Ktp:n puheenjohtaja Mikko Vartiainen: Vierumäen joukkohaudan siirrosta tehty valituslupahakemus

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle (KHO) on tehty valituslupahakemus Vierumäen punaisten joukkohaudan ja hautamuistomerkin siirtopäätöksestä. Hämeenlinnan hallinto-oikeus ei nimittäin tutkinut sille tehtyä vainajien siirtoa vastustavaa valitusta. Perusteluja tutkimatta jättämiseen oli kaksi. Valittaja ei kyennyt osoittamaan, että hänen sukulaisensa todennäköisesti oli haudattu joukkohautaan. Valittaja ei myöskään ole 100 vuotta sitten taisteluissa kadonneen lähin elossa oleva sukulainen.

Molemmat perustelut ontuvat. Vierumäelle haudattujen omaisia nimittäin etsittiin julkisella kuulutuksella, kun kukaan ei varmuudella tiedä, keitä haudassa on. On myös erikoista rajoittaa valitusoikeutta vain sukulaisiin, kun kyse on koko suomalaista yhteiskuntaa edelleen hiertävästä asiasta. Itse ongelma vaatii ratkaisua: miten kunnioitamme omaa historiaamme.

Näyttää siltä, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus halusi välttää vastuuta. Suomessa on Työväenmuseo Werstaan luettelon mukaan punaisten muistomerkkejä yli 250. Näiden muistomerkkien suojelustatus on epäselvä. Ainakin niiden, jotka eivät sijaitse kristillisten hautausmaiden äärimmäisessä nurkassa, kuten tapana on, vaan takapihalla hautausmaiden ulkopuolella.  Näinhän on tässä Vierumäen Versowood Oy:n tapauksessa.

Uusi laki suojaisi punaisten hautoja ja muistomerkkejä

Odotamme mielenkiinnolla KHO:n päätöstä. Perustuslain mukaan se on ylin tuomioistuin, jonka tehtävänä on valvoa lainkäyttöä, kun on kyse valtion viranomaisten toimien laillisuudesta. KHO:lla on myös toinen tärkeä tehtävä. Sillä on oikeus esittää maamme hallitukselle lainsäädäntötoimeen ryhtymistä, kun aihetta on. Ja nyt näyttää olevan.

Historiallisiin muistomerkkeihin lukeutuvan joukkohaudan avaamisen ja siinä olevien vainajien siirtämisen osalta ei nimittäin ole säädetty lainkaan lakia. Korkeimman hallinto-oikeuden tulisikin esittää toimivaltansa mukaisesti valtioneuvostolle lain säätämistä vuoden 1918 historiallisten muistomerkkien juridisen statuksen osalta. Se on erityisen perusteltua nyt, kun Suomen valtion syntyyn liittyvistä tapahtumista on jo 100 vuotta ja Suomen itsenäisyys on ollut juhlinnan kohde koko vuoden 2018 ajan.

Keskustelu viimeisen vuoden aikana Suomen työväen vallankumouksesta, luokkasodasta ja vallankumouksen tukahduttamisesta on osoittanut, että tapahtumiin liittyy paljon epäselvyyttä. Suomalainen yhteiskunta ei ole vieläkään selvittänyt perusteellisesti ja totuudellisesti itselleen tärkeää historiansa jaksoa.

Vierumäki-päätöksestä tulee ennakkotapaus

Summittaiset teloitukset, kuten Vierumäellä, perustuivat Mannerheimin 25. helmikuuta 1918 antamaan ”ammuttava paikalla” julistukseen. Vastaavanlaisia taistelujen jälkeen muodostuneita teloitus- ja hautapaikkoja on eri puolilla Suomea. Valtaosa näistä muistomerkeistä on uskallettu perustaa vasta toisen maailmansodan päättyessä työväestön kannalta vapaampiin poliittisiin oloihin.

Vierumäen tapauksessa on kyse Suomen historiaan liittyvästä julistuksesta ja sen kokonaisseurauksista.  Tapahtumien aikana syntynyttä historiallista muistomerkkiä ollaan nyt hävittämässä. Vierumäki-päätöksestä tulee luonnollisesti ennakkotapaus, joka ohjaa päätöksentekoa muualla Suomen alueella, ellei Suomen työväen vallankumousta kunnioittavaa lainsäädäntöä saada.

Hämmästyttävää muuten, että Suomen suurin saha Versowood Oy ei jo ole kansallisessa ja kansainvälisessä työväenjärjestöjen boikotissa. Siksi epätavallista jälkien peittelyä tämä on, jos ei omien, niin ainakin kapitalistiveljien.  Ja vielä Suomen valtion pitäisi verovaroilla osallistua Versowoodin tehdasalueen siistimiseen. Sitähän firman toimitusjohtaja Ville Kopra julkisuudessa esitti (HS 23.4.).

Ktp:n puheenjohtaja Mikko Vartiainen: Vierumäen joukkohaudan siirrosta tehty valituslupahakemus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *