Taistelu arktisen alueen luonnonvaroista

Suomen saamelaisnuoret ry, saamelainen taiteilijaryhmä Suohpanterror ja Greenpeace järjestivät syyskuun alussa useita mielenosoituksia Suomen ja Norjan valtioiden suunnittelemaa Jäämeren rataa vastaan. Kyse on junayhteydestä Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemeen.

Saamelaisten parlamentaarinen neuvosto (SPN) totesi, että ”rautatieyhteys kulkisi saamelaisten keskeisten maa- ja resurssialueiden läpi, ja sillä olisi suora ja erityinen merkitys saamelaiskulttuurille, johon kuuluvat muun muassa poronhoito ja luontaistalous. Suunniteltu rautatieyhteys palvelisi ainoastaan ilmastonmuutosta kiihdyttäviä hankkeita, joiden vaikutuksista arktiset alkuperäiskansat, mukaan lukien saamelaiset, ovat ensimmäisinä kärsimässä.”

Kokoomuslaisen liikenneministeri Anne Bernerin mukaan (Yle 27.11.2017): ”Jäämeren rata olisi suuri mahdollisuus turismille ja tavaraliikenteelle”. Hankkeelle haetaan rahaa EU:sta ja Kiinasta. Saksakin on kuulemma kiinnostunut, sillä Bernerin mukaan turistit ja tavarat pääsisivät näin Berliinistä Pohjois-Norjaan saakka. Jäämeren radan avulla vahvistettaisiin siten myös Saksan kapitalistien vanhaa laajentumistavoitetta pohjoiseen.

Suomi pyrkii hyötymään Koillisväylän laivaliikenteen kasvusta Kaukoidästä Pohjois-Norjaan. Jäämeren rata olisi uusi energiareitti fossiilisten polttoaineiden kuljettamiseksi Jäämeren satamista Eurooppaan. Suomessa puolestaan metsä- ja kaivoskapitalistit hyötyisivät hankkeesta. Itämeren radan toteuttaminen vaatisi myös Helsinki-Tallinna rautatietunnelin toteuttamista.

Jäämeren rata on poliittinen hanke

Jäämeren rata on jo ehditty ampua alas taloudellisesti kannattamattomana. Konsulttiyritys Ramboll piti Jäämeren ratayhteyttä kustannustehottomana investointina. Sen suunnittelua kuitenkin jatketaan, sillä Bernerin mukaan kyse on myös radan strategisesta merkityksestä (Yle Lappi 12.3.2018).

Se on siis poliittinen hanke, sillä Norjan, Ruotsin ja Suomen valtioiden on vaikea tunnustaa saamelaiselle alkuperäiskansalle itsemääräämisoikeutta ja pysyviä oikeuksia alueeseensa. Syy on yksinkertaisesti se, että sen maaperässä on runsaasti hyödynnettäviä mineraaleja, merestä saa kalaa, ja merenpohjasta kaasua ja öljyä. Pohjoisen luonnonrikkauksien esteettömän käyttöön ottamisen keskeinen poliittinen este on saamelaisille kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluva itsemääräämisoikeus.

Itämeren radan kaltaisissa kasvusuunnitelmissa tärkeintä on tietysti kapitalistisen talouden laajentumispakko. Yhä uusia alueita on alistettava taloudellisen hyödyntämisen kohteeksi. Arktiseen alueeseen kohdistuu tutkimustoimintaa, jonka tavoitteena on ennen muuta kartoittaa alueen taloudellisia hyödyntämismahdollisuuksia jäätiköiden ja mannerjään kutistuessa.

EU-rahaa luonnonvarojen riistoon

Asialla ovat kaikki arktisen alueen valtiot. Niiden ohella EU:n rakenne- ja investointirahastot sijoittavat vuosina 2014-20 yli miljardi euroa alueen tutkimiseen. EU:n komissio haluaa suunnata investointeja arktisen alueen infrastruktuurin, kuten liikenneyhteyksien parantamiseen.

Peitesanoina käytetään kestävää kehitystä  ja ympäristön suojelua. EU esittää osana arktista aluetta koskevaa yhdennettyä politiikkaansa (Euroopan komission taustatiedote 27.4.2016) pitävänsä yhteyttä alueen alkuperäiskansoihin ja  paikallisyhteisöihin, niiden oikeuksien kunnioittamiseksi ja niiden näkemysten huomioon ottamiseksi.

Samaan aikaan ilmaston lämpeneminen edellyttäisi fossiilisten raaka-aineiden käyttämistä muuhun tarkoitukseen kuin ilmaston lämmittämiseen. Ihmiskunnan kokonaisetu vaatii suunnitelmallista luonnonvarojen käyttöä. Arktisen alueen kaasu-, öljy- ja mineraalivarat pitää jättää tulevien sukupolvien käyttöön. Sellaiseen aikaan, että niitä osataan todella käyttää tavalla, jossa ihminen sopeutuu luonnon vaatimuksiin.

 

Työkansan Sanomat 10/2018

Ktp:n puheenjohtaja Mikko Vartiainen: Taistelu arktisen alueen luonnonvaroista

2 thoughts on “Ktp:n puheenjohtaja Mikko Vartiainen: Taistelu arktisen alueen luonnonvaroista

  • 16.9.2018 13:41:sta
    Permalink

    Ainakin Rovaniemeltä Kirkkoniemeen rakennettava rata tulisi pirun kalliiksi, ja kuten toveri Vartiainenkin kertoo, radan kannattavuus olisi erittäin kyseenalainen. Jotain osviittaa kannattavuudesta tarjoaa Tornio-Haaparannan rata, joka menee Jäämerelle Narvikiin. Matkustajaliikennettä Tornio-Haparannan välillä on 0, tavaraliikennettä saattaa olla vähän. Tämä siitä huolimatta, että rata Tornionjoen yli on jo valmiina, eikä investointi (muistaakseni esim. Keminmaa-Tornio väli tällä hetkellä sähköistämätön) olisi “kuin” 10 miljoonaa – ei kuitenkaan lähellekään satoja miljoonia saati miljardeja. Toki Narvik on vähän etäämpänä kuin Kirkkoniemi, mutta silti on omasta mielestäni käsittämätöntä, että edes mietitään miljardihankkeita, joita alkuperäiskansa vieläpä vastustaa, kun samaan aikaan käytännössä valmis rata on käyttämättä. Lisäksi uudelle Jäämeren yhteydelle olisi toinenkin halvempi vaihtoehto Sallasta Murmanskiin. Siellä suunnalla uutta rataa pitäisi rakentaa monin verroin vähemmän kuin Kirkkoniemeen, ja voisiko uuden radan rakentaa vanhan radan pohjalle (Sallasta meni muinoin rata Neuvostoliittoon – nykyisin vissiin metsittynyt), mikä olisi helpompaa kuin rakentaa kokonaan uusi rata erämaiden läpi. Täysin suunnittelematonta, holtitonta resurssien käyttöä tämäkin.

    Vastaa
  • 19.9.2018 20:22:sta
    Permalink

    Ratayhteys Jäämerelle on täysin valmis. Kajaanista Kostamuksen kautta Kotskomaan. Sieltä pääsee Murmanskin radalle.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *