Ensimmäinen maailmansota ja työväenliikkeen jakautuminen

Kesällä 1914 alkaneen ensimmäisen maailmansodan syttyminen oli imperialististen maiden eturistiriitojen kärjistymisen seurausta. Sotaa olivat valmistelleet jo kauan Saksa ja Itävalta-Unkari, toisaalla taas Ranska ja Venäjä. Näiden kahden valtaryhmän välillä oli kyse maailman uudelleen jakamisesta.

Saksalaiset kapitalistit pyrkivät riistämään Ranskalta ja Englannilta siirtomaita ja Venäjältä Ukrainan, Puolan ja Itämeren maat. Ranskalaiset kapitalistit pyrkivät puolestaan anastamaan Saksalta sen kivihiili- ja rautakaivosalueita. Englannin imperialistit halusivat nujertaa vaarallisen kilpailijansa Saksan, jonka tuotteet olivat alkaneet syrjäyttää englantilaisten tuotteita maailmanmarkkinoilla. Venäjän tsaristiset hallitusherrat ja porvaristo pyrkivät sodan avulla valtaamaan itselleen Turkin salmet.

Toisen Internationalen sosialidemokraattiset puolueet olivat joutuneet oikeistososialidemokraattisten johtajien käsiin. Nämä olivat jo porvarillistuneet ja luopuneet marxilaisuudesta sekä työväenluokan kansainvälisyyden periaatteista.

Sodan alkaessa he eivät ryhtyneet Internationalen  päätösten vastaisesti paljastamaan kansoille sodan imperialistista luonnetta, vaan päinvastoin auttoivat  –  kukin oman maansa sotaporvaristoa  –  salaamaan kansalta alkaneen sodan luonteen ja päämäärän muka ”isänmaan puolustamisen” tavoitteen nimellä.

Vain Leninin johtama bolsevikkipuolue ja eräät saksalaiset vasemmistososialidemokraatit asettuivat vastustamaan sotaa.

Myös Suomessa julistettiin sotatila ja pantiin toimeen ankara ennakkosensuuri. Työläisiltä kiellettiin lakko-oikeus sekä julkaistiin lukuisia poikkeusasetuksia, joilla rajoitettiin työväen järjestötoimintaa.

Suomen suurkapitalistit käyttivät sotatilaa hyödykseen huonontamalla työläisten elinehtoja. Tähän antoivat tilaisuuden poikkeusasetukset ja sodan seurauksena tapahtunut taloudellisen elämän lamautuminen ja sitä seurannut työttömyys, mikä alensi yhdessä pakkotoimien kanssa palkkoja.

Maamme työväenliikkeen johto oli sodan edellisinä vuosina joutunut pääosin oikeistoreviosionistisen suunnan käsiin. Heidän tavoitteenaan oli vallankumouksellisen luokkataisteluhengen hävittäminen työläisistä. Siinä he jossain määrin väliaikaisesti onnistuivatkin. (TKS / Olli Krannila)

Artikkeli Työkansan Sanomissa  8/2019

kuvateksti:

Ensimmäisen maailmansodan alkaessa uskoteltiin, että tämä “suuri sota” on sota, joka lopettaa kaikki sodat. Näin ei käynyt. Imperialististen maiden eturistiriidat tulevat väistämättä kärjistymään ja tuhoisat sodat seuraavat toisiaan.

Ensimmäinen maailmansota ja työväenliikkeen jakautuminen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *