Kommunistinen Työväenpuolue järjesti 21.10. Helsingissä Kirjan talolla puoluetilaisuuden Suomen kommunistisen liikkeen historiasta ja nykytilanteesta. Tilaisuuden aiheena oli Ktp 30 vuotta – Kommunistinen liike 100 vuotta.  Tilaisuudessa puhuivat Ktp:n puheenjohtaja Mikko Vartiainen, pääsihteeri Tomi Mäkinen ja poliittisen toimikunnan jäsen Lari Miniailo. Tilaisuuden muuhun ohjelmaan kuului elokuvaesitys ja keskustelua.

Ktp:n puheenjohtaja Mikko Vartiainen: Oli valinnan aika

– Kuluva vuosi 2018 on ollut merkittävä. Vähän yli 100 vuotta sitten Suomen työväestö ja sen johtajat olivat historiansa tärkeimmän valinnan edessä. Uskaltaako ottaa valtiovalta vai jatkaa niin kuin ennenkin suurtilanomistajille ja nousevalle teollisuuskapitalismille alistettuna  työvoimana, ei luokkana itseään varten vaan toista, tuotannon välineet, maan ja teollisuuden laitosten omistavaa luokkaa varten.

Mikko Vartiainen.

Kapitalismin sisäisistä ristiriidoista syntynyttä ensimmäistä maailmansotaa oli jatkunut neljä vuotta, sotaa jolle uhrattiin 10 miljoonaa sotilasta ja 6 miljoonaa siviiliä. Näin ei voinut jatkua. Siksi Venäjän työläiset ja talonpojat kaatoivat ensin maaliskuussa 1917 tsaarin vallan ja lokakuussa Bolshevikkipuolue silloisten kommunistien johdolla porvariston vallan. Näissä melskeissä myös suomalaiselle työläiselle ja pienviljelijälle tuli  mahdollisuus ottaa valta.

Vuosi 2018 on ollut opettavainen meille kaikille. Yhden vuoden aikana on paljastunut suuri määrä tietoa Suomen porvariston valtion synnystä ja sen 100 vuoden historiasta. Sellaista tietoa, jota kouluissa ei ole opetettu, vaan josta on pikemminkin vaiettu.

Meille kaikille on valjennut, että suomalainen todellisuus on levännyt valheen ja puolitotuuksien päällä. Kun emme tiedä historiaamme, on tietoisuutemme vääristynyttä emmekä kykene vetämään oikeita johtopäätöksiä eletystä.

Vuosikymmenien ajan meille on toistettu vapaussodan myyttiä. Valkoisen Suomen historia on esitetty puhtoisena kuin siniristilippu, joka hulmuaa vapauden tuulessa. Ja ilman tahran tahraa kuin symbolina sisulla yhdessä rakennetusta yhteiskunnasta ja hyvinvointivaltiosta, joka on maailman paras alalla kuin alalla ja lähes kaikilla hyvinvoinnin mittareilla mitattuna.

Mitä on paljastunut

– Meille on paljastunut, että kymmenillä vankileireillä kitui 83 000 punaista kaupunkien ja maaseudun työläistä ja pienviljelijää, pääasiassa nuoria miehiä ja naisia, jopa lapsia. Ja että joukkohautoihin on kätketty tuhansia laittomien kenttätuomioistuinten päätöksillä teloitettuja, tuhansia nälkään ja tauteihin tapettuja.

Näiden joukossa oli yli 200 Lahdessa teloitettua nuorta naista. Sitten on vielä tutkimattomat Pohjanmaan salatut vankileirit ja vankien tapot. Ja Joensuun 100 punakaartilaisen teloitus, Varkaus, Viipuri, Lahti, Helsinki, Tampere, vain muutamia paikkakuntia mainitakseni.

Porvariston valtio oli syntyessään valmis tappamaan tuhansia saadakseen ja pitääkseen vallan. Sitten tapattamaan talvi- ja jatkosodassa kymmeniä tuhansia nuoria, käyttämään väkivaltaa ja vankiloita työläisaktivisteja, aseistakieltäytyjiä ja kommunisteja vastaan 1920- ja 30-luvuilla, avustamaan lakkojen murtamisessa 1940-luvulla ja sallimaan 1970-luvun, 1990-luvun, 2000-luvun joukkotyöttömyyden.

Sanalla sanoen, Suomen porvaristo otti valtiovallan 100 vuotta sitten ja on käyttänyt sitä oman valtansa ylläpitämiseen. Se, että meillä on näinkin hyvä sosiaaliturva ja perusoikeudet on työväenluokan käymän luokkataistelun tulosta. Porvari on aina halunnut antaa vain minimin. Sen ylimenevä osa on järjestäytyneen työväenluokan taistelun tulosta.

Keskeinen opetus viimeisestä 100 vuodesta on sen tosiasian hyväksyminen, että kyse on taistelusta valtiovallasta. 1918 opetti, että työtätekevä luokka voi perustaa uuden kansan valtaenemmistön etujen mukaisen yhteiskunnan vain päättäväisessä taistelussa valtiovallasta. Tämän taistelun johtoon perustettiin 100 vuotta sitten kommunistinen puolue ja sen työtä jatkamaan 30 vuotta sitten Kommunistinen työväenpuolue Ktp, rauhan ja sosialismin puolesta.

Ktp:n pääsihteeri Tomi Mäkinen: Mitä tarkoittaa olla etujoukkoa

Marxismi-leninismi ei kannata poliittisia salaliittoja tai yksilöiden kansanjoukoista irrallaan olevia toimia. Me kannatamme vallankumousta, joka syntyy työväenliikkeen järjestäytymisen myötä. Työväenliikkeen korkein järjestömuoto on kommunistinen puolue – demokraattiseen sentralismiin perustuva etujoukkopuolue.

Etujoukkopuolue tarkoittaa sellaista puoluetta, joka koostuu työväenliikkeen kaikkein poliittisesti ja teoreettisesti valistuneimmasta, vallankumouksellisimmasta osasta. Tämä osa muodostaa työväenliikkeen etujoukon, joka näyttää suuntaa ja ohjaa liikettä. Etujoukko on työväenluokan eturintama.

Tomi Mäkinen.

Etujoukkopuolue ei ole muusta työväenluokasta erillään oleva ryhmä vaan työväenluokasta itsestään koostuva sen edistyksellisin joukko. Etujoukko ei voi toimia tehokkaasti ilman hyviä ja tiiviitä yhteyksiä muuhun työväenluokkaan. Etujoukko ei myöskään komenna muuta liikettä armeijan komentajan tavoin vaan johtaa näyttämällä esimerkkiä ja nostamalla esiin oikeita vaatimuksia, tunnuksia ja oikeanlaista poliittista linjaa.

Lenin sanoi: ”Pelkällä etujoukolla ei voiteta” ja jatkoi, että vallankumous voi tapahtua vasta kun ”koko luokka… laajat joukot ovat asettuneet joko suoranaisesti tukemaan etujoukkoa tai ainakin alkaneet suhtautua siihen suopean puolueettomasti…”

Lenin jatkaa ja luettelee seuraavat kolme etujoukon piirrettä: ”Ensiksikin proletariaatin etujoukon tietoisuus ja sen uskollisuus vallankumoukselle, sen kestävyys, uhrautuvaisuus ja sankaruus. Toiseksi se, että se pystyy ottamaan yhteyden, lähestymään ja vieläpä tietyssä suhteessa sulautumaankin työtätekevien mitä laajimpiin joukkoihin, ensi kädessä proletaarisiin, mutta myös ei-proletaarisiin työtätekeviin joukkoihin. Kolmanneksi se, että tämän etujoukon poliittinen johtotyö on oikeaa, että sen poliittinen strategia ja taktiikka on oikeaa, edellyttäen mitä laajimpien joukkojen kokemusperäistä vakuuttumista niiden oikeellisuudesta.”

Nämä voidaan tiivistää sanomalla että etujoukko on:

1) kaikkein tietoisin ja motivoitunein joukko.

2) jolla on tiiviit yhteydet laajempaan luokkaan ja liikkeeseen.

3) joka pystyy näin ollen tekemään oikeanlaisia päätöksiä ja tekemään tehtävänsä suunnannäyttäjänä.

Etujoukkotaktiikkaa tarvitaan, koska hajanainen kansanliike ilman poliittista johtoa ei pysty loppuunviemään vallankumousta. Spontaanisti syntynyt poliittinen liike ilman pitkänajan tietoisia tavoitteita tai laaja ja epämääräinen organisaatio ilman ryhmäkuria ja lujaa yhtenäisyyttä ei myöskään siihen pysty. Historia ja kaikkien onnistuneiden sosialististen vallankumousten kokemus on todistanut nämä tosiasiat.

Mitkä ovat kommunistien tehtäviä

Puolueen tehtävä on marxilais-leniniläisen, tieteelliseen maailmankuvaan perustuvan linjan esittäminen. Marxismi-leninismi on nykypäivän tieteellistä kommunismia. Kaikenlaisen utopismin ja ailahtelun sijaan on oltava järjestö, jolla on aidosti materialismiin eli tieteeseen perustuva käsitys.

