Joulujuhla kirkossa vai joulukirkko


Kirkko tykkää näkyä kouluvuodessa. Se pitää päivänavauksia, joulu- ja kevätkirkkoja. Yhteisissä päätösjuhlissa lauletaan joko suvivirsi tai enkeli taivaan. Menoa ei saada loppumaan. On yritetty. On kanneltu eduskunnan oikeusasiamiehelle (EOA). Ratkaisuja on saatu. 

Suvivirren joitakin säkeistöjä ja enkeli taivaan saa laulaa. Ne ovat kulttuuriperintöä. Joulu- ja kevätkirkkoja saa järjestää, jos näille on vaihtoehtoinen tilaisuus ja vapaaehtoisuus toteutuu. Sen sijaan yhteinen juhla kirkossa on ongelmallinen. Näin eduskunnan oikeusasiamies katsoi päätöksessään 5.11.2019. (1)

Viimeksi mainittu ratkaisu nosti raivon. Juhla pitäisi voida järjestää kirkossa. Se on kulttuuriperintöä. Sille on ollut vaihtoehto. Vimmaiset sotkevat ratkaisut ja käsitteet toisiinsa. Erittely- ja lukutaito puuttuvat. Mikä hyvänsä perustelu uppoaa kirkkorakennuksen kannattajille. Jopa sellainen, että kaikkialla ei ole riittävän suurta tilaa juhlien pitopaikaksi. Ennenkin tilaongelma on ratkaistu. On pidetty vuorojuhlia ja jaettu opetusryhmiä.

Selitykset kirkkorakennuksen puolustamiseksi koulun oppimisympäristönä ovat keinotekoisia, teennäisiä ja asenteellisia. Selittäjiltä jäivät lukematta eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksen oikeusohjeet. Niitä ovat yhdenvertaisuus, uskonnonvapaus ja kirkkorakennuksen merkityksellisyys uskonnon harjoittamisen paikkana. Kirkko ei ole neutraali tila kuten esim. koulun jumppasali tai luokkahuone.

Kirkko ja sen mieliset ovat sinnikkäitä. He eivät luovuta. Kirkko on ideologinen valtiokoneisto, ja koulua halutaan saada jatkamaan sen toimintatapoja.(2)

Näitä ovat auktoriteettiusko ja kuuliaisuus. Toisaalta monet pohtivat, mistä ihmeestä oikein puhutaan. Voiko vielä olla kouluja, joissa oppilaat saavat opetusta kirkkorakennuksessa? Eduskunnan oikeusasiamies rinnastaa yhteisen juhlan ja opetuksen.

On tehty monia myönnytyksiä. On hyväksytty virret kulttuurisyistä ja kirkonmenot, jos on vaihtoehto. Selkeintä olisi ollut, että koulun työpäiviin ei olisi sallittu sisällyttää mitään sellaista, joka ei kuulu koulun uskonnollisesti sitouttamattomaan perustehtävään.

Selkeydellä olisi koohotus loppunut. Kenenkään ei tarvitsisi EOA:n antamia ratkaisuja väheksyä tai kyseenalaistaa. Parasta olisi, että EOA voisi määrätä vahingonkorvaukset lakien rikkojille tai ainakin isot hyvitykset.

(1) https://uskonnonvapaus.fi/lait/eoa-joulujuhla.pdf?fbclid=IwAR0wWHlHaIaDBna9SyFmIny3DuQ0rXujVa1zWQj_wUBcpmcCyLcyuYmkVso

(2) Althusser, Louis. Ideologiset valtiokoneistot, Kansankulttuuri 1984, s. 109

Työkansan Sanomat 13/2019

Pirkko Eerola-Pilvi

erityisopettaja, varatuomari

Joulujuhla kirkossa vai joulukirkko

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *