Ktp:n Maarit Järvinen: Nuoria ei saa syrjäyttää

Porvoon kaupunki mainostaa itseään unelmien kotikaupunkina. Sitä se ei ole kuitenkaan kaikille. Porvoon 50 000 asukkaasta 25 000 kuluu työlliseen väestöön, josta 2 600 oli vuoden vaihteessa työttömänä. Näin työttömyysaste nousi yli 10 prosenttiin.

Työttömyys ja työllistämättä jättäminen laihdutti viime vuonna sakkomaksuina kaupungin kassaa noin 1,7 miljoonalla eurolla. Kaupungin johto ja luottamushenkilöt ovat kuitenkin päättäneet, että on edullisempaa makuuttaa kuin työllistää työtöntä.

Työttömyys kurittaa Porvoossakin eniten nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä. Samaan aikaan on käynnissä tilastosiivous, jolla halutaan kaunistella virallisia työttömyyslukuja.

Sosiaalikasvattajan koulutuksen saanut Maarit Järvinen on työssä Porvoon kaupungilla sosiaaliohjaajana. Järvisen nykyiseen työhön kuuluvat työllisyyspalvelut ja nuorten työpajat, jotka on tarkoitettu alle 25-vuotiaille työttömille. Hänellä on kahdenkymmenen vuoden kokemus sosiaalialan eri tehtävissä.

Työkansan Sanomat haastatteli Maarit Järvistä porvoolaisten nuorten tilanteesta, työttömyydestä ja tulevaisuuden näkymistä. Järvinen on Ktp:n kuntavaaliehdokas Porvoossa.

– Porvoossa toimii viisi työpajaa ja kaksi ostopalvelupajaa. Niissä työskentelee vuositasolla 150 nuorta. Vuosia jatkuneet isot rakenteelliset yhteiskunnalliset ongelmat näkyvät jokapäiväisessä työssäni ja kaikkialla sosiaalisektorilla. Talouden lama, työttömyys, koulupudokkuus, koulun keskeyttäminen ja päihteiden käyttö johtavat väistämättä syrjäytymiseen.

– Porvoossa on nyt 375 nuorta kaikkien työllisyystoimien ulkopuolella. Heistä 65 on alle 20-vuotiaita. Nyt kun työllisyystoimia karsitaan niissä mukana olevienkin osalta, ei  nuorten asema ainakaan parane. On ikävä sanoa, mutta aivan kuin yhteiskunta ei tarvitsisi näitä nuoria.

– Työpajoilla oli ennen perusterveitä ja peruskuntoisia nuoria. Nyt näkee syömishäiriöitä, mielenterveysongelmia ja huumeiden käyttöä. Huonokuntoisuus ja huonovointisuus näyttää vain olevan kasvussa.

Maarit Järvisen mielestä nuorten työttömyyden ja syrjäytymisen vähentäminen edellyttää varhaista ongelmiin puuttumista ja resurssien lisäämistä.  Yhteiskunnalla ei kerta kaikkiaan ole varaa nykyiseen menoon. Eikä kyse ole vain euroista.

– Työttömistä on tehty markkinatalouden varajoukko, osaksi kvartaalikapitalismia. Vaikka sosiaalisektorin toimissa on kyse kapitalismin aiheuttamien ongelmien paikkaamisesta ja lievittämisestä, nuoret on saatava kiinnittymään tulevaisuuteen.  Se on vähintä mitä voimme tässä ajassa tehdä.

– Nuorten työttömyyden poistaminen on mahdollista ja välttämätöntä.  On uskallettava puuttua nykyjärjestelmän rakenteisiin. Epävarmuus tulevaisuudesta ja pärjäämisestä ei ole hyvä kasvualusta.

Nuoret työttömät ja pienituloiset joutuivat vuoden alussa uuteen tilanteeseen, kun perustoimeentulon myöntäminen siirtyi kunnilta Kelalle. Käsittelyajat ovat venyneet lain edellyttämästä viikosta jopa nelinkertaiseksi ja joka viides toimeentulohakemus hylätään.

– Kelan kompurointi näkyy ketjureaktiona myös kunnissa.  Kun nuoret eivät saa ajallaan lakiin perustuvaan toimeentulotukea, viimesijaista hätäapua on annettava kunnissa. Muuten vuokrat ja laskut jäävät maksamatta, perintäyhtiön uhkakirje putoaa postiluukusta ja syrjäytymiskierre  on edessä.

 Työkansan Sanomat 5/2017

Ktp:n Maarit Järvinen: Nuoria ei saa syrjäyttää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentit käsitellään CleanTalk-pilvipalvelussa roskapostikommenttien suodattamiseksi. Näitä tietoja säilytetään palvelun lokitiedoissa 7 päivää jonka jälkeen ne poistetaan.