Kommunistit tarvitsevat tietoisen periaatteellisen puolueen. Se on kaiken toiminnan lähtökohta. Tällä hetkellä KTP on pieni puolue. Silti meillä on huomattavan paljon resursseja ja kokemusta sekä kokeneita ihmisiä, jotka tekivät 1988 erittäin vaativan työn uuden puolueen perustamiseksi. Vaikka olemme pieni puolue meitä ei voi verrata muihin pieniin vasemmistolaisryhmiin. Ktp ei ole mikään väittelykerho vaan oikeasti puolue, jolla on hyvät tavoitteet ja linja, organisaatio sekä osaavia ihmisiä.

Olemme puolue jolla on pieni mutta valveutunut ja aktiivinen jäsenistö. Siis kaaderien puolue. Puolueen vaikuttamismahdollisuudet ovat suoraan verrannollisia aktiivijäsenten määrään ja laatuun. Vähät rahamme tulevat jäsenmaksuista ja lahjoituksista. Puolueen työ tehdään vapaaehtoisten toimesta. Paperijäsenistä ei ole hyötyä, jäsentemme tulee olla aktiiveja.

Kommunistisen liikkeemme historiasta

Suomen työväenvallankumouksen ongelmana oli Bolshevikkeihin verrattavan etujoukkopuolueen puuttuminen. Tähän tulokseen päätyivät jo Neuvosto-Venäjälle paenneet punaiset, jotka Moskovassa perustivat 1918 Suomalaisen Kommunistisen Puolueen.

Kommunistit toimivat maanalaisuuden olosuhteissa poliisiterrorin kohteena aina siihen saakka kunnes Suomen osallisuus toisessa maailmansodassa päättyi ja fasismi Suomessa kukistettiin.

Kommunistien saatua lailliset toimintaoikeudet liike kasvoi huomattavan suureksi ja vaikutusvaltaiseksi. Vasemmistolla ylipäätään meni tuolloin hyvin, sosialidemokraattien ja Skdl:n saadessa parhaimmillaan yli puolet eduskuntapaikoista.

Tuon ajan ongelmaksi muodostui maapallon vahva blokkiutuminen sosialismin ja kapitalismin kahteen leiriin, jotka kilpailivat globaalisti keskenään ja kävivät aseellista kilpavarustelua.

Oikeistorevisionismi ja eurokommunismi

Skdl sai aikaan monia hyviä uudistuksia työläisille, mutta se oli luonteeltaan altis reformismille. Samalla kommunistinen puolue teki taktisen virheen kun se alkoi loiventaa omia kantojaan ja luisua oikealle estääkseen joutumasta ristiriitaan Skdl:n reformistisen johdon kanssa. Toisin sanoen puolue luopui vähitellen etujoukkoasemastaan ja siirtyi seuraajan asemaan.

Suomen kommunistinen liike, samoin kuin kommunistinen liike koko Euroopassa ja maailmassa koki suuren takaiskun Neuvostoliiton kääntyessä revisionismin tielle. Se ei tapahtunut yhdessä yössä vaan oli pitkä prosessi. Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 50- ja 60-luvuilla alkaneet virheelliset linjaukset heijastuivat muualle maailmaan, ja myös Suomeen. Tämän rinnalle syntyi vielä toinen marxismi-leninismin vastainen revisionistinen suuntaus ns. eurokommunismi.

Ktp:n perustamisesta 30 vuotta

Ktp perustettiin 1988 tavoitteena Suomen kommunistisen liikkeen jatkuminen marxismi-leninismin perustalta. Periaatteellinen kommunistien linja, joka selkeästi ymmärtää päämääränä olevan sosialismin ja kommunismin ja että me emme ole uudistamassa kapitalismia vaan kumoamassa sen, on välttämätön.

Siihen tarvitaan itsenäinen puolue, joka ei mene vain ympäröivän virran mukana (sillä kapitalismissa vallitseva ideologia on aina porvarien ideologiaa) vaan pitäen yhteyden kansaan, pyrkii aina viemään kansanjoukkoja eteenpäin askel kerrallaan.

Oikea ratkaisu ei ole antautua ja myydä periaatteitamme vaan päinvastoin, niistä on pidettävä kiinni.

Työkansan Sanomat 13/2018

Ktp 30 vuotta – Suomen kommunistinen liike 100 vuotta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *