Kahden tuolin ongelma

Sanna Marinin hallitus ei kykene päättämään oikeasta toimintastrategiasta. Puolustaako ihmisten henkeä ja terveyttä vai kapitalismin taloutta? Tämä vastakohta heijastuu terveydenhuollon asiantuntijoiden ristiriitaisissa lausunnoissa.

Tarvitaanko lisää valmistautumista vasta alkavaan pandemiaan, suojavälineitä ja liikkumisrajoituksia vai niiden vähittäistä purkamista?  Pitääkö uskoa taloudellisia neuvonantajia, jotka maalaavat toinen toistaan synkempiä tulevaisuuden näkymiä? Jos koronakriisin annetaan vaikuttaa talouteen, putoaa bruttokansantuote, seuraa laaja työttömyys ja konkurssiaalto. Ihmiset pitää siis saada töihin ja pyörät pyörimään mahdollisimman nopeasti. Entiselle kasvu-uralle on päästävä pian. Viivyttely maksaa rahaa.

Suomi ei ole edelleenkään valmis kohtaamaan koronapandemiaa. Todellisuus on edelleen aivan muuta kuin mitä pääministeri Marin meille 26.2. kertoi tiedonannossaan eduskunnalle. Suomen varautumisen piti olla erittäin korkealla tasolla. On kuitenkin ilmennyt, että suojavälinevarastot ovat riittämättömät ja varusteet osittain vanhentuneita. Huoltovarmuuskeskuksen toimintaan liittyy epäilyjä talousrikoksista. Ikäihmisiä, joita piti suojella, on alkanut kuolla hoivakoteihinsa.

Oikeaa kuolleiden määrää ei näy tietävän kukaan. Työntekijöille ei kyetä turvaamaan riittävästi suojavälineitä.  Erot terveydenhuollon tasossa eri puolilla maata ovat huomattavat, eikä tehohoidon paikkoja ole riittävästi. Terveyden- ja vanhustenhoidon suunnitelmallisen ohjauksen estää sen laaja yksityistäminen.

Samaan aikaan ovat käynnistyneet laajamittaiset lomautukset ja irtisanomiset. Lasku kriisistä pannaan työläisten ja heidän perheidensä kannettavaksi. Valikoiduille yrityksille jaetaan tukea, mutta tuhannet pienyrittäjät jätetään selviämään omillaan. Lopullisen laskun maksu alkaa syksyllä, kun leikkauslistoja esitellään. Mikään ei viittaa siihen, että miljardivoittoja tekevät suuryritykset pantaisiin maksamaan. Sen sijaan valtio ja kunnat velkaannutetaan. Asuntolainojen korkojen annetaan nousta, eikä pankkien voitontavoitteluun puututa.

Meillä, kuten muuallakin, hallitus on päätynyt talouden mahdollisimman pikaiseen avaamiseen EU:n ohjeiden mukaisesti. Sitä vaatii tuotantovälineet omistava kapitalistiluokka ja sen edut. Ne vaativat paluuta takaisin entiseen normaalitilaan, tavaroiden, palveluiden, työvoiman ja pääoman vapaaseen liikkuvuuteen ja ylituotantoon siitä aiheutuvine ongelmineen. Väliä ei ole sillä, että vapaata liikkumista ja massaturismia ylläpitävä kilpailutalous luo suotuisat edellytykset myös kulkutautien leviämiseen. Ne ja muut ympäristöongelmat ovat järjestelmän seuralaisia.

Talous on nyt asetettu etusijalle

Hallitus yrittää nyt istua yhtä aikaa kahdella tuolilla. Se tarvitsee näyttäviä toimia osoittaakseen kykenevänsä hoitamaan kriisiä. Siksi Uudenmaan lyhytaikainen sulkeminen piti lopettaa. Samalla siirrettiin vastuu kulkutaudista yksilölle. Niinpä pääministeri esitti Uudenmaan rajasulun lopettamisen yhteydessä kainon toivomuksen, ettei nyt kuitenkaan pitäisi oikeasti lähteä Uudeltamaalta mökkireissuille muualle Suomeen, sen edelleen yhtä vanhaa väestöä tartuttamaan.

