Peruskoulun alkuperäinen tarkoitus vaarantumassa?

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (OPS) on asiakirja, jonka opetushallitus antaa. Viimeisin 500-sivuinen suunnitelma tuli voimaan 1.8.2016 perusopetuksen alaluokilla(luokat 1-6) ja asteittain vuosina 2017-2019 yläluokilla (luokat 7-9).Opetussuunnitelmassa määritellään opetuksen tavoitteet ja sisällöt. Sen mukaan kunnat valmistelevat paikalliset opetussuunnitelmat.

Kohu on syntynyt

Paikallisista opetussuunnitelmista on noussut kohu. Aluehallintovirasto (Avi) on saanut tänäsyksynä kanteluita. Joidenkin kuntien sanotaan liioittelevan ja ylimitoittavanopetussuunnitelman tavoitteita painottaessaan eri oppiaineita yhdistelevää ilmiöpohjaistaoppimista, oppilaan itseohjautuvuutta, avokonttorimaisia oppimisympäristöjä.

Opetussuunnitelman kerrotaan vieneen suomalaiselta koululta sen valttikortin, opettajan autonomian. Autoritatiivinen opettajien ohjailu on tullut tilalle. Virastosta määräillään kirjattomuuteen, luokkahuoneettomuuteen. Tunnussana on kouluton koulu. Toisaalta väitetään, että opettajat saavat toimia niin kuin ennenkin ja että pedagoginen vapaus vallitsee. (Yle 15.8., 16.8., 27.8., 28.8., Radio Suomen Päivä 28.8.)

Käytännöt vaihtelevat – Opetushallitus ei puutu

Opetussuunnitelma on verrannollinen perustuslain 80.2 §:ään, jolla viranomainen voidaan lailla valtuuttaa antamaan oikeussääntöjä.

Opetussuunnitelman tarkoitus on ohjata yhtenäiseen käytäntöön. Tuntuu tapahtuneen päinvastoin. Koulut ovat eriytyneet, mikä näkyy oppimistuloksissa.

Opetushallitus jättää koulut yksin ratkomaan syntyneet kiistat, koska koulut vastaavat sen mukaan opetuksen käytännöistä ja koulutyön arjesta.

Ja arjen käytäntöjä riittää

Ulkoisilla seikoilla ja mielikuvilla pyritään ruokkimaan yksittäisen koulun vetovoimaa. Kouluja mainostetaan rakennuksilla ja kalusteilla kuten värikkäillä pulpetit korvaavilla tyynyryppäillä. Seiniä puhkotaan. Näin saadaan oppilaita sullotuiksi entistä enemmän entistä vähempiin neliöihin. Tila- ja kustannustehokkuus määräävät oppimisympäristöjen ulkoasun. On herännyt pelko, että tavarat, laitteet ja tilajärjestelyt olisivat saaneet ylivallan tiedoista ja taidoista.

Opetushallitus kirjoittaa perusopetuksesta yleissivistyksen perustana: “Perusopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet nousevat perustuslaista, perusopetuslaista, -asetuksista ja opetussuunnitelman perusteista”. Kuitenkaan opetussuunnitelma ei vastoin sen sanamuotoa turvaa Aviin kannelleiden mielestä esimerkiksi perusopetuslain mukaista oppilaan oikeutta saada jokaisena työpäivänä opetusta ja tukea sitä tarvitessaan.

Itseohjautuvuus ei sovi kaikille lapsille eikä varsinkaan niille, jotka tarvitsevat tukea oppimiselleen. Itseohjautuvuusideologit eivät huomaa, että lapsen oikeuksien sopimuksen mukainen lapsen etu voi olla ristiriidassa itseohjautuvuuden kanssa. Itseohjautuvuus eriarvoistaa.

Perusopetuksen tasa-arvotavoite on tiessään

Rapautuminen on alkanut jo vuosia sitten. Yhtenäisen perusopetuksen koulutuksellisen tasa-arvon tavoitetta on tietoisesti poljettu, eikä loppua näy. Seuraavaksi kaupalliset toimijat saattavat tulla lasten tykö niