Oikeiston vallankaappaus Boliviassa

Latinalaisen Amerikan kansat ovat saaneet vuosikymmenet kokea hyvin läheltä amerikkalaisen imperialismin barbaarisuutta. Yhdysvallat jatkaa edelleen maanosan ”poliisin” rooliaan, yhä räikeimmin ottein. Vuorossa on nyt Bolivia.  

Lokakuun 20. päivän vaalien jälkeen Boliviassa lisääntyivät nopeasti tapahtumat, joiden seurauksena maan kehitys kääntyi vuosikymmeniä taaksepäin. Bolivia on nyt kaaoksessa, laillisesti valittu presidentti Evo Morales maanpaossa Meksikossa, parlamentti ja hallitus ajettu laittomuuden tilaan, armeija ja poliisit kaduilla. Maa on sisällissodan partaalla. 

Bolivian vallankaappaus muistuttaa paljon Chilen vastaavaa vuonna 1973. Tuolloinkin Yhdysvaltojen ja sen CIA:n masinoima armeijan vallankaappaus tuhosi vaaleilla valitun vasemmistoenemmistöisen parlamentin ja kansanvallan. Tilalle nostettiin oikeisto, kenraali Pinochetin sotilasdiktatuuri ja verenvuodatus.

Bolivian väliaikaiseksi presidentiksi on nyt julistautunut maan senaatin oikeistoa edustava  Jeanine Anez, jolle armeija ja kapitalistipiirit ovat antaneet tukensa. Hän on tullut tunnetuksi  äärioikeistolaisista ja rasistisista mielipiteistään. Anez ilmoitti jo marraskuun puolivälissä, että presidentti Evo Moralesin ei anneta enää asettua uusien presidentinvaalien ehdokkaaksi. 

Bolivian hallitseva sosialistinen  MAS-puolue on tuominnut oikeiston vallankaappauksen  ja syyttänyt Anezia väkivallan lietsomisesta ja armeijan toimeenpanemasta väkivallasta. Oikeiston vallankaappaushankkeiden alkamisen jälkeen ja nyt vallankaappauksen aikana on kuollut kymmeniä ihmistä ja loukkaantuneita on satoja.

Boliviassa  tapahtuneessa vallankaappauksessa oli yhtenä osallisena myös Amerikan valtioiden järjestön (OAS),  paikallisen harvainvallan ja heidän organisaatioidensa kanssa. 

Moralesin kaatamisella pitkä historia

Yhdysvaltojen hallituksen yrityksillä kaataa Morales on pitkä historia. Yhdysvaltain avustusjärjestö on mm. rahoittanut oppositiojoukkoja jo vuodesta 2002 pyrkiessään kukistamaan Moralesin.

Morales ”nautti”  Yhdysvaltojen vihaa kieltämällä sen armeijan tukikohtien perustamisen ja kansallistamalla energia-alan, missä yhdysvaltalaiset yritykset toimivat. Mutta ennen kaikkea Morales on politiikallaan osoittanut, että Latinalaisen Amerikan maa voi kokea merkittävää kasvua omin voimin, haastaen näin Yhdysvaltojen johtaman Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n valtuudet.

Bolivian vallankaappaus tapahtui Latinalaisessa Amerikassa kriittisellä hetkellä, koska IMF:n talouspolitiikka, joka perustuu Yhdysvaltojen poliittiseen hegemoniaan alueella, on kiistanalainen. Mm. Ecuadorin ja Chilen kapinallisuudet, suuret mielenosoitukset Brasiliassa ja Argentiinan poliittiset tapahtumat haavoittavat Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa.

Boliviassa  rakennettiin presidentti Evo Moralesin toimikausilla kouluja ja koteja köyhille, tarjottiin kansalaisille ilmainen terveydenhoitojärjestelmä ja nostettiin palkkoja ja eläkkeitä. Köyhyys ja työttömyys alenivat. Morales julisti myös Bolivian itsenäiseksi Yhdysvallat -vetoisesta IMF:stä ja Maailmanpankista. 

Alkuperäiskansojen edustajana tunnetulla Moralesilla  oli vankka kannatus. Häntä tukivat Andien viljelijät ja  karjankavattajat. Näin Moralesin politiikalla ja kannattajilla on edelleen suuret tukijoukot ”varastossa”. Vallankaappaajien täytyy käyttää  valtava määrää väkivaltaa pitääkseen Moralesin kannattajat ja Moralesin vallan ulkopuolella. 

Valitettavasti ensimmäiset merkit osoittavat, että jotkut eivät epäröi vuodattaa tämänkin Latinalaisen Amerikan kansan verta, omien etujensa ja imperialististen pyrkimystensä turvaamiseksi.

Työkansan Sanomat 13/2019

Kaisa Laine

Oikeiston vallankaappaus Boliviassa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *