Virkamiehen tsaarinvallan aikaista ja sitäkin aiempaa perua olevasta patriarkaalisesta alamaisuudesta ei tunnuta päästävän. Tätä osoittaa, että kohdistettaessa virkamieheen kuten opettajaan työnjohdollisia toimenpiteitä hänet saatetaan kutsua kuultavaksi työnjohdon luo ilman, että etukäteen edes kerrotaan kuulemisen sisällöstä.

Opettajan odotetaan menevän omien virkaehtojensa muuttamista koskevaan kuulemiseen kylmiltään monilukuisen työnantajan edustajista koostuvan kollegion eteen. Tilaisuudessa on johtajia perusopetuksen päälliköstä aluepäällikköön ja rehtoriin. Paperia kuulemisen syystä ei anneta etukäteen eikä edes pyydettäessä esitetä kirjallisesti perusteita.

Aluehallintovirasto katsoi viime talvena, että kuuleminen hallinnossa perustuu vahvaan oikeusohjeeseen ja että viranomaisen on ilmoitettava kuulemisen tarkoitus ja toimitettava siihen liittyvät asiakirjat, jotta niihin voi kirjallisesti vastata. Aluehallintovirasto ohjasi kaupungin sivistysvirastoa ja sen päälliköitä menettelemään kuulemisessa lain mukaan. Kuuleminen on oikeusvaltion ytimessä. Asianosaisen tulee saada sanoa mielipiteensä, ja hänellä on oikeus tietää kuulemiseen liittyvistä seikoista sekä antaa niistä selitys (hallintolaki 6 luku 34 §).

OAJ ja jäsenistön oikeudet

Viime aikoina ammattiliitot ovat perustelleet olemassaoloaan: ne ovat olemassa ajaakseen jäsentensä oikeuksia. Onko OAJ tietoisesti kääntänyt selkänsä tälle perustelulle? Puhutaan myös, että jäsenet ovat alkaneet vähetä ammattiliitoista.  Jäsenmarkkinoinnin kannalta ei ainakaan ole etu, jos liittoon kuuluva jätetään yksin irtisanomistilanteessa ja virkaehtoja tai toimipaikkaa muutettaessa.

OAJ ei saisi paikallisyhdistyksineen olla ylimielinen jäseniään kohtaan.  Arvostusta ammattiliitolle tuovat vain teot, joita ovat liiton jäsenten oikeuksien selkeä puolustaminen. Näihin sisältyvät myös perusoikeudet kuten kuuleminen lain mukaan.  Kuulemisesta esille tullut yllä kuvattu röyhkeä työnantajamenettely kertoo, ettei näin ole tapahtunut.

Mitä ammattiliitto aikoo tehdä, jotta kuulemisessa noudatettaisiin jatkossa lakia valvontaviranomaisen ohjauksen edellyttämällä tavalla? Ottaako se yhteyttä opetustoimen työnantajiin? Entä aikooko liiton pää-äänenkannattaja Opettaja julkaista Aluehallintoviraston ratkaisun? Julkaisemista pyydettiin jo viime kevättalvella, mutta silloin se jäi. Julkaisemattomuuden juuret voivat olla herkkähipiäisyydessäkin. Ammattiliiton alun perin esittämä käsitys kuulemisesta poikkesi Aluehallintoviraston myöhemmin tekemästä ratkaisusta.

Tapaus opettaa, että ei kannata tyytyä työnantajan alamaiseksi eikä kritiikittä kuunnella työnantajaa myötäilevän mahtijärjestön tulkintoja. Virkamiehen samoin kuin työntekijän on itse oltava tarkkana perusoikeuksistaan ja tunnettava ne. Kaikki otetaan, jos annetaan ottaa. Eikä se ole kasakka, joka ottaa.

Varatuomari, erityisopettaja Pirkko Eerola-Pilvi

Työkansan Sanomat 12/2018

Irtiotto alamaisuudesta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *