulkoministerit
sekä Naton pääsihteeri Rasmussen.

Hyvän ruuan ja juomien virkistämä joukko keskusteli varmaankin
Afganistanista, Irakista, Iranista, Libyasta, Malista ja Syyriasta.
Edellä mainitut maat kun ovat olleet ystävämaiden erityisessä
suojelussa. Ja on niitä suojelukohteita toki muitakin.

Ovat muuten perin kummallisia nämä ystävämaiden aputoimet. Nykyinen menohan alkoi Jugoslaviasta, kun EU antoi Yhdysvalloille ja Natolle luvan hajottaa ja pommittaa maa lähes raunioiksi. Pommien kohteina olivat tiet, sillat, tehtaat, voimalaitokset, radio- ja televisioasemat, sairaalat ja jopa Kiinan suurlähetystö.Tapettuja ja vammautuneita oli satojatuhansia.

Jugoslavian jälkeen pommeja ovat saaneet niskaansa Afganistan,Irak ja Libya. Yksikään niistä ei ole toipunut ystävämaiden avun seurauksista. Sisällis- ja uskonsodat riehuvat ja kuolleiden määrä lasketaan jo miljoonissa.

Ystävämaiden uusimmat kohteet ovat nyt Syyria ja Mali. Syyriaan
ei ole uskallettu vielä hyökätä, mutta kapinallisille virtaa tauotta rahaa ja aseita. Tavoitteena on maan nykyhallinnon syrjäyttäminen
ja Syyrian hajottaminen kolmeen uskonnollisperustaiseen alueeseen.

Afrikan Mali on toista maata. Ranskan sotavoimat hyökkäsivät
maahan ja pommittavat sitä EU:n ja Naton erityisellä luvalla. Ranskan
joukkoja ovat nyt seuranneet Britannian ja Yhdysvaltojen sotilaat. Ja tietysti uudet sotilastukikohdat, joista hyökkäystä voidaan jatkaa
hamaan tulevaisuuteen.

Ennen tällaista ”ystävämaapolitiikkaa” kutsuttiin imperialismiksi.
Ja sitä se tietysti on tänäänkin.

Rauno Lintunen
Työkansan Sanomat 3/2013

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi eikoskaan julkaista. Pakolliset kentät merkitty: *

*
*


× yksi = 4