Opettajarekisteri – epäluulon ilmentymä

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen katsoo avoimesti opettajarekisteriä (OAJ:n uutinen 26.10.).  Rekisteri on kummitellut opetusalalla jo vuosia. OAJ on vaatinut sitä, ja järjestö on lobbauksellaan saamassa Opetushallituksen puolelleen.  

Miksi rekisteriä ajetaan?  

– Siksi, että kuka tahansa voi ilman rekisteriä sanoa itseään opettajaksi, OAJ ja Opetushallitus vastaavat.  

Perustelu rekisterille ei voi olla vain yllä sanottu. Tosiasiassa taustalla on vuosien työhönottoperinne. OAJ:n jäsenet, rehtorit, ovat ottaneet epäpäteviä töihin määräajaksi, vaikka päteviä hakijoita on ollut. He ovat niin tehdessään toimineet opetustoimen henkilöstön kelpoisuusasetuksen vastaisesti. Asetus on tyhjentävä, ja sitä pitää noudattaa (apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu vuodelta 2017).

Säästösyistä on haluttu opettajia mahdollisimman halvalla. Varsinkin erityisopetuksessa epäpätevien käyttö on ollut räikeää. Väitetään pulaa pätevistä erityisopettajista olevan ja silti palkataan epäpäteviä pätevän hakijan ohi. Ristiriita käy sitä selkeämmäksi mitä enemmän OAJ:tä kuuntelee:  OAJ sanoo erityisopetuksen olevan koulun vaativinta pedagogiikkaa.

OAJ ei puutu, kuntien opetuspäälliköt eivät piittaa. Oikeusasiamies (OA) ohjaa, jos joka kantelee lain vastaisena pitämästään nimityksestä. Ohjaus jää usein paperille, koska oikeusasiamiehellä ei ole keinoja laittomuuden lopettamiseksi. Oikaisu ja valittaminenkaan eivät välttämättä muuta tilannetta hakijan kannalta, vaikka ne menestyisivät. Kenelläkään ei ole subjektiivista oikeutta virkaan.

Viranhaltijoiden palkkaaminen määräajaksi ja edullisesti tuntuu olevan valtavirtaa ja pelkästään siksi joidenkin kunnan tai kaupungin työhönottajien mielestä hyväksyttävää. Sama hyväksyntä näyttää pätevän rekisteriin.

Tarvitaanko rekisteriä alalla, joka on säännelty? Jo nyt julkisuuslain nojalla opettajien pätevyydet ovat julkisia. Jokainen voi kysyä pätevyydestä, ja vastaus on annettava. Pätevyyksistä ei voi opetusalalla sopia toisin.  

Kontrollin sysäämistä

Rekisterillä halutaan sysätä kontrolli ulkopuolisille. Rekisteri on epäluulon ja kyttäysmielialan ilmentymä. Se rapauttaa kouluyhteisön ilmapiiriä ja leimaa epäpätevän opettajan. Rekisterin sijasta kuuluisi tarkastella koulutoimen johtamista ja työnjohtovaltaa. Rekisterin vaatiminen osoittaa, että tähän ei opetusalalla pystytä.  

Ammattijärjestön ja valtionhallinnon virkamiesten on täytynyt menettää luottamuksensa. “Kyllä minä omani tunnen”- reaktio on lyönyt läpi. Liitto on voimaton johtavassa asemassa olevien jäsentensä edessä. Opetushallitus on samassa tilanteessa hallinnonalallaan. Omaehtoiset kuntatyöhönottajat rekisteristä tuskin pelästyvät. Yksinvaltaisen johtamiskulttuurin muuttaminen edellyttäisi jotakin rekisteriä syvällisempää.

Pirkko Eerola-Pilvi, varatuomari, erityisopettajan pätevyys  

Työkansan Sanomat 13/2018  

Opettajarekisteri – epäluulon ilmentymä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *