Ktp:n puheenjohtaja Mikko Vartiainen Vappuna Porvoossa: Riisto lisääntyy ja luokkataistelu kärjistyy

Arvoisa juhlaväki, hyvät toverit,

 

Elämme luokkayhteiskunnassa, missä tosiasiallista valtaa käyttävät tehtaat, koneet ja konttorit omistava kapitalistiluokka ja sitä tukeva porvaristo. Valtaosa meistä muista kuuluu työväenluokkaan. Olemme työläisiä ja myymme omaa työvoimaamme. Kapitalistiluokka käyttää meitä hyväkseen saadakseen voittoa, eli lisäarvoa. Yhteiskunnassa käydään jatkuvaa luokkataistelua työtunnin hinnasta ja työn tekemisen ehdoista. Ja myös tulevaisuudestamme.

100-vuotiaan itsenäisen Suomen historian aloitti muutaman kuukauden Suomen Kansanvaltuuskunnan aika vuoden 1918 alussa. Suomen porvaristo murskasi työväen vallan Saksasta ostamansa 13 000  sotilaan Itämeren divisioonan avulla.  Antautuneita punaisia telotettiin kenttätuomioistuimissa yli 7000 kapinaan syyllisinä.  Yli 80 000 kaupunkien ja maaseudun työläismiestä ja -naista suljettiin tutkintavankeuteen vankileireille.    Siellä heistä kuoli nälkään ja tauteihin noin 14 000, sillä valkoinen valta laiminlöi ruoan jakamisen ja hygienian. Suomen porvarillinen tasavalta syntyi äärimmäisen väkivallan kautta.

Lähes koko Suomen itsenäisyyden ajan täällä on ollut vallassa kapitalistien ja porvariston  etuja ajavat hallitukset. Nykyisen keskusta- ja kokoomusjohtoisen Sipilän hallituksen keskeisenä tehtävänä on kapitalistien toimintaedellytysten parantaminen ja työtätekevien etuihin kohdistunut leikkauspolitiikka. Sitä edustivat kilpailukykysopimukseen painostaminen, jolla leikattiin palkkoja, mm. lomarahat julkisen alan työntekijöiltä, lisättiin palkatonta työaikaa ja paikallista sopimista työnantajien eduksi. Ammattiyhdistysliike teki ison virheen hyväksyessään kilpailukykysopimuksen.

Sipilän hallitus leikkaa kansalta ja antaa kapitalisteille ja rikkaille. Hallituksen kaikki hankkeet tähtäävät yleisturvan heikentämiseen, koska sen väitetään maksavan liikaa. Sosiaali- ja terveydenhuollosta halutaan säästää 3 miljardia, työttömiä kurittavan aktiivimallin tarkoituksena on vähentää valtionmenoja. Leikkausten kohteena ovat olleet sosiaaliturvaetuuksien saajat, perusturvan varassa elävät työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja lapsiperheet.

Kyse on jo yli 20 vuotta EU-jäsenyyden aikana noudatetusta talous- ja yhteiskuntapolitiikasta. Sen seurauksena suomalaiset kapitalistit työllistävät ulkomailla yli 570 000 henkilöä. Ulkomailla työstä saa enemmän lisäarvoa. Meillä taas pidetään 400 – 500 000 työntekijää työttömyydessä ja osa-aikaisina ilman riittävää toimeentuloa. Köyhyysrajan alapuolella elää yli 600 000 ihmistä. Pienituloisten määrä on EU-aikana lähes kaksinkertaistunut.  Vielä 1980-luvulla Suomi oli lähes velaton kansantalous. Nyt kokonaisvelka on ainakin 600 miljardia. Tämä on sairaan talouden tunnusmerkki, samoin kuin julkisen palvelutuotannon ja kaiken vähänkin yhteisen omistuksen yksityistäminen, viimeisenä esimerkkinä terveydenhuolto. Perustarpeista kuten asumisesta on tehty tuottoisinta liiketoimintaa. Syrjäytyneiden nuorten määrästä liikkuu erilaisia lukuja. Joka tapauksessa kymmeniä tuhansia on ilman työtä tai koulutuspaikkaa.

Leikkauksia ei tehdä siksi, että rahasta olisi pulaa. Yli 4 miljardin suorista yritystuista ei säästetä, ei myöskään kymmenien miljardien asehankinnoista. Verotus on lievää osinkotuloista, joita viime vuonnakin maksettiin pörssiyhtiöiden omistajille yli 13 miljardia. Kaikkien yritysten omistajilleen maksamat osingot olivat valtavat 21 miljardia.

Käynnissä on kansainvälinen kilpailu kapitalistiblokkien kesken, kun työ yritetään tehdä mahdollisimman halvalla.   Voittoa pitää saada aina vain enemmän.

Kysymys on kapitalismista, porvariston ja suuryhtiöiden etujen mukaisesta politiikasta, jota ovat harjoittaneet kaikki EU-ajan hallitukset. Viimeiset yli 20 vuotta ovat jakaneet Suomen väestön yhä paremmin menestyvään vähemmistöön ja jokapäiväisessä arjessa sinnittelevään, köyhtyvään enemmistöön.

Työväenliike yhdessä kapitalisteja vastaan

Työväenpuolueet ja ammattiyhdistysliike kykenee joukkotoiminnalla muuttamaan politiikan suunnan. Muistamme kuinka vuoden 1956 yleislakko voimaannutti työläiset. Seuraavien vuosien aikana  1960-luvun alussa säädettiin vuosilomalaki, työeläkelait, sairausvakuutuslaki, 40-tuntinen työviikko, ratifioitiin miesten ja naisten samapalkkaisuussopimus. Kaikkia näitä uudistuksia edelsi ja niiden käsittelyä eduskunnassa vauhditti laaja työläisten joukkoliikehdintä, lakot ja julkiset kokoukset.

Samaa yhtenäisyyttä ja päättäväistä taistelua odotamme nyt ammattiyhdistysliikkeeltä. Työttömyysturvan heikentäminen aktiivimallilla on torjuttava ammattiliittojen joukkovoimalla. Työttömyys on osa kapitalismia. Työntekijän ei tule kärsiä sen seurauksista, kuten sovittiin jo suomalaisen työväenliikkeen Forssan kokouksessa 1903. Samalla tavoin on torjuttava Sipilän hallituksen uudet yritykset heikentää irtisanomissuojaa  alle 20 työntekijän yrityksissä, sekä alle 30-vuotiaiden työsuhdeturvaa.

Rakennustyömailla aloitetaan pian koko valtakuntaa kattava työtaistelu. Tämä on liiton vastaus rakennusalan kapitalistien julistamalle työsululle. Tilanne siis kärjistyy. Rakennusliiton arvion mukaan enää ei kamppailla rahasta, vaan työnantajien tavoitteet ovat  poliittisia, yritys alistaa rakennustyöläiset polvilleen työsululla.  Rakennusliitto ei nimittäin hyväksynyt palkkoja alentavaa ja palkatonta työtä lisäävää kilpailukykysopimusta, eikä nyt suostu ns. yleiseen palkankorotuslinjaan, jossa kapitalistien miljardivoitoista vain murusia annetaan varsinaisen työn tekijöille.

Annamme kaiken tukemme rakennustyöläisten taistelulle parempien palkkojen ja työehtojen puolesta. Samalla näemme, että työläisten ja heidän järjestöjensä on aika lopettaa nöyristely. Työtätekevät voivat ainoastaan liittymällä yhteen puolustaa oikeuksiaan. Kyse on luokkataistelusta, jossa voiton keräävät kapitalistit tai yhdistyneet työläiset.

Kommunistinen työväenpuolue on työväenluokan ja luokkataistelun puolue

Kommunistinen työväenpuolue edustaa luokkataistelulinjaa. Jos työläiset ja muut vähävaraiset eivät taistele oikeuksiensa puolesta, ei se estä omistavaa luokkaa käymästä luokkataistelua heitä vastaan omien etujensa varmistamiseksi. Kommunistinen työväenpuolue pitää välttämättömänä, että työläisten omat järjestöt, kuten ammattiliitot, järjestetään puolustamaan työtätekevien etuja ja lopulta toimintaan työväen vallan, sosialismin puolesta.

Kommunistinen Työväenpuolue – Rauhan ja Sosialismin puolesta pitää tässä kuussa 23. edustajakokouksensa. Marxilais-leniniläinen puolueemme on perustettu 1988 ja täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Puolueemme jatkaa 100 vuotta sitten perustetun Suomen vanhan kommunistisen puolueen parhaita perinteitä ja taistelua kapitalismia vastaan, työväenluokan oikeuksien ja kansainvälisyyden, sekä rauhan ja sosialismin puolesta.

Kaikkien maiden proletaarit liittykää yhteen

Vappu on työväenluokan kansainvälisyyden juhla. Emme hyväksy eri maiden työläisten asettamista toisiaan vastaan. Puolustamme rauhaa kansojen välillä, emme hyväksy sodanlietsontaa ja viholliskuvien maalailua. Työväenluokalla on vain yksi vihollinen. Se on kansainvälinen kapitalismi, joka pyrkii propagandallaan ja  sodillaan nostamaan työläiset toisiaan vastaan. Mutta me olemme oppineet, että yhtenäisinä meitä ei voi voittaa.

Ktp:n puheenjohtaja Mikko Vartiainen Vappuna Porvoossa: Riisto lisääntyy ja luokkataistelu kärjistyy

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentit käsitellään CleanTalk-pilvipalvelussa roskapostikommenttien suodattamiseksi. Näitä tietoja säilytetään palvelun lokitiedoissa 7 päivää jonka jälkeen ne poistetaan.