Muun Suomen huonosti resursoidun terveydenhuoltojärjestelmän ja erityisesti sen keskimääräistä vanhemman väestön suojelemisestahan oli kyse vielä muutama viikko sitten, kun Uudenmaan saarto julistettiin. Nyt näytön aika on ohi ja talouden realiteetit vaativat rajoitusten purkamista, tuli mitä tuli. Ja onhan terveydenhuollossa ahkeroitu, tehohoidon paikat on tuplattu. Potilaita saa siis tulla. Mutta pandemia on vasta alussa.

Tuottavan väestönosan työhön palaamista valmistellaan. Kotiinsa ilman omaa syytään istumaan tuomitut jätetään ainakin toistaiseksi eristyksiin, eroon läheisistään ja selviytymään yksin tai ulkopuolisen tuen turvin. Tähän viittaa pääministeri Marinin johdolla käynnistetty Suomi toimii -kampanja. Vielä terveiden mutta riskiryhmiin kuuluvien ongelmat yksityistetään, ulkoistetaan ja unohdetaan.

Siis talous ennen kaikkea. Voittoa on saatava niin kuin ennenkin. Jos tämä on yhteiskuntapolitiikan tavoite, silloin on hyväksyttävä myös sen seuraukset. Voimme varautua uusiin ongelmiin, sillä kapitalismin normaalitila merkitsee toistuvia kriisejä. Esimerkkejä on riittämiin alkaen monopolikapitalismin ensimmäisistä lamakausista 1800-luvun lopulla, 1920-30 -luvun suurtyöttömyydestä, 1990-luvun lamasta ja päätyen 2008 alkaneeseen taantumaan, joka on nyt muuttumassa lamaksi.

Eikä kysymys ole pelkästään talouden ongelmista. Kapitalismin talouden kriisit purkautuvat sotina. Sellaisia olivat ensimmäinen ja toinen maailmansota ja ne nykyiset sodat, joita käydään Lähi-idässä ja Afrikassa. Tähänkin Marinin hallitus on yksimielisen eduskunnan kanssa meitä valmistamassa. Hyökkäykseen käytettävien hävittäjien kaupoista ei olla luopumassa, vaikkei niihin ole tarvetta eikä varaa.

Marinin hallitukselta on jäänyt huomaamatta, että koronakriisiä edeltäneeseen aikaan ei ole paluuta. Ainoaksi mahdollisuudeksi jää suunnitelmallinen ja asteittainen ylituotannon purkaminen. Ihmisen taloudellisen toiminnan täytyy sopeutua maapallon asettamiin määrällisiin rajoihin. Kasvua sinänsä ei voi pysäyttää, mutta tämä kasvu on ymmärrettävä uudelleen luonteeltaan laadullisena. Siis ei enemmän vaan parempaa. Tämä edellyttää keskittymistä koulutukseen ja tutkimukseen, ymmärrystä yhteiskunnan ja luonnon lainalaisuuksista, ihmisen perustarpeista ja tasapainoisesta vuorovaikutuksesta luonnonympäristön kanssa.

Kapitalismi on ajautunut kaikkialla maailmassa luokkavastakohtaisuuksien kärjistymiseen. Pääoman omistavien kapitalistien luokkaedut vaativat nykyisen tuotantotavan jatkamista. Voitto on olennaista, ei tuotettujen tavaroiden ja palveluiden tarpeellisuus ihmisille. Ihmisten suuri enemmistö sen sijaan tarvitsee elämän perusedellytysten turvaamista, ilmaista terveydenhuoltoa, koulutusta, turvallista ja mielekästä työtä ja toimeentuloa. Tätä luokkaristiriitaa ei voi sovitella. Olemme valintatilanteessa. Hallituksen Suomi toimii -kampanjan sijaan tarvitsemme Suomen työläinen järjestäytyy -kampanjan. (kuva: valtioneuvoston kanslia)

Mikko Vartiainen

Kahden tuolin ongelma
Merkitty:    

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *