Muualla juhlitaan, toisaalla taistellaan

Ktp:n ay-jaostossa keskusteltiin nykyisestä työmarkkinatilanteesta. Tuon tässä esiin koosteen keskustelussa esitetyistä näkemyksistä. 

Kilpailukykysopimuksella sovittiin 24 palkattoman tunnin lisäksi myös työntekijöiden työeläkemaksujen ja työttömyysvakuutusmaksun korottamisesta ja vastaavasti kapitalistien maksujen alentamisesta. Myös kapitalistien sosiaaliturvamaksua alennettiin pysyvästi. Kaikki lisäkustannuksia työläisille. Palkan  alennukset on tarkoitettu pysyviksi. Sopimusosapuolet olivat myös yhtä mieltä paikallisen sopimisen edistämisestä.

Julkisen sektorin työläisten lomarahoja alennettiin 30 prosentilla kolmen vuoden ajaksi. Tätä menetettyä rahaa ei haluta korvata. Vaikka sopimuksen tarkoitus oli parantaa yritysten kilpailukykyä, kohdistettiin heikennykset julkisen alan työntekijöiden palkkoihin. Näistä pitäisi taistella. 

Teollisuustyöntekijöitä edustava Teollisuusliitto hyväksyi teknologiateollisuuden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen. Palkat eivät todellisuudessa nouse, paikallista sopimista lisätään ja ylityökorvauksia leikataan työaikakokeilussa. Samaa linjaa noudattavat myös muut jo sovitut Teollisuusliiton edustamat alat, kuten auto- ja konekorjaamoalan työläiset. Ne seuraavat teknologiateollisuuden palkkalinjaa. Toistaiseksi missään ei ole yksiselitteisesti torjuttu 24 tunnin palkatonta työtä, teknologiateollisuutta itseään lukuun ottamatta.

Teollisuusliitto väittää, että mekaanisen metsäteollisuuden kapitalistit vaativat palkkatason alentamista viidenneksellä. Tähän torjuntataisteluun liitto kutsuu työläisiä. Alalle on julistettu lakko ajalle 27.1.-16.2. Mutta missä ovat Teollisuusliiton omat vaatimukset? Sitä ei ilmene liiton kotisivulta. Palkankorotuksista ei ole riitaa. Kapitalisteja edustava Metsäteollisuus  ilmoittaa, että ammattiliitto vaatii lakolla vain palkattomien kiky-tuntien poistamista. Missä ovat muut vaatimukset?

Metsäteollisuus puolestaan esittää selviä vaatimuksia ammattiliitolle. Se haluaa maksaa vähemmän työvoiman käytöstä ja vaatii palkkojen alentamista. Mutta vaatii myös ehdotonta työrauhaa, jolla tarkoitetaan ainakin poliittisten ja tukilakkojen kieltämistä. Se haluaa myös lopettaa jäsenmaksuperinnän. Se voisi vaikuttaisi nopeastikin liittojen jäsenmäärää alentavasti. 

Metsäteollisuuden vaatimuksia tukee porvariston pääpuolueen kokoomuksen linja. 

Talouspolitiikan verkoston puheenjohtaja Jussi Koskinen vaati 8.1.2018 puolueensa verkkosivulla: ”Viennin ja suomalaisen työn kilpailukykyä ja kysynnän kasvua lisätään työvoimakustannuksia alentamalla. Työn hinta ei voi poiketa sen maailmanmarkkinahinnasta. Lähes kaikki työvoimakustannukset vaikuttavat suoraan tai välillisesti suomalaisen viennin kustannuksiin. Mahdollisia keinoja ovat paikallinen sopiminen, sääntelyn purku, palkkojen alennus ja työajan pidennys, ylityökorvausten leikkaus jne.”

Teollisuusliiton taktiikkana on vain vastustaa metsäteollisuuden vaatimuksia. On tietenkin helpompaa saada alan työntekijät puolustamaan nykyisiä  palkkojaan, kuin lähteä vaatimaan enemmän. Teollisuusliitto kohdistaakin oman tiedotuksensa metsäalan työläisiin yksilönä, ei kollektiivina. Työpaikoille jaetussa tiedotteessa vedotaan ”oletko sinä valmis hyväksymään työnantajan esittämät 20 %:n leikkaukset tuloihisi”? Kapitalisteista puhutaan ”työnantajina” ja näin hämärretään luokkavastakohtaisuutta. Todellisuudessa kapitalistit ovat työvoiman käyttäjiä ja haluavat maksaa tästä käytöstä vähemmän kuin ennen.

Toisella Teollisuusliiton työpaikan ilmoitustaululla on vain ilmoitukset ay-juhlista ja risteilyistä. Tuo tarkoittaa, että Teollisuusliitto ei toimi liittona, siis kaikkien sopimusalojen yhteistyöllä metsäteollisuudessa työskentelevien työläisten puolesta. Muualla juhlitaan kun toisaalla taistellaan.

Työläisten on järjestäydyttävä

Me sanomme, että työläisten on puolustettava itseään. ”Työläisten ainut ase on järjestäytyminen”, sanoo Lenin. Ja tuo on totta. Mutta vain taloudellista taistelua käymällä työläiset eivät voi menestyä. Kapitalismin kasvua rajoittaa lisäarvon alenemisen laki. Voittoa saadakseen on kapitalistien alennettava työvoimasta maksamaansa hintaa. Uudet investoinnit eivät auta. Niihin sitoutunut pääoma tuottaa suhteessa yhä vähemmän voittoa ja investointien rajana ovat muut kapitalistit ja niiden kanssa käytävä kilpailu. Ainoa mikä tässä kilpailussa joustaa, ovat palkat. 

Tämän vuoksi ammattiliitoilta ei nykyisen tuotantotavan olosuhteissa voi oikeastaan vaatia enemmän. Työvoiman hinta mukautuu aina kapitalistien valtaan päättää tuotannon määrästä ja siinä tarvittavasta työvoimasta. Vain tuotantotavan muuttaminen voi pysäyttää työläisten suhteellisen köyhtymisen kierteen. 

Kun ihmisten tarvitsemaa taloudellista tuotantoa ei voida kapitalistisen kilpailun olosuhteissa muuten organisoida kuin työvoiman riistoa tehostamalla, on tämä tuotanto alistettava yhteiskunnallisesti suunnitelluksi. Se tarkoittaa sosialismia, tuotantovälineiden käyttäjien, työläisten valtaa.

Työkansan Sanomat 2/2020

Muualla juhlitaan, toisaalla taistellaan
Merkitty:

Hakutulokset “Muualla juhlitaan, toisaalla taistellaan

  • 9.2.2020 18:42:sta
    Permalink

    Vuosikymmeniä taaksepäin muistellessa totean, että silloisessa Suomessa ja pohjoismaissa.meillä on ollut yhdessä ammatillisen järjestäytyneen jäsenistön kanssa sovittu, yhteinen poliittinen tavoite kansana, saada paremmat olosuhteet elämällemme.Asetimme valtiovallan ja eduskunnan vastaamaan meille sellaisesta talouspolitiikasta ,millä saamme epäkohdat kylillämme muutettua kylän jäseniä ja asukkaita tyydyttäväksi.Tähän tapaan myös kansanedustajat olivat sitoutuneet.Tämä toiminta malli tulisi nykyisten uudenkin sukupolvien hyväksyä omaksi toimintaohjeeksi.Hypätä pois tästä manipulaation ihmemaasta.
    Pertti Ikonen

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *