Ktp:n pääsihteeri Tomi Mäkinen: Kommunistien teorian opiskelun tila ja tavoitteet

Ktp:n nuorison kesäleiri järjestettiin nyt jo kolmantena vuonna peräkkäin. Luvassa oli taas sekä talkootyötä että marxismin teorian opiskelua. Tänä vuonna luentojen aiheet painottuivat filosofiaan: dialektiseen ja historialliseen materialismiin.

Miksi opiskelemme?

Mutta miksi opiskella? Mihin sillä pyrimme? Olen koittanut vastata tähän kysymykseen erittäin yleisellä tasolla aikaisemmissa kirjoituksissani mm. “Työväen tieteellinen maailmankatsomus” ja “Miksi kommunistit opiskelevat marxismin teoriaa?”

Käsitellään tätä nyt kuitenkin konkreettisemmin. Mikä on opiskelumme välitön tavoite tässä tilanteessa ja lähitulevaisuudessa? Ja miksi juuri filosofiaa? Haluamme ymmärtää maailmaa. Sitä ilman ei kommunistien toiminta voi onnistua. Materialismin filosofian, dialektiikan ja tietoteorian opiskelun tarkoitus on mielestäni herättää meissä oikeanlainen asenne tai katsantokanta maailmaan.

On tarkoitus opetella ajattelemaan marxismi-leninismin tieteellisen ajattelutavan mukaisesti. Se antaa välineet jäsentää ympäröivää todellisuutta, joka muuten näyttää vain outojen sattumien, selittämättömien ilmiöiden, salaliittojen ja sankarillisten yksilöiden kaoottiselta vyyhdiltä. Se teoria jota opiskelemme selittää miten nuo asiat: yksilöiden teot, eliittien juonittelut, erilaiset tapahtumaketjut ovat seurausta materian vääjäämättömästä kehityskulusta omien lakiensa mukaisesti.

Materian ja sen kehityksen välitön ilmenemismuoto meille on ihmisen kamppailu ympäristössä elantonsa saamiseksi. Tuon seurauksena syntyvät tuotannon tekijät, ja niiden kehittyessä erilaiset taloudelliset järjestelmät joista elämme kapitalismissa.

Opiskelu avaa kapitalismin luokkaluonteen

Opiskelemalla voimme käsittää, että kapitalismi on syntynyt historian saatossa tuotantovälineiden kehityksen myötä. Ihminen on oman lajinsa uusintamiseksi (ruoan hankkimiseksi ja lasten synnyttämiseksi) alkanut muokata ympäristöään ja kyennyt kehittämään työkaluja, teknologiaa ja organisaatiota. Tuo päivittäinen työ on vääjäämättömästi johtanut ihmisyhteiskunnan kehitystä ensin  metsästäjäkeräilystä yksityisomaisuuden keksimiseen: karjankasvatukseen, maatalouteen, kaupunkien, orjuuden, maanomistuksen ja luokkayhteiskunnan syntyyn.

Kapitalismi on osa tätä jatkumoa. Materian kehitys on luonut sen ja tuo jatkuva pysäyttämätön kehitys myös tuhoaa kapitalismin vanhentuneena järjestelmänä joka ei enää vastaa tuotantovoimien tilaa. Sen tilalle syntyy uusi elinvoimainen sosialistinen talousjärjestelmä joka sekin lopulta väistyy kommunismin tieltä.

Kapitalismissa materia on kehittynyt tiettyyn muotoon joka on synnyttänyt omat lainalaisuutensa joiden mukaan kapitalismi toimii ja kehittyy. Tarkoitus ei ole kuitenkaan nyt tarkkaan analysoida vaan ainoastaan omaksua oikea marxilainen asenne. Tuon asenteen voi kiteyttää sanaan “materialismi” eli tieteellinen asenne. Kaikelle on tieteellinen selitys. Maailmaan historiaa eivät säätele sankarilliset yksilöt eivätkä salaliitot. Nuo ovat heijastumia todellisesta syystä eli kapitalistisesta taloudesta, alati liikkeessä olevan materian tämän hetkisestä muodosta.

Niin yksilöt kuin ryhmätkin toimivat vain materian niille tarjoamissa puitteissa. Vallankumouksen eturintamaan noussut sankari ei olisi mitään ilman kansanjoukkojen vallankumouksellista liikettä, jonka luokkayhteiskunta on synnyttänyt. Jos rikkaat kapitalistit tekevät salaisia sopimuksia savuisissa huoneissa, johtuu se vain siitä, että kapitalismi sallii sen. Kaikki salaiset sopimukset esim. sotien aloittamiseksi, vaalikampanjoiden rahoittamiseksi tai valtion omaisuuden yksityistämiseksi täytyy sovittaa kapitalistisen järjestelmän sallimiin rajoihin.

On tärkeää oppia pois pikkuporvarillisesta utopismista, moralismista, sankarien palvonnasta ja salaliitto-ajattelusta. Ne on korvattava materialismin eli tieteen ajattelutavalla.

Opiskelumme tila

Kuluvan vuoden aikana on alkanut muotoutua opintosuunnitelman runko, jota Ktp:n eri opintokerhot käyttävät ja johon myös kesäleirillä tutustuttiin:

  1. Engelsin teos Perheen, yksityisomaisuuden ja valtion alkuperä johdattaa historiallisen materialismin katsantokantaan analysoimalla ihmisyhteiskunnan syntyä.
  2. Anti-Dühring eli Engelsin vastaus utopisti Dühringille perehtyy niin taloustieteeseen kuin filosofiaan ja esittää dialektiikan (eli materian kehityksen) lait.
  3. Neuvostoliittolaisen filosofin Iljenkovin teos Dialektinen logiikka syventää ymmärrystä marxismin filosofiasta.
  4. Marxin pääteos Pääoma tutkii perinpohjaisesti kapitalistista talousjärjestelmää. Lukija on jo aikaisemmista teoksista oppinut kuinka kapitalismi on syntynyt osana materian kehitystä. Syvempi opiskelu auttaa ennakoimaan sen kehityssuuntaa.

Helsingin opintokerho on jo käynyt läpi Perheen, yksityisomaisuuden ja valtion alkuperän ja aloittanut Anti-Dühringin opiskelun. Tätä kurssirunkoa voidaan myöhemmin kehittää saatujen kokemusten perusteella. Samaan aikaan Espoon opintokerho sekä Ktp:n nuorison nettiopintokerho ovat opiskelleet pienempiä opintokokonaisuuksia.

Vaikka tuo neljän teoksen opiskelurunko voi vaikuttaa joistakin kunnianhimoiselta ja isolta kokonaisuudelta, on se samalla vain pohja jatko-opiskeluun. Kommunistien tulee myös opiskella ainakin Leninin pääteokset: Valtio ja vallankumous, Imperialismi, kapitalismin korkein vaihe, “Vasemmistolaisuus” lastentautina kommunismissa jne. Pääoman opiskelu jakaa ihmiset kahtia. Toiset tahtovat hypätä siihen nopeasti, sillä se on Marxin merkittävin teos, kun taas toiset haluavat välttää sitä sen laajuuden ja monimutkaisuuden takia. Mielestäni sitä on välttämätön opiskella, mutta opintosuunnitelmassamme se tulee kurssin huipentumana.

Teorian käytäntöön soveltamisen problematiikkaa

1) Yhteydet työväenluokkaan

Haluamme luoda Ktp:n aktiiveille tukevan teoreettisen perusosaamisen: tieteellisen (materialistisen) maailmankatsomuksen, leninismin perusperiaatteiden ymmärtämisen jne. Perusasioita on kaikkien aina hyvä kerrata, jotta tuo pohja pysyy vahvana ja ymmärrys syvenee. Samalla se mahdollistaa jatko-opiskelun.


Toiseksi teoriaa tulee soveltaa käytäntöön. Tämä onkin erittäin vaikea asia. Monet järjestötoiminnan veteraanit osaavat hoitaa tiettyjä käytännön asioita oikein hyvin, kun taas monet teoreettisesti asiantuntevat kommunistit eivät ole kokeneita tai osaavia järjestötyössä. Teorian ja käytännön välinen ristiriita on kuitenkin tätä ilmiötä syvempi, jopa siinä määrin, että meidän on jatkuvasti selitettävä miksi teoriaa edes opiskellaan, miten dialektiikka edes liittyy sosialismiin jne.

Samalla kun kommunistit ovat 80- ja 90-lukujen jälkeen menettäneet jalansijaa ay-liikkeessä ja yhteyksiä työväenluokkaan, on noussut esiin kaksi haitallista tendenssiä: toisaalta teorian vähätteleminen ja korvaaminen reformismilla, toisaalta taas teorian irtaantuminen käytännöstä. Molemmat johtuvat samasta syystä, eli kommunistisen liikkeen ja työväen joukkoliikkeen väliaikaisesta loittonemisesta.

Ainoa ratkaisu on jatkaa työtä ja luoda tiiviimpiä yhteyksiä työväenluokkaan. Ratkaisu ei voi olla mikään muu. Uusi sukupolvi on kiinnostunut kommunismista ja kommunistiseen liikkeeseen liittyy tänä päivänä paljon opiskelijoita. Asia on äärimmäisen positiivinen, mutta tuossakin on omat ongelmansa, jos tyydytään vain opiskelija aktivismiin eikä pystytä rakentamaan yhteyksiä työväenluokkaan.


2) Filosofia

Jotkut jättävät filosofian huomiotta ja keskittyvät kokonaan esim. leniniläisen puolue- ja valtioteorian opiskeluun. Mutta materialistinen filosofia on se tiede jolle leninismi perustuu. Jotkut lukevat mieluummin työväenliikkeen ja sosialismin historiaa, mutta historiasta ei voi saada selkoa ymmärtämättä sitä tieteellisesti. Tätä kuvastaa esim. joidenkin heikko analyysi Neuvostoliiton sosialismin tuhoutumisen syistä.

Ktp kunnostautui siinä, että vaikka vuonna 1998 puolueemme tekemä analyysi Neuvostoliiton hajoamisesta olikin vajavainen ja monet faktat eivät vielä olleet tulleet selville, niin tuo analyysi keskittyi oikeisiin asioihin. Se pyrki analysoimaan taloudellista kehitystä, sen seurauksena tullutta yhteiskunnallista ja teknologista murrosta ja kuinka se heijastui Neuvostoliiton poliittiseen rakenteeseen, revisionismiin jne. Tuo analyysi oli pintaraapaisu, mutta siinä käsitettiin oikein tieteen merkitys. (Ktp:n 10. Edustajakokouksen asiakirja 1998: Sosialismin ja kommunistisen liikkeen vaikeuksien syistä)

Työväen vallankumouksen kehityksen arviointi

Ktp:n periaateohjelmassa sanotaan, että kommunistit “…tuovat alusta alkaen esiin sosialistisen yhteiskunnan välttämättömyyden ja perustelevat sen tieteellisesti ja teoreettisesti. Siksi kommunistien tehtävä on luoda yhteiskunnallisen kehityksen teoreettisia valmiuksia ja linjanvetoja. Kommunistien on oltava tämän yhteiskuntakehityksen moottoreita ja tienraivaajia.”

Kommunistien on pystyttävä näkemään mihin suuntaan kapitalismi on kehittymässä, mihin suuntaan kansanjoukot ja työväenluokka on kehittymässä ts. työväenluokan vallankumouksen kehitys. Tämän pohjalta kommunistit muotoilevat taktiikkansa, tunnuksensa ja tehtävänsä.

Osaammeko tällä hetkellä arvioida täysin tyhjentävästi globaalin kapitalismin nykyhetkeä ja tulevaisuutta? Osaammeko ottaa täysin huomioon uudet ilmiöt ja nähdä mitkä niistä ovat todella pääasioita ja mitkä toisarvoisia? Pakko vastata kielteisesti.

Ymmärryksemme kapitalismin, sen yhteiskunnallisten ilmiöiden yms. tilasta on siinä määrin puutteellista, että toimintamme on vielä pientä. Sama koskee kansainvälistä kommunistista liikettä. Käsitykset Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan sosialismin virheistä eivät ole vielä täysin yhteneväiset, analyysi on osittain puutteellista, ilmenee lahkolaisuutta ja äärimmäisiäkin tulkintoja. Työ on kyllä aloitettu ja kommunistinen liike on alkanut uudelleen koota voimiaan, erilaisia kansainvälisiä järjestöjä ja yhteistyötä on perustettu. Ktp on kantanut kortensa kekoon suomalaista kapitalismia analysoivalla asiakirjalla, joka on loppusuoralla. Siitä on hyvä jatkaa.

Kun teoreettinen pohja on vahva ja perusasiat hyvin selkärangassa niin myös tuohon analyysiin perustuva käytännön politiikka on automaattisesti vahvempaa. Mitä enemmän toiminta kehittyy paikalliselta tasolta alueelliselle ja kansalliselle tasolle, sitä enemmän käytännön ja teorian ykseys hahmottuu. Puolue pystyy näkemään kapitalismin liikkeet, työväenluokan tilanteen ja reagoimaan oikein. Tieto tulee kentältä ylös puoluejohtoon ja ohjeet johdolta takaisin kentälle.

Kuin toiminta on vielä pientä, ei tuollaista selkeää ykseyttä aina näy ja voi tuntua epäselvältä miten soveltaa teoriaa. Tällä hetkellä tehtävänä onkin edelleen aktiivien värvääminen ja kouluttaminen sekä teoreettisten kysymysten selvittäminen tulevaa työtä varten. Myös muiden maiden puolueissa tuntuu vallitsevan samanlainen mieliala, kaikki vahvistavat järjestöjään, kaikki opiskelevat.

Kaikki tuo opiskelu tähtää lopulta tämän päivän kapitalismin ja työväenluokan kehityksen niin hyvään ymmärtämiseen, että työväenluokka voi kommunistien johdolla suorittaa onnistuneen sosialistisen vallankumouksen.

Ktp:n pääsihteeri Tomi Mäkinen: Kommunistien teorian opiskelun tila ja tavoitteet

2 thoughts on “Ktp:n pääsihteeri Tomi Mäkinen: Kommunistien teorian opiskelun tila ja tavoitteet

  • 6.9.2019 00:35:sta
    Permalink

    Aivan erinomainen artikkeli, jossa rohkeus sanoa suoraan liikkeen ongelmistakin on äärimmäisen hyväätekevää! Pelkkä keskinäinen kehu ja ylistys silloin, kun se saa vallan ei kehitä liikettä siksi voimaksi, joka tekee suuria!

    Vastaa
  • 6.9.2019 12:35:sta
    Permalink

    Erinomainen kirjoitus taas Tomilta,hallitusvasemmisto on jo aikapäiviä sitten lopettanut opintotoiminnan ja keskittyy lähinnä vain kokoustekniikan ja kynttilänvalamisen opiskeluun.Jälki on myös tämännäköistä.
    Työläisten maailman ja varsinkin talouden ymmärtämisen taso lähentelee nollaa,ja omistava luokka ohjaa
    omistamiensa tiedotusvälineiden avulla työväestön “herravihaa” suuntautumaan nationalismiin ja ohjaamaan pinnanalla kytevä tyytymättömyys pois heistä.
    Vielä kerran ,hyvä kirjoitus,ja haluan itse jollain tavalla olla tässä toiminnassa mukana.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *