Leningrad 900 päivää natsien saarrossa

Leningradin kaupungin saarto ja sen asukkaiden sitkeä ja peräänantamaton taistelu äärimmäisissä oloissa saksalaisia natsihyökkääjiä vastaan on toisen maailmansodan sankarillisimpia sivuja ja herättää yhä kaikissa edistyksellisimmissä ihmisissä tunnekuohuja, surua ja ihmetyksen sekaista kunnioitusta. Kaupunki menetti saarron aikana nälkään ja pommituksissa kolmanneksen väestöstään.

Saarto alkoi 1941 syyskuun alussa ja päättyi 1944 tammikuun 27. päivänä. Leningrad ja sen asukkaat taistelivat olemassaolostaan 900 päivää. Nyttemmin on käynyt selväksi, että myös Suomen armeijan joukkoja osallistui saartoon.

Useimmat Leningradissa käyneet ovat käyneet myös Piskarevin  hautausmaalla, jonne saarron lähes miljoona uhria on haudattu. Hautausmaa on vaikuttava muistomerkki rauhan puolesta, sotaa ja fasismia vastaan. 

Kun Hitler hyökkäsi Neuvostoliittoon vuonna 1941 kesäkuussa, hänen suunnitelmansa Moskovan ja Leningradin suhteen oli, että kaupungit hävitetään maan tasalle ja niiden väestö tuhotaan. Moskovan porteilla saksalaiset kärsivät sodan ensimmäisen suuren tappionsa marras- joulukuussa. Leningradin esikaupunkeihin he sen sijaan pääsivät jo elo- syyskuun vaihteessa vuonna 1941.

Kun leningradilaiset kuitenkin sitkeästi puolustivat kaupunkia teki Hitler kammottavan päätöksen kaupungin saartamisesta. Syyskuun alusta vuonna 1941 Leningrad oli sen jälkeen 900 päivää saarrettuna pitäen koko ajan puoliaan saksalaisia hyökkääjiä vastaan. Etelässä ja lännessä kaupunkia saartoivat saksalaiset, Karjalan kannaksella vastassa olivat suomalaiset joukot.

Kaupunki oli alituisten ilmapommitusten, tykkitulen ja hyökkäysten kohteena. Siitä huolimatta se pystyi tuottamaan aseita ja ammuksia puolustuksen ylläpitämiseksi. Apua saatiin vain Laatokan kautta ja ilmateitse, talvella käytössä oli jäätie. Nälän ja vilun näännyttäminä, kuoleman uhallakin, jokainen leningradilainen seisoi paikallaan puolustaen kaupunkiaan. 

Grigori Dedorin kuvaa Leningradin piiritystä kirjassaan ”30 vuotta suuresta voitosta” seuraavasti:  ”Yhdeksänsataa päivää ja yötä kesti Leningradin piiritys. Kaupungin asukkaat saivat kokea raskaita koettelemuksia, joista kaikkein kauhein oli nälkä. Mutta he eivät antautuneet, Leningrad taisteli. Se sitoi suuria vihollisjoukkoja ja valmisti aseita rintamaa varten.” 

Piiritetyssä kaupungissa asui ja teki luovaa työtään säveltäjiä, kirjailijoita, runoilijoita, taiteilijoita. Dmitri Šostakovitš sävelsi siellä seitsemännen sinfoniansa, joka ikuisti musiikin keinoin sekä saksalaisten fasistien alhaisen moraalin että leningradilaisten korkean taipumattoman tahdon ja neuvostokansan varmuuden siitä, että se saa voiton vihollisesta. 

Kirjailija Nikolai Tihonov kuvasi sitä seuraavin sanoin: ”Autot ja raitiovaunut jäätyivät paikoilleen ja seisoivat kaduilla kuin valkoisen kuoren peittämät kuvapatsaat. Kaupungin yllä leimusi tulipalojen liekki. Koittivat päivät, jollaisia ei rohkeinkaan fantasiakirjailija olisi voinut kuvitella. Danten helvetin kuvat himmenivät, sillä ne olivat vain kuvia, mutta täällä elämä itse otti tehtäväkseen näyttää hämmästyneille katsojille ennennäkemätöntä todellisuutta. Se asetti ihmisen pohjattoman kuilun partaalle ikään kuin tarkkaillen mihin hän kykenee mihin hän pyrkii ja mistä ammentaa voimia.” 

Kun käänne sodassa tapahtui vuonna 1943 alussa Stalingradin taistelun jälkeen, Leningrad sai vielä odottaa. Sitä ei pystytty vapauttamaan. Syksyllä 1943 saksalaisten asema oli suuresti huonontunut. Näin vähitellen kypsyivät edellytykset Leningradin vapauttamiseksi. Tammikuun 27. vuonna 1944 Leningrad rajujen taisteluiden tuloksena lopulta vapautettiin piirityksestään. 

Sodan lopputulos alkoi näyttää yhä selvemmältä, Saksan armeijan ja Hitlerin alamäki jyrkkenemistään jyrkkeni. (TKS/Olli Krannila

Leningrad 900 päivää natsien saarrossa
Merkitty:    

Hakutulokset “Leningrad 900 päivää natsien saarrossa

  • 20.1.2020 10:09:sta
    Permalink

    https://www.pirkanblogit.fi/2017/risto_koivula/leningradin-motitus-marras-joulukuussa-1941-kaatui-saksalaisten-sotakoneiden-sopimattomuuteen-maastoon-ja-ilmastoon/

    ” Leningradin motitus marras-joulukuussa 1941 kaatui saksalaisten sotakoneiden sopimattomuuteen maastoon ja ilmastoon

    https://yle.fi/uutiset/3-9083286

    Johtavat sotahistorian tuntijat: Suomen joukot olivat olennainen osa Leningradin saartorengasta

    Suomen osallisuus Leningradin piiritykseen 2. maailmansodassa he- rättää yhä ristiriitaisia tunteita suomalaisissa. Asiantuntijoiden mukaan Suomen joukot olivat olennainen osa saartorengasta. Suomen rooli on aiheuttanut keskustelua esimerkiksi sosiaalisessa mediassa sen jälkeen, kun Mannerheimin muistolaatasta nousi kohu Pietarissa.

    9.8.2016 klo 19:12

    Pekka Visuri

    Suomen osallisuuden saartoon kiistävät ne, jotka eivät tunne tosiasioita, sanoo valtiotieteen tohtori Pekka Visuri. Tiia Korhonen / Yle
    Mistä on kyse?

    Mannerheimin muistolaatasta noussut kohu nosti esiin Suomen roolin Leningradin piirityksessä.
    Suomen eturivin sotahistorioitsijoiden mukaan Suomen osallistuminen saartoon on tosiasia.
    Leningradin piiritys kesti lähes 900 päivää 8.9.1941-27.1.1944
    Piirityksessä kuoli ainakin 641000 ihmistä.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *