Ktp:n puheenjohtaja Mikko Vartiainen: Taistelu Venezuelan luonnonvaroista – kansa vastaan amerikkalainen pääoma

Venezuelan tarina on kovin tuttu viime vuosilta. Valtio, jossa on valtavat luonnonvarat, öljyä, kultaa ja muita malmeja, joutuu Yhdysvaltain ja sen liittolaisten hampaisiin. 1990-luvun alusta osana Neuvostoliiton kaatamisen seurauksena syntynyttä uutta kansainvälistä porvariston vallankumousta myös Venezuelan öljyn hyödyntäminen avattiin kansainvälisille öljy-yhtiöille, kuten ConocoPhillips, ExxonMobil Corp., Chevron Corp., Total SA, Statoil ASA, ja BP PLC:lle. Ne saivat käsiinsä Venezuelan öljyn.

Mutta 1998 presidentiksi valitun sosialisti Hugo Chavezin johtama hallinto muutti kaiken. Vuonna 1999 hyväksyttiin Venezuelalle uusi perustuslaki, jonka mukaan maasta tuli Bolivaarinen tasavalta. Perustuslain artikla 12 julisti, että malmi- ja hiilivetyesiintymät (kuten öljy ja maakaasu) ovat kansan omaisuutta.

Tästä alkoivat Venezuelan vaikeudet. Uusi bolivaarinen hallitus ryhtyi rajoittamaan ulkomaisten yhtiöiden voittoja vaatimalla korkeampaa korvausta valtiolle ja nostamalla kaivosveroa. Lopulta 2007 hallitus aloitti kansallistamisohjelman, jossa tarkoituksena oli perustaa ulkomaisten öljy-yhtiöiden kanssa valtioenemmistöiset yhteisyritykset.

Osa ulkomaisista yhtiöistä suostui omistusoikeuden siirtoon. Sen sijaan amerikkalaiset kansainväliset energia- ja öljyalan jättiyhtiöt ConocoPhillips ja ExxonMobil kieltäytyivät ja vaativat Venezuelan hallitukselta yhteensä 45 miljardin dollarin korvausta menettämästään liiketoiminnasta.1

Vuonna 2017 Venezuelan valtiota vastaan on käynnissä yhteensä 13 öljyn ja kaasun tuotantoon liittyvää kansainvälistä välimiesoikeudenkäyntiä. Kansainvälinen kapitalismi ei luovu helpolla menettämistään asemista. Tämän vahvisti suoraan myös Yhdysvaltain hallituksen kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John R. Bolton pari päivää sitten Fox News -kanavalle. Hänen mukaansa Yhdysvaltojen öljy-yhtiöille olisi suurimerkityksellistä saada investoida Venezuelan öljyyn.

Länsi Venezuelan laillisen hallituksen kimpussa

Edellä esitettyä  taustaa vastaan voi ymmärtää, miksi Yhdysvallat, Kanada ja EU:n useat valtiot ovat Venezuelan laillisen hallituksen kimpussa. Presidentti Nicolás Maduro pitää vaihtaa presidentiksi itsensä julistaneeseen Juan Guaidoon, josta ei olisi vastusta kansainväliselle pääomalle. Syynä ei ole presidentinvaalit, jotka Maduro voitti Venezuelan oikeiston vaaliboikotista huolimatta, vaan pitkäaikainen kamppailu Venezuelan luonnonvaroista.

Esimerkiksi Kanada, joka nyt tukee jopa ulkopuolista suoraa puuttumista Venezuelan sisäisiin asioihin, on ainakin 2000-luvun alusta alkaen tukenut Venezuelan kansallista oppositiota ensin Hugo Chavezia ja nyt presidentti Maduroa vastaan. Maailman suurimmat kaivosyhtiöt ovat nimittäin kanadalaisia ja Venezuelalla puolestaan on suuret malmivarannot, jotka yhtiöitä kiinnostavat.

Kanada tukee Yhdysvaltoja, kuten sodassa Irakissa ja Afghanistanissakin, sillä Yhdysvallat on kanadalaisen pääoman tärkein kauppakumppani. Kaupallisia suhteita ja vientiä ei saa vaarantaa.

Suomi rikkomassa kansainvälistä oikeutta

Viime päivinä on tullut myös selväksi, että Suomen ulkopolitiikkaa johtaakin presidentin sijasta ulkoministeri Timo Soini (sin). Hänen mukaansa presidentti Madurolla ei ole laillista oikeutta olla vallassa (HS 27.1.). Jäitä Soinin hattuun laittoi toivon mukaan YK:n pääsihteeri, joka ilmoitti, että Venezuelaa edustaa YK:ssa maan laillinen, presidentti Maduron johtama hallitus.

Kaikki nämä puuttumiset Venezuelan asioihin ovat vastoin kansainvälistä oikeutta. Kaikilla kansoilla on nimittäin itsemääräämisoikeus, jota ne käyttävät omassa valtiossaan.  Valtioilla ei ole laillista oikeutta puuttua toistensa sisäisiin asioihin.

On toisin sanoen täysin venezuelalaisten oma asia päättää omasta hallinnostaan. Presidentti Maduron laillinen hallinto tekisi kokemuksen mukaan viisaasti aseistamalla kansan bolivaarisen vallankumouksensa suojaksi.

1 OIl & Gas Journal, Case study: the nationalization of the Venezuelan oil industry 08/07/2017, Patrick Childress, Attorney, Sidley Austin LLP, Washington, DC

Työkansan Sanomat 2/2019

Ktp:n puheenjohtaja Mikko Vartiainen: Taistelu Venezuelan luonnonvaroista – kansa vastaan amerikkalainen pääoma

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *