Ktp:n puheenjohtaja Mikko Vartiainen: Sanna Marinin hallitus jatkaa Rinteen hallituksen viitoittamaa tietä

Viime kevään eduskuntavaalien jälkeen vaalivoittaja sdp kykeni muodostamaan hallituksen vain ottamalla siihen mukaan keskustapuolueen. Se oli pahasti ryvettynyt Sipilän avoimen kapitalisteja ja hyvinvoivaa porvaristoa edustaneen linjansa takia. Jopa niin ryvettynyt, että Sipilä joutui eroamaan muutamaa viikkoa ennen eduskuntavaaleja. Se tehtiin keskustapuolueen imagon rippeiden pelastamiseksi edes sen vakiintuneimman kannattajakunnan keskuudessa.

N

iinpä Sipilä sai mennä, mutta keskusta tuli muodostamaan sdp:n, vasemmistoliiton, vihreiden ja ruotsalaisen kansanpuolueen ohella Rinteen hallitusta.

Hallituksen ohjelma oli sen itsensä näköinen. Ei mitään yhteiskunnallista muutosta. Lupauksia työttömiä rankaisevan aktiivimallin korjaamisesta ja vaatimaton korjaus pienimpiin eläkkeisiin. 

Ei puuttumista yhtiövoittoihin, epämääräisiä lupauksia uusista työpaikoista, valtion yhteisen omaisuuden myyntiä, velanottoa. Ilmastopuheita ja suunnitelmia, joissa EU:lle ja kansainvälisesti annetut sitoumukset aiotaan maksattaa puuttumatta ilmaston kannalta ongelmallisen teollisuuden, kuten metsäteollisuuden toiminnan ehtoihin. 

Päinvastoin näytettiin vihreää valoa metsäteollisuuden uusille investoinneille, joilla ei työllisyyttä ollut tarkoitus parantaa, vaan antaa kansainvälisille metsäkapitalisteille oikeus jatkaa niin kuin ennenkin. Ja jopa kiihdyttää avohakkuita, luonnon monimuotoisuuden köyhdyttämistä ja voittojen lappamista samoihin taskuihin kuin ennenkin. 

Rinteen hallituksen missio

Mutta Rinteen hallituksella oli myös tärkeä missio, koko eduskunnan sopimien asekauppojen loppuun ajaminen, miljardeilla uusia NATO-yhteensopivia hyökkäyssotaan tarkoitettuja hävittäjiä ja sotalaivoja. Päätöksen teko niiden osalta oli ripeää ja oppositiorajat ylittävää.

Tämän kummempaa ei Rinteen hallitukselta ollut odotettavissa. Mutta juuri tuon järjestelmän rakenteisiin puuttumattomuuden vuoksi hallitus muodostettiin. Kaikki jatkuisi ennallaan.

Oli tietysti selvää, ettei Rinteen hallitus voinut kansalaisten silmissä kovin kauan säilyä ”vihervasemmistolaisena” vaihtoehtohallituksena. Väestön elinoloihin ei ollut tulossa olennaisia parannuksia. Niinpä yhä useamman porvarin maineessa olevan saattoi nähdä vaihtaneen jonottamaan Lidlin kassalle, sillä köyhyys ei poistu korulauseilla. 

Taustaltaan ay-miehenä pääministeri Antti Rinne kuvitteli voivansa palauttaa hallituksen ja puolueensa hupenevaa kannatusta antamalla leivän sijasta lupauksia ja unelmia, kuten puheet naisten pienten eläkkeiden korottamisesta eläkerahastoihin sijoitusvoittoja keräämään rahastoiduilla miljardeilla. 

Rinteen hallituksen todellista luonnetta kuvasi kykenemättömyys vaikuttaa valtionyhtiö Postin työvoimapolitiikkaan ja työehtoshoppailun aloittamiseen julkinen sektori kärjessä.

Sanojen ja tekojen ristiriita johti laajenevaan konfliktiin, jossa oli aineksia jopa yleislakkoon.  Kasvava lakkoliike alkoi antaa ensi kevään palkkaneuvotteluille ”työnantajien” kannalta ikävän alkusoiton. 

Tähän Rinteen hallitus kaadettiin. Keskustapuolue ja sdp yrittävät näin pysäyttää kannatuksensa hupenemisen. Perussuomalaisille tämä sopi hyvin, sillä uusi hallitus vanhalla pohjalla ei kykenisi parempaan kuin Rinteenkään vetämä. Kokoomuksen kannattajille entinen meno käy myös. Sen puolen miljoonan äänestäjän etuihin ei puututa. Rikkailla on hyvä olla Suomessa.

Uusi hallitus – vanhat toimet

Ongelmana työläisten kannalta on se, että nykyisen hallituksen toimet eivät riitä talouden keskittymisen ja kapitalistien keskinäisen kilpailun kiihtyessä. Päinvastoin Sanna Marinin hallitus suuntaa jo ennakoivasti oikealle. Sitä keskustan Katri Kulmuni tarkoitti puheillaan puolueettomuudesta työmarkkinakiistoissa (Yle 12.12). Neuvottelurauhan vaatiminen Kulmunin tavoin  tarkoittaa eri alojen työläisten jättämistä selviämään yksin ja tukilakkojen hillitsemistä.

”Työnantajat” tarvitsevat halvempaa työvoimaa, lakko-oikeuden rajoittamista ja paikallisen sopimisen lisäämistä. Kun aika on kypsä, Sanna Marinin hallitus kaatuu ja  seuraavissa eduskuntavaaleissa valtaan ollaan nostamassa tuleviksi vuosiksi näennäisesti kansallismielinen oikeisto ja äärioikeisto. Se tietää huonoja aikoja maamme työtätekeville ja heidän vanhoilleen ja lapsilleen.

Tämä on sitä politiikan peliä, johon porvariston demokratiapelleily keskittyneessä omistuksessa olevan valtamedian ohjaamana ”avoimuutena” ja ”julkisena keskusteluna” johtaa.

Työläisiä ei kuitenkaan auta keskustelun avoimuus, kuten Ktp:n keskusneuvosto 7.12. totesi, ”Työtätekevillä ei ole mitään hyvää odotettavana tällaisesta valtapelistä. Päin vastoin, työväenliikkeen on jatkettava Postin työntekijöiden aloittamalla ja ay-liikkeen laajasti tukemalla taistelulinjalla.”

Nousussa olevaa porvariston hyökkäystä ei kyetä torjumaan ilman liittojen yhtenäisinä käymää luokkataistelua. Kapitalistit on lyötävä takaisin järjestäytyneellä toiminnalla.

Työkansan Sanomat 14/2019

Ktp:n puheenjohtaja Mikko Vartiainen: Sanna Marinin hallitus jatkaa Rinteen hallituksen viitoittamaa tietä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *