Pari huomiota tes-neuvotteluista

Uusien työehtosopimusten solmimisen suurin ongelma näyttää olevan, miten päästä eroon edellisestä sopimuksesta, onnettomasta Kikystä työajan pidennyksineen ja palkan alennuksineen.

Raskaat työtaistelut ovat alkaneet metsäteollisuudessa sekä kemiallisella että mekaanisella puolella. Työnantajaliitto on aloittanut omat työtaistelunsa, työsulut. Niistä ei valtakunnansovittelija ole hiiskunut. Niiden aiheuttamista menetyksistä ei julkisuudessa ole mitään arvioita.

SAK:n liitoista kolme ei mennyt mukaan Kikyyn. Elintarviketyöläisten, rakennustyöläisten ja kuljetusalan työläisten ei tarvitse ainakaan työajan ennalleen palauttamisesta taistella. Sen sijaan lakisääteisiä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja eivät nekään yksin pysty palauttamaan ennalleen.

Vakuutusmaksuillahan siirrettiin työnantajien hyväksi noin 2 mrd. euroa vuosittain. Yhä useammat pitävät Kikyä suuren luokan huijauksena, johon hyväuskoiset ay-johtajat saatiin mukaan.

Teknologiateollisuuden alalla eli lähinnä metalliteollisuudessa on jo päästy eroon 24 tunnin työajan pidennyksestä eli ns. talkootyöstä. Myönnytykselle on keksitty erikoinen selitys: teknologiateollisuudessa työajan pidennys otettiin allekirjoituspöytäkirjaan eikä varsinaiseen työehtosopimukseen kuten muilla aloilla. Tähän on jopa professoritasolla viitattu niin, että muilla aloilla ehkä onkin tehty ”pysyvä” muutos työaikaan. 

Luonnollisesti työajan palauttaminen ennalleen näkyi myös palkankorotusten matalassa tasossa. Hinta maksettiin kahdesti – ensin kuvitellulla työllisyyden kohenemisella ja sitten rahana.

Mielestäni viittaus allekirjoituspöytäkirjaan luonteeltaan muka väliaikaisena on outoa saivartelua, johon työntekijäpuoli nähtävästi ei ole mennyt mukaan. Myös allekirjoituspöytäkirja on luonteeltaan työehtosopimus, kun siinä säädellään työehtoja. Toisaalta varsinainen työehtosopimus on sekin aina määräaikainen eikä suinkaan ikuinen ja pysyvä.

Vaikka tehtäisiin yli neljän vuoden sopimus, se olisi neljän vuoden jälkeen irtisanottavissa työehtosopimuslain 3 §:n mukaan. Mikään työehtosopimusmääräys ei siis ole pysyvä sen jälkeen, kun sopimuksen voimassaolo on päättynyt.

Todennäköisesti työsulut yleistyvät entisestään. Niiden avulla pääoma voi kurittaa ammattiyhdistyksiä lopettamalla työn teettämisen ja palkan maksamisen. Työsulun ajalta ei tule työttömyysturvaakaan, kuten lomautustilanteissa. 

Ammattiyhdistysten varautumista ja suunnitelmallisuutta on varmasti tarpeen lisätä, kun luokkataistelu saa entistä kovempia muotoja.

Kalevi Hölttä

Valtiotieteen tohtori

Pari huomiota tes-neuvotteluista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *