Antti Rinteen hallitus nostamassa oppivelvollisuusikää


Rinteen viiden puolueen hallitusohjelmassa on sovittu oppivelvollisuusiän nostamisesta 18 ikävuoteen. Tästä seuraa, että toisen asteen koulutus tulisi kokonaan maksuttomaksi. Näin myös koulutuksessa käytettävät materiaalit ja välineet olisivat ilmaisia. Nähtäväksi jää, mitä hallitus lopulta esittää ja mitä eduskunta aikanaan päättää.
Pidennystä ja maksuttomuutta on tähän asti perusteltu syrjäytymisen ehkäisyllä. On sanottu, että maksullisten materiaalien takia opiskelijat keskeyttävät opintonsa toisella asteella.

Syrjäytymisen ehkäisy ei ollut uudistuksen ensisijainen tavoite?
Opetusalan eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja opettaja Arno Kotro kirjoitti 7.6. avoimen kirjeen uudelle opetusministerille Li Anderssonille. Kotro puhui laajasti. Yksi asia oli koulutuksen alistaminen kapitalistisen talouskasvun välineeksi. Hän arvosteli myös toisen asteen maksuttomuutta rahojen kylvämisestä kaikille sen sijaan, että rahat kohdennetaan tukea tarvitseville.
Andersson vastasi Kotrolle 10.6. : Toisin kuin mitä julkisuudessa usein sanotaan, ei uudistuksen ensisijaisena tavoitteena ole syrjäytymisen ehkäisy, vaan suomalaisen osaamistason nosto.


Kaksoisjärjestelmä vallitsee
Toisella asteella opiskellaan kahdessa järjestelmässä: ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa. Maksuttomuus ja oppivelvollisuuden pidennys eivät muuta erottelua.
On alettu keskustella siitä, tulisiko järjestelmiä lähentää. Hallitusohjelmassa puhutaan toisen asteen koulutuksen järjestäjien yhteistyötä myös harvaan asutuilla seuduilla, jotta korkea-asteelle hakeutu
minen lisääntyisi.
Tilastokeskus valottaa tilastoin
Vuonna 2017 ammatillisen perustutkinnon suorittaneista välittömästi korkeakoulu opinnoissa jatkoi 4 prosenttia nuorista. Kymmenen vuotta aiemmin osuus oli hieman yli 5 prosenttia. Nuorten korkeakoulu opintoihin siirtymisen vaikeutuminen näkyy luvuissa (Tilastokeskus).
Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2017 uusista ylioppilaista 72 prosenttia ei jatkanut tutkintoon johtavassa koulutuksessa ylioppilaaksitulovuonna. Kymmenessä vuodessa jatkoopintojen ulkopuolelle jääneiden osuus uusista ylioppilaista on kasvanut 15 prosenttiyksikköä.
Jatko-opiskelupaikkaa haki 75 prosenttia ylioppilaista. Peruskoulun päättäneistä lukiokoulutuksessa jatkoi heti peruskoulun jälkeen 53 pro
senttia ja ammatillisessa koulutuksessa 41 prosenttia.
Nostavatko maksuton toinen aste ja oppivelvollisuusiän pidennys osaamistasoa?
Tie jatko-opintoihin ei toisen asteen jälkeen tunnu olleen helppo. Jatkuvan oppimisen tavoite on jäänyt toistaiseksi heti toisen asteen jälkeen monelta saavuttamatta. Ehkä pakollinen oppivelvollisuus 18 ikään korjaa tilanteen tai sitten ei.
Korjausta ei ainakaan tule, ellei opiskelija saa hänelle hallitusohjelmassa luvattua tukea. Mitä tapahtuu, jos tuen vaatiminen jää nuoren tai hänen vanhempiensa osaamistason varaan? Lisääntyykö silloin eniten tukea tarvitsevien osaaminen? Oppimisen tuen toteutumattomuudesta on kokemuksia peruskoulusta.
Hallitusohjelmaa on pidettävä tämän seikan myöntä
misenä. Enempää todistelua tuen välttämättömyydestä ei tarvita. Hallitusohjelman tavoite on: koulutus- ja osaamistaso nousevat kaikilla koulutusasteilla, oppimiserot kaventuvat ja koulutuksellinen tasa-arvo lisääntyy. Keinot ovat osin edellä selostettuja.
Hallitus ja uusi opetusministeri tuntuvat luottavan ajamaansa asiaan. Suotakoon sama ministeritason luottamus tuleville toisen asteen opiskelijoillekin. Edellisten hallitusten aikana ei poliittinen ilmapiiri saati tahto toisen asteen opiskelijoita hellinyt. Kuritusta riitti.
arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi. fi/277066-avoin-kirje-uudelle-opetusministerille
liandersson.fi/vastaus-arno-kotron-avoimeen-kirjeeseen
stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2019/ammatillisen-tutkinnon-suorittaneiden-osuus-ammattikorkeakoulujen-aloittaneissa-on-kasvanut
stat.fi/til/khak/index.html

Pirkko Eerola-Pilvi

Antti Rinteen hallitus nostamassa oppivelvollisuusikää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *