Ktp:n puheenjohtaja Mikko Vartiainen: Kuka maksaa ilmastositoumukset?

Suomen Luonnonvarakeskuksen laskelmat (15.11.2019) osoittavat, että metsien avohakkuut ovat olleet kestämättömän suuret. Tästä johtuu ensinnäkin se, että metsäluonnon tila on vakavasti heikentynyt. Avohakkuut voimistavat käynnissä olevaa eliölajien sukupuuttoaaltoa. Metsät ovat tärkeä elinympäristö lukuisille lajeille. Metsissä elää 833 eli 31,2 % Suomen uhanalaisista eliölajeista. Lisääntyneet avohakkuut köyhdyttävät maamme luontoa ja sen monimuotoisuutta. Metsien kohtelu kapitalistien raaka-ainereservinä ja voittojen lähteenä haittaa muita käyttötarkoituksia, kuten virkistyskäyttöä. 

Toinen seuraus ennätyshakkuista liittyy ilmaston muutokseen. Metsät keräävät ja sitovat hiilidioksidia.  Vallitseva väite on ollut, että Suomen valtion sitoumukset kasvihuonepäästöjen vähentämiseen voidaan suurimmaksi osaksi hoitaa tekemättä mitään, koska meillä on metsää. Luonnonvarakeskuksen uusimpien tietojen mukaan tämä ei pidä paikkaansa. Suomen metsät eivät olekaan niin suuri hiilidioksidia imevä varasto, kuin on väitetty. Erityisesti viime vuosien ennätyksellisillä avohakkuilla on vähennetty metsän määrää ja kykyä neutraloida kasvihuonepäästöjä.

Meille on toisteltu, että puuta riittää. Metsäkapitalisteja edustava Metsäteollisuus ry ohjeisti Sipilän hallitusta ”ryhdikkäästi” pitämään kiinni linjastaan. Metsäteollisuuden kustannuksia ei saanut lisätä ja myös uuden hallituksen tuli vaalien jälkeen jatkaa samalla linjalla (toimitusjohtaja Timo Jaatinen 4.5.2018). Suomalaisten hyvinvointia lisättäisiin jatkossakin metsien muuttamisella Kaukoidän kuluttajien tarvitsemaksi wc-paperiksi ja nettimyyntifirmojen pakkauskartongiksi. 

Sipilän porvarihallitus kuunteli isäntiensä ääntä. Metsäteollisuuden investoinnit lisääntyivät voimakkaasti erityisesti vuosina 2016-17. Tuloksena oli ennätyssuuret avohakkuut. Omat metsätkään eivät riittäneet. Lisää puuta tuotiin Ruotsista ja erityisesti Venäjältä. 

Mutta kenen pitäisi maksaa ilmastositoumuksista aiheutuva lasku? Ympäristöhaittoja aiheuttavien kapitalistien vai tavallisen työväen, jonka kukkarolle ollaan suuntautumassa? Antti Rinteen hallitus ei ole asettanut esteitä metsäkapitalistien ryöstöretkelle. Hallitus ei vastusta uusien sellutehtaiden avaamista, vaan antaa metsäkapitalistien itsensä päättää tehtaidensa kohtalosta. Ja Vihreät ovat kiltisti nielleet metsäkapitalistien haluamat sellutehtaat. 

Investointihalut ovat vain lisääntyneet: Kuopion Sorsasalon Finnpulp Oy:n biotuotetehdas tarvitsee 6,7 miljoonaa kuutiometriä raakapuuta vuodessa, Metsä Groupin uudet Kemin ja Raahen hankkeet yli 6 miljoona kuutiota. Lisäksi suunnitellaan Boreal Bioferin biojalostamoa Kemijärvelle, Kaicell Fibers Oy:n biojalostamoa Paltamoon, North European Bio Tech Oy:n bioetanolitehdasta Pietarsaareen, Kaidi Finlandin biotuotetehdasta Kemiin. Stora Enso investoi Imatran tehtailleen, ja Metsä Fibre Joutsenon sellutehtaaseen. 

Kysymys ei ole työllisyydestä, vaikka silläkin metsäteollisuuden investointeja perustellaan. Päinvastoin metsäteollisuuden käyttämän työvoiman määrä on ollut jatkuvassa laskussa: vuonna 2008 se työllisti 58 000 henkeä, mutta 2018 enää 41 000.  Pikemminkin kyse on kansainvälisten metsäyhtiöiden voitoista luonnon ja ihmisten kustannuksella. Kapitalismin talous kun on suunnittelematonta ja lyhytnäköistä. 

Kansalaisaloite eduskunnassa vaatii avohakkuiden kieltämistä valtion mailla. Tämä on ollut paitsi ympäristöjärjestöjen, niin myös Vihreiden vaatimus. Tämä ei kuitenkaan riitä. Pääosa puukaupoista tehdään yksityisten metsissä, ei valtion. Valtio omistaa tuottavasta metsämaasta vain 26 %. 

Kommunistinen työväenpuolue on ainoana vaatinut avohakkuiden kieltämistä kokonaisuudessaan, ei vain valtion mailla. Tälle ovat metsäalan tutkijat esittäneet pitävät paitsi ekologiset niin myös taloudelliset perusteet. Pitää siirtyä jatkuvan kasvatuksen metsänhoitoon. Se voidaan toteuttaa uudistamalla metsälakia. Korostamme kuitenkin, että ihmisen ja luonnon ympäristön sopusointu ei voi toteutua kapitalistisen tuotantotavan vallitessa. Metsäyhtiöt on kansallistettava. Tarvittava ympäristövallankumous on mahdollinen mutta vain osana sosialistista suunnitelmataloutta.

Ktp:n puheenjohtaja Mikko Vartiainen: Kuka maksaa ilmastositoumukset?
Merkitty:    

Hakutulokset “Ktp:n puheenjohtaja Mikko Vartiainen: Kuka maksaa ilmastositoumukset?

  • 29.11.2019 23:21:sta
    Permalink

    Erinomaisen osuva ja tärkeä kirjoitus,todellista luonnonsuojelua ei kapitalismin oloissa pysty toteuttamaan.Sosialistinen suunnitelmatalous on ainoa tie, jotta elämä voi jatkua maapallolla.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *