Kiinaa painostetaan Hongkongin avulla

Suuret mielenosoitukset ovat järisyttäneet Hongkongia läpi vuoden. Länsimedia, Suomi mukaan lukien, on seurannut amerikkalaislehdistön esimerkkiä ja kuvannut tapahtumat kansannousuna sortovaltaa vastaan, mutta asioiden todellinen laita voi olla erilainen.

Hongkongissa ollaan vuosien mittaan nähty useita suuria Kiinan Kansantasavaltaa vastaan suunnattuja mielenosoituksia sen jälkeen, kun kaupunki vapautui siirtomaavallasta vuonna 1997. Tällä kertaa mielenosoitusten syyksi katsotaan käsittelyssä oleva lakiuudistus rikollisten luovutuksesta Hongkongista hallinnoille joille sillä ei ole erillistä luovutussopimusta. Uudistus listaa 37 eri rikkomusta joissa luovutus on mahdollinen, mukaan lukien murha, naisiin ja tyttöihin kohdistuvat rikokset sekä kansanmurha tai siihen kiihottaminen. Rikoksesta saatavan vankilarangaistuksen pitäisi ylittää seitsemän vuotta.

Lakiuudistusta alettiin viedä eteenpäin vuonna 2018 tapahtuneen kohumurhan jälkeen, jossa 19-vuotias hongkongilainen Chan Tong-kai tappoi raskaana olevan tyttöystävänsä ystävänpäiväretkellä Taiwanissa. Chan tunnusti murhan Hongkongin poliisille, mutta ilman olemassa olevaa luovutussopimusta Taiwanin kanssa viranomaisten kädet olivat sidotut. Alkuvuonna 2019 Hongkongin hallitus viittasi tapaukseen esittäessään uudistusta olemassa olevaan luovutuslakiin.

Lakia vastustavat mielenosoittajat katsovat lain vaarantavan kaupungin autonomisen aseman, sillä se sallisi rikollisten luovutuksen Manner-Kiinaan. Hongkongilla on tosin ollut luovutussopimus Yhdysvaltojen kanssa jo vuodesta 1996 lähtien.

Protestien kulisseissa satojatuhansia dollareita

Suurin protestien takana oleva organisoija on Civil Human Rights Front (CHRF), 48 jäsenorganisaatiota sisältävä kattojärjestö. Useat jäsenistä saavat rahaa Yhdysvaltojen hallitukselta esimerkiksi National Endowment for Democracy -järjestön kautta. Pelkästään vuonna 2018 NED kertoo julkisesti jakaneensa 455 tuhatta dollaria erilaisille “demokratiaa suojeleville” järjestöille Hongkongissa. 

NED:in lisäksi liuta muita Yhdysvaltojen hallituksen alaisia järjestöjä, kuten National Democratic Institute, International Republican Institute, ja Center For International Private Enterprise kertovat toimivansa Hongkongissa ja muualla Aasiassa.

Siirtomaatunnuksia ja tähtilippuja

Hongkongin entinen pääsihteeri ja yksi “demokratialiikkeen” pääjehuista Anson Chan tapasi maaliskuussa Yhdysvaltain varapresidentti Mike Pencen sekä useita lakimiesyhdistyksiä ja ajatushautomoita, kertoi South China Morning Post. Chan, jonka mukana matkasi kaksi Hongkongin lainsäädäntöneuvoston oppositiojäsentä, ilmaisi Amerikan intressien ylläpitämisen olevan Hongkongin “demokratialiikkeelle” tärkeää. Yhdysvaltalaismielisyys näkyy myös mielenosoituksissa, joissa lennätetään avoimesti Yhdysvaltojen lippua ja pyydetään presidentti Trumpia “vapauttamaan” Hongkong.

Hongkongin vanha siirtomaalippu on niinikään ollut protestoijien käytössä, kuin myös siirtomaaherra Iso-Britannian. Iso-Britannia riisti Hongkongin Kiinalta 1800-luvulla verisessä oopiumsodassa, ja hallitsi kaupunkia lähes 200 vuotta.

Mielenosoittajat ovat avoimen vihamielisiä ja jopa väkivaltaisia kaikkia Kiinan-mielisiksi katsomiaan kohtaan. Kiinalaisreportteri Fu Guohao joutui lentokentän vallanneiden joukkojen kaappaamaksi ja pahoinpitelemäksi. Fu on yksi useasta väkivallan kohteeksi joutuneesta journalistista.

Suuria vastamielenosoituksia

Tuhannet Hongkongilaiset ovat asettuneet väkivaltaisia länsimielisiä protestoijia vastaan rauhaisan yhteiselon ja Kiinan kansan yhtenäisyyden tunnusten alla. Yli 900 tuhatta ihmistä on allekirjoittanut vetoomuksen lakimuutoksen puolesta. Allekirjoittajien mukaan Hongkongin ei tule olla turvapaikka rikollisille.

Jatkuvista väkivaltaisuuksista huolimatta viranomaisten vastatoimet ovat olleet harkittuja. Kiinan hallitus ei ole toistaiseksi ryhtynyt toimiin esimerkiksi tuomalla kansan vapautusarmeijan hillitsemään mielenosoituksia. Päinvastoin, presidentti Xi Jinping on ilmaissut asian hoidon olevan kokonaan paikallisten viranomaisten vastuulla.

Manner-Kiinassa ollaan silti huomioitu tapahtumien täyttävän klassisen amerikkalaisjohtoisen “värivallankumouksen” tunnusmerkit, kuten esimerkiksi Global Times -lehti on pannut merkille. Vuosien mittaan Yhdysvaltojen rahoittamista levottomuuksista on saattanut jo tulla rutiinia, ja niin sanotun kauppasodan jatkuessa tällaiset tapahtumat ovat olleet varmasti odotettavissa. 


TKS/ Niko Kallionalusta

Kiinaa painostetaan Hongkongin avulla
Merkitty:    

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *