Lyhyt katsaus historiaan

Israelin valtio perustettiin 1940-luvun lopulla asuttamaan Euroopan juutalaisia, jotka olivat kärsineet fasismin terrorista ja kansanmurhasta. Uusi valtio perustettiin Iso-Britannian hallussa olleen Palestiinan brittiläisen mandaatin alueelle. Hanke ei edennyt ongelmitta, vaan Israelin valtion tieltä joutui pakenemaan reilut 700 000 palestiinalaista. He eivät saaneet enää koskaan palata koteihinsa.

Palestiina oli tavoitellut itsenäisyyttä brittiläisestä kolonialismista eikä hyväksynyt alueensa jakamista uuden sionistisen valtion, Israelin kanssa. 1948 syttyneessä konfliktissa Israel selvisi voittajana ajaen palestiinalaisväestön pois kodeistaan. Vuosien mittaan pakolaisten määrä on kasvanut sitä mukaa kun Israel on halunnut laajentua entisestään ja kahmia itselleen lisää palestiinalaista aluetta.

Yhdysvaltojen ohella myös Neuvostoliitto tunnusti Israelin valtion, mutta välit huononivat nopeasti valtion liittoutuessa vahvasti lännen imperialisteihin. Sen sijaan, että Israel olisi rakentanut itsenäisen rauhallisen valtion, joka eläisi sovussa muiden kanssa, se oli alusta lähtien kiinni entisissä siirtomaavalloissa ja imperialisteissa. Niihin se myös turvautui saadakseen itselleen ylivallan palestiinalaisista.

Israelista tuli uudisasukkaiden siirtokunta

Israel ei syntynyt luonnollisen kansakunnan kehityskulun kautta tavalla, että alueen asukkaat yhdistyvät aikojen kuluessa kansaksi joka perustaa itselleen valtion. Israelin valtio on keinotekoinen uudisasukkaiden siirtokunta.
Asiasta ei voi syyttää juutalaisia, jotka halusivat oikeutetusti elää turvassa ja rauhassa. Imperialistit käyttivät heitä hyväksi kuten monia muitakin kansoja on historian saatossa käytetty. Esimerkiksi Iso-Britannia käytti skottilaisia uudisasukkaita Irlannin alistamisessa.

Toisen maailmansodan jälkeen ajatus juutalaisten pakolaisten asuttamisesta jonnekin oli aivan järkevä. Ongelmana oli, että se tehtiin kapitalististen suurvaltojen suunnittelemalla tavalla ja näiden tukema Israelin sionistinen poliittinen ja terrorismia suosinut johto ei ollut kiinnostunut hyvistä naapurisuhteista tai rauhallisesta rinnakkaiselosta.

Israelin johto edusti sovinistista, äärikansallista ideologiaa, jonka mukaan Palestiina kuuluu yksinomaan Israelille ja muu alkuperäisväestö on hävitettävä tavalla tai toisella. On sanottava, että osa palestiinalaisista edusti myös sovinismia tai muukalaisvihaa juutalaisia kohtaan, mutta se ei oikeuta kaikkien palestiinalaisten alistamiseen, häätämiseen kodeistaan tai murhaamista.

Israel on laajentunut paljon alkuperäisiä suunnitelmia ja rajojaan enemmän. Palestiinalaisalue on jakautunut kahteen osaan, Länsirantaan jossa toimii rajoitettu Palestiinan itsehallinto, ja Gazan kaistaan jossa toimii Israelin sotilashallinto. Sotilashallinto tarkoittaa, että asukkailla ei ole normaaleja kansalaisoikeuksia kuten kokoontumisvapautta ja fyysistä koskemattomuutta.

Nykyinen tilanne

Israel on kehittynyt merkittäväksi paikalliseksi imperialistiseksi valtioksi, jota tukevat Lännen kapitalistiset maat, erityisesti USA. Israel edistää USA:n ulko- ja talouspoliittisia päämääriä alueen itsenäisiä valtioita kuten Syyriaa ja Irania vastaan.

Israelin hallitseva ideologia on sionismi, oikeistolainen sovinistinen suuntaus, joka kohtelee toisen luokan kansalaisina muita kuin valkoisia juutalaisia. Israel ei ole uskonnollinen projekti vaan sen ideologia perustuu keinotekoiseen kansallis-kulttuuriseen identiteettiin. Sen asukkaat eivät ole samaa etnistä ryhmää, puhu välttämättä samaa kieltä tai ole kotoisin samasta lähtömaasta. Heitä yhdistää tietyt kulttuurilliset piirteet, jotka Israel määrittelee juutalaisuudeksi. Kuitenkin on paljon juutalaisia, jotka eivät missään määrin hyväksy Israelin politiikkaa.

Marxismi-leninismi määrittelee kansakunnaksi ryhmän, joka on syntynyt historian saatossa ja sitä yhdistää yhteinen asuinalue, kieli, taloudellinen kanssakäyminen sekä näistä nouseva kulttuuri. Marxismi-leninismi näkee, että jokaisella näin määritellyllä kansakunnalla on itsemääräämisoikeus. Ajatus siitä, että Israel edustaa muka kaikkien juutalaisten etua tai mielipiteitä on täysin väärä. Se edustaa tiettyjen imperialististen piirien etua ja käyttää sionismia vain ideologisena propagandana.

Israel pommittaa tasaisin väliajoin Gazan aluetta ja on käytännössä tuhonnut täysin sen infrastruktuurin. Tämä on rikos ihmisyyttä vastaan, josta kapitalistimaiden media usein vaikenee tai antaa asiasta silotellun kuvan.

Israel on saartanut palestiinalaiset muureilla ja aidoilla estäen näitä liikkumasta vapaasti. Palestiinalaiset pakolaiset eivät pysty palaamaan koteihinsa. Heitä on Jordanissa yli 2 miljoonaa, Syyriassa 500 000, Libanonissa 450 000 ja Gazan sekä Länsirannan alueilla noin 2 miljoonaa.

Israel rakentaa jatkuvasti lisää siirtokuntia Palestiinan alueelle. Näin se häätää palestiinalaiset ja asuttaa miehitetyt alueet juutalaisilla siirtolaisilla. Vaikka siirtokunnat ovat Israelin valtion ulkopuolella, sen miehitysjoukot vartioivat niitä ja ympärille rakennetaan muureja. Ne ulottuvat aina vain pidemmälle Palestiinan alueelle.

Palestiina ja palestiinalaisten oikeudet tunnustettava

Palestiina yrittää tiettyyn rajaan asti puolustautua myös sotilaallisesti Israelin miehitystä ja laajentumista vastaan. Israel käyttää tätä usein tekosyynä kostoiskuille ja muille sotatoimille. Liberaalit tahot vaativat, että palestiinalaiset ryhmät kuten PLO ja kommunistinen PFLP laskisivat aseensa, ja näin Israelin kostoiskut loppuisivat. Tämä on kuitenkin naiivia ajattelua.

Israelin käyttämät syyt pommituksille yms. ovat valheellisia ja perusteettomia. Sen politiikka on selvästi tarkoitettu koko Palestiinan alueen valtaamiseen ja sen kansan alistamiseen. Antautuminen vain nopeuttaisi tätä kansainvälisen oikeuden jatkuvaa rikkomista.

Palestiinan valtio on tunnustettava. Sen on tunnustanut 133 maata, mutta sillä ei ole vielä täysiä oikeuksia YK:ssa. On luotava laaja kansainvälinen paine Israelia kohtaan niin, että se lopettaa Palestiinan miehittämisen ja saarron, uusien siirtokuntien rakentamisen ja palestiinalaisten murhaamisen. Palestiinalaisille pakolaisille tulee sallia oikeus palata takaisin kotiinsa.

Israelin alueella asuville palestiinalaisille on turvattava yhtäläiset oikeudet. Kaikkien edistyksellisten ja rauhaa edistävien tahojen tulisi ymmärtää näiden vaatimusten tärkeys.

Näitten välttämättömien vaatimusten toteutumisen jarruna ovat kansainvälinen imperialistinen kapitalismi, erityisesti USA, jonka taloudellisen ja poliittisen tuen ansiosta Israel pystyy harjoittamaan nykyisenkaltaista politiikkaa.

Työkansan Sanomat 14/2017

Ktp:n pääsihteeri Tomi Mäkinen: Israelin ja Palestiinan konflikti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *