Eduskuntavaalin hulinoita seuratessa muistuu mieleen Kristiina Halkolan aikoinaan esittämä laulu, jonka mukaan:

”silloin tällöin tuntee kansa vallan mahdin suonissaan, vallan mahdin, jonka kansa käyttää vaaliuurnillaan, mutta kuinka ollakaan tuo valta kulkee narussa, josta se ei pääse suuren rahan voimaa puremaan, missä on se mahti, joka puuttuu eduskunnalta?”

Moni epäilee, että äänestäminen on huijausta, pelkkä utopia kansan vallasta. Siispä äänestäminen ei auta mitään, koska mikään ei kuitenkaan muutu.

Tätä mieltä oli myös Ranskan porvarillisen vallankumouksen airut  Jean-Jacques Rousseau (1712-1778), joka kirjoitti, että  ”jokainen laki, jota kansa ei ole henkilökohtaisesti vahvistanut, on mitätön; se ei ole mikään laki […]kansa luulee olevansa vapaa; se erehtyy suuresti: se on vapaa vain parlamentin jäseniä valitessaan; heti kun ne on valittu, on se orja, ei se ole mitään.”[1]

Siltähän se näyttääkin, jos ei suoralta huijaukselta, niin ainakin melkoiselta näytelmältä. Vaalikannatus ostetaan suurella rahalla.  Juuri äsken eduskunnan porvari- ja suuren rahan tukipuolueet jakoivat toisilleen vaaleihin valmistautumista varten 10 miljoonaa euroa veronmaksajien rahaa. Käyttötarkoitus on selvä. Pitää palkata mainostoimistot hoitamaan homma kotiin. Kansanedustajia pitää saada, ja niiden mukana valtaa, virkapaikkoja, rahaa ja jatkoaikaa nykymenolle.

Kansa maksaa kahvit ja makkarat

Eduskuntapuolueet ovat liikeyrityksiä. Vaalimainontaan kannattaa investoida, sillä niin saadaan puoluetukea yrityksen pyörittämistä varten. Mitä laajempi ehdokasvalikoima, sitä varmemmin jotkut saadaan läpi. Ja jokaisesta kansanedustajasta tulee puoluetukea.

Kansanedustajaehdokkaita valittaessa toimitaan kuten vähittäiskauppias, joka hankkii niin monipuolisen tavaravalikoiman kuin mahdollista. Linjasta viis, kunhan on ehdokas joka lähtöön ja jokaiseen makuun. Tärkeintä on, että kauppa käy.

Onkin hyvä miettiä millä hinnalla periaatteensa myy, kun vaaliteltalla itse veroillaan maksamiaan makkaroita syö ja kahvia ja mehua juo. Jos puolueet joutuisivat toimimaan kuin oikeat kansalaisjärjestöt omien jäsentensä tuen ja työn varassa, vain harvalla nykyisistä eduskuntapuolueista olisi menestymisen mahdollisuuksia. Ilman puoluetukea ne kuolisivat pois. Rahat kun eivät riittäisi kuplan ylläpitämiseen.

Meillä Ktp:ssä ei ole tuota ongelmaa. Emme saa rahaa kapitalistien valtiolta. Teemme vaalityötä talkoovoimin, oikean kansalaisvaikuttamisen hengessä.  Meillä on ainoastaan sellaisia ehdokkaita, jotka puolustavat työläisten ja heidän perheidensä etuja. Seinät eivät ole leveällä eikä katto korkealla. Eipä kyllä ole sitten karamelliakaan jaossa. 

Ktp vaatii perusteellista muutosta

Me olemme esittämässä vaatimuksia, emmekä lupaa mitään. Haluamme perusteellista muutosta, työväen valtaa ja sosialismia. Näissä vaaleissa ei niistä ole kysymys, mutta mielestämme perusasiat on hoidettava.

Kapitalistien ja heitä tukevien porvareiden valta ylläpitää työttömyyttä, köyhyyttä, kalliita asumiskustannuksia, julkisten palveluiden yksityistämistä,  epäyhdenvertaisuutta koulutuksen saamisessa, pahenevaa ympäristökriisiä, lisääntyviä sotaharjoituksia, turvattomuutta, ylikansallisten yritysten voitonvuolemista ihmisten perustarpeilla. Edes niihin on saatava muutos.

Me kommunistit olemme mukana vaaleissa kaikesta huolimatta, vaikkei todellista yhteiskunnallista muutosta vaalien kautta tietenkään voida saada. Suuret muutokset ovat sitä, että työläiset lähtevät liikkeelle. Meistä, jotka teemme kaiken työn, riippuu yhteiskuntamme toiminta ja toimimattomuus. Eikä se liikkeelle lähtö ole niin kaukana, kuin mitä näin vaalien alla tyynnyttelevä valtamedia haluaa antaa ymmärtää.

Miksi valtaa pitävät muuten hyväksyisivät yksimielisesti omaan kansaan kohdistuvan salaisen valvonnan ja urkinnan? Tai hankkisivat poliisilleen panssaroituja ajoneuvoja? Tai lietsoisivat ryssävihaa yhteistä vihollista etsien?

Herrojen kammareissa pelätään: koska ne keltaliivit ovat täällä, vaikkei niin sosialismia julistaen, niin kuitenkin, epävarmuutta järjestelmään kohdistaen, venettä keinuttaen? Ja todella syytä pelkoon onkin. Kauan eivät pelkät vaalit riitä. Todellista muutosta vaaditaan. Ihmiset liikehtivät kaikkialla järjestelmää vastaan, jossa toinen ihminen riistää toista. 


[1] Rousseau: Yhteiskuntasopimuksesta, s. 161.

Eduskuntapuolueet liikeyrityksiä – kansa maksumiehenä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *