Kommunistit ja kansallisuuskysymys

Kommunistit ovat aina taistelleet kaikkein aktiivisimmin kansallisen riippumattomuuden puolesta. Kommunistit ovat myös tunnustaneet kansallisten vapaussotien edistyksellisen, vallankumouksellisen merkityksen. Neuvostoliiton ja koko sosialistisen maailmanjärjestelmän ollessa vahvimmillaan oli imperialismin asema heikompi, jolloin aikakausi avasi sorretuille kansoille uusia mahdollisuuksia riippumattomuuden saavuttamiseen.

Kansallinen riippumattomuus Euroopassa

Katsottaessa Euroopan osalta nykyisyyttä on tilanne hyvin erilainen sosialistisen järjestelmän heikentymisen jälkeen. Eurooppaan on muodostettu Euroopan Unioni, jonka jäsen Suomikin on. EU on kirjannut toimintansa perustaksi perusvapaudet, jotka ovat pääomien, tavaroiden, työvoiman ja palvelujen vapaa liikkuvuus jäsenmaiden alueella. Perusvapaudet turvaavat kapitalistisen pääoman vallan säilymistä.

Mikä sitten voisi uhata EU:n olemassaoloa? Imperialististen keskusten välinen sota, jossa EU olisi toisena osapuolena? Eniten porvaristo EU:ssa pelkää kuitenkin kansojen pyrkimystä vapauteen, mikä hajottaisi unionia ja vahvistaisi erityisesti työväenluokan pyrkimystä perustaa sosialistisia valtioita. Viimemainittua pelätään niin paljon, että kommunistiset tunnukset ja puolueet halutaan kieltää.

Kielto on lainsäädännöllä jo joissakin EU-maissa ajettu läpi. EU:ssa toteutuu sanonta, ”kansa, joka sortaa toisia kansoja ei voi olla vapaa”.

Kansallinen riippumattomuus osana luokkataistelua

Kommunistinen työväenpuolue on johdonmukaisesti vastustanut Suomen EU-jäsenyyttä. Puolue ei ole  halunnut mukauttaa suomalaisia EU-jäsenyyden hyväksymiseen asettamalla ehdokkaita EU:n parlamentin jäsenten vaaliin, vaan on kehottanut vaaliboikottiin. Kansallisen riippumattomuuden palauttamiseksi Ktp on nostanut esiin tunnuksen Suomi irti EU:sta. Tunnus kutsuu kansaa puolustamaan maan riippumattomuutta ja samalla esittää vaatimuksen irrottaa Suomi EU:n kahleista.

Ktp:ssäon nähty kommunistien tavoitteen olevan poliittisen vallan valtaaminen siinä maassa missä kukin puolue toimii, ei EU:ssa. Kommunistien tavoite on luonnollisesti sosialistisen valtion perustaminen, minkä työväenluokka liittolaisineen tulee suorittamaan. Tämän tavoitteen saavuttamiseen yhdistyy kommunistien vuosisatainen toiminta  kansallisen riippumattomuuden puolustajina.

Kansallinen riippumattomuus elää työväenluokan keskuudessa matkalla sosialistisen valtion perustamiseen ja myös sosialistisessa valtiossa. Toisinaan asia käsitetään siten, että työväenluokka luokkana on yksi yli valtiorajojen, jolloin kansallinen riippumattomuus voidaan syrjäyttää. Tällainen ajattelu näkyy siinä, jos asetetaan tavoitteeksi muodostaa esimerkiksi sosialistinen Eurooppa sosialististen valtioiden muodostamisen sijaan.

Työväenluokka on tietenkin yksi, mutta valtioiden välillä saattaa olla suuretkin yhteiskunnalliset eroavaisuudet. Tämä vaikuttaa kussakin maassa toimintatapaan, joka sopii ajankohtaan. Kaikkialla on myös keskeistä säilyttää kansallisen riippumattomuuden periaate. Tämä ei sulje pois työväenluokan taisteluun oleellisesti kuuluvaa kansainvälisyyttä ja solidaarisuutta. Siihen kuuluu myös mahdollisimman laajan yksimielisyyden saavuttaminen taistelussa kapitalismia vastaan.

Kommunistit tiedostavat kansainvälisyyden voiman

Kommunististen puolueiden edustajat ovat tänäkin vuonna tapaamisissaan keskustelleet uuden yhteisen keskusjohdon (kominternin) perustamisesta. Nähdään, että työväenluokan yhtenäiseen ja samanaikaseen taisteluun ohjaamiselle on tarve, samoin kuin teoreettiselle opiskelulle. Edellytyksiä uudelle kominternille ei kuitenkaan vielä ole.

Ktp:ssä kommunistien kansainvälisen keskusjohdon olemassaolo nähdään kuitenkin tarpeelliseksi ja samalla ymmärretään, etteivät kommunistipuolueiden väliset suhteet voi perustua demokraattiselle sentralismille. Tämä näkemys antaa mahdollisuuden ottaa huomioon kansallisen riippumattomuuden.

Neuvostoliitto käy esimerkiksi

Kommunistisissa puolueissa käydään aina keskustelua siitä, minkälainen on se sosialismi jollaista me esitämme rakennettavaksi ja minkälaiset ovat ne polut, joita pitkin tavoitteeseen kuljetaan. Yksityiskohtaista kuvaa on tänä päivänä vaikea esittää, mutta pääperiaatteet voidaan tuoda esille. Kuva tarkentuu matkalla sosialismiin,samoin kuin sosialististen valtioiden yhteistyön muoto.

Kansallisen riippumattomuuden rakentamisesta sosialististen valtioiden kesken antaa yhden esimerkin Neuvostoliitto.Maan perustuslaissa kansallisen riippumattomuuden toteutuminen huomioitiin niin, että se mahdollisti liittotasavallalle halutessaan eroamisoikeuden Sosialististen neuvostotasavaltojen liitosta. Tätä perustuslain kohtaa käytettiin, kun Neuvostoliitto valtiona hajosi 1990-luvun alussa.

Kaikilla liittotasavalloilla oli myös valtiorajaa jonkun muun maan, eikä vain liittotasavaltojen kanssa. Neuvostoliitosta erottaessa maa ei olisi jäänyt pelkästään toisten liittotasavaltojen ympäröimäksi vaan sillä olisi selvästi erottuva itsenäinen alue.

Hannu Harju

Ktp:n varapuheenjohtaja,  poliittisen toimikunnan jäsen,

Kommunistit ja kansallisuuskysymys

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *