Miksi Grönlanti kiinnostaa ulkovaltoja?

Grönlanti nousi median kirjoitteluun ja keskusten kohteeksi, kun presidentti Donald Trump esitti itsehallintoalueen ostamista ja liittämistä Yhdysvaltoihin. Trumpin esitys ei saanut suurempaa kannatusta, mutta hanke jäänee kytemään Grönlannin runsaiden luonnonvarojen ja geopoliittisen aseman takia. Siksi muitakin yrityksiä tullaan vielä näkemään.

Grönlannin lyhyt historia

Grönlanti (grönlanniksi Kalaallit Nunaat) on virallisesti Tanskalle kuuluva itsehallintoalue, mutta maantieteellisesti se kuuluu Pohjois-Amerikkaan. Grönlannissa asuu nykyään noin 60 000 ihmistä ja sen suurin kaupunki on Nuuk.

Sekä inuiitit että skandinaavit ovat asuneet Grönlannissa suunnilleen 1000-luvulta alkaen. Skandinaaveilla oli Grönlannissa kaksi siirtokuntaa: nykyisen Nuukin tienoilla sijainnut läntinen siirtokunta ja lähellä nykyistä Qaqortoqia sijainnut Erik Punaisen perustama siirtokunta. Skandinaaviasutus hävisi 1400-luvulla suurelta osin ilmaston kylmenemisen vuoksi, sillä se teki heidän harjoittamansa maanviljelyn mahdottomaksi ja alueella jatkuvasti vallinneen puupulan entistä pahemmaksi.

Vuonna 1814 Grönlanti jäi Tanskalle, kun sen ja Norjan personaaliunioni purkautui.  Kun Saksa oli miehittänyt Tanskan vuonna 1940 Grönlannista tuli Yhdysvaltain suojelema alue sodan loppuun saakka. Vuonna 1951 Tanskan ja Yhdysvaltain hallituksien välille solmittiin puolustussopimus (Tanska on edelleen NATOn jäsen) ja sen jälkeen Thulen alueelle perustettiin yhdysvaltalainen tukikohta. Vuosina 1959-1966 oli toiminnassa Camp Century tutkimusasema, mutta virallisesti se toimii jäänalaisena kaupunkina ja sotatukikohtana.

Grönlannin siirtomaa-asema kumottiin vuonna 1953  ja kansan poliittiset oikeudet laajenivat, kun perustettiin eri grönlantilaisia puolueita.

Grönlannissa järjestettiin vuonna 1982 kansanäänestys, jossa 53 prosenttia äänestäjistä kannatti Grönlannin eroa Euroopan yhteisöstä; ero astui voimaan vuonna 1985. Vuonna 2008 kansanäänestyksessä grönlantilaiset äänestivät laajemman itsehallinnon puolesta. Äänestystuloksen voimaantulon jälkeen vuonna 2009 Grönlannin itsehallinto sai muun muassa oikeuden luonnonvarojensa hallintaan sekä poliisi- ja oikeusasioiden hoitamiseen. Samana vuonna grönlanninkielestä tuli itseallintoalueen ainoa virallinen kieli. Tanskan kuningaskunta hoitaa, käytännöllisesti katsoen, vain Grönlannin puolustus- ja ulkopolitiikan.

Grönlannin tilanne nykyään

Grönlannissa järjestettiin huhtikuussa 2018 parlamenttivaalit ja niiden tuloksena Grönlannin sosiaalidemokraattinen puolue Siumut (maltillisesti itsenäisyyden puolesta) säilytti asemansa suurimpana puolueena. Kansallisen Inuit Ataqatigiit puolueen kannatus (voimakkaasti itsenäisyyden puolesta) supistui 25,5 prosenttiin. Keskustalaisen Demokraterne-puolueen (itsenäisyyttä vastaan) kannatus kasvoi 19,6 prosenttiin.

Grönlantia pidetään maailman turvallisimpana paikkana, mutta sen talous on liian heikko. Itsehallintoalue saa emämaa Tanskalta noin 60 prosenttia budjettivaroistaan, vuosittain noin 500 miljoonaa euroa, ja sen vientituloista 90 prosenttia tulee kalastuksesta. Vahvat infrastruktuurit puuttuvat (Tanskan hallitus kieltäytyi mm. käynnistämästä Nuukin lentoaseman töitä) ja työtä on vaikea saada (työttömyysaste on noin 9%). Sekä maastamuutto että alkoholismi pahenevat vuosittain ja lisäksi Grönlannilla ei ole oma valuuttaa kuten Färsaarten itsehallintoalueella.

Marxisti-leninistien pitää tukea  Tanskan ja Yhdysvaltojen hallitseman Grönlannin itsenäisyyttä, puolustaa sen kansan itsemääräämisoikeutta sekä vapautta solmia kansainvälisiä yhteyksiä ja taloussopimuksia. Grönlannissa on paljon resursseja ja ne eivät voi jäädä käyttämättä kansan parhaaksi.

Neuvostoliittolainen tutkija ja historian opettaja Valeri Evgenevitš Vozgrin kirjassaan Гренландия и гренландцы (Grönlanti ja grönlantilaiset) vuonna 1984: ”Tanskan Kommunistinen puolue vaatii, että Grönlannin luonnonvarat ja resurssit energian, kaupan ja muilla aloilla, jotka muodostavat aineellinen perustan Grönlannin kansan ja sen kulttuuriin olemassaololle, eivät siirry Tanskan tai Grönlannin kapitalistien  hyödyksi. Ne on palautettavissa Grönlannin kansalle. USA:n ja muiden sotilastukikohdat on poistettavissa Grönlannista.”

Anton Punainen

Miksi Grönlanti kiinnostaa ulkovaltoja?

Hakutulokset “Miksi Grönlanti kiinnostaa ulkovaltoja?

  • 17.9.2019 23:51:sta
    Permalink

    Hienoa saada vähän taustatietoa ajankohtaisesta uutisesta.Työkansan Sanomista on kehittymässä vasemmiston ykköslehti!

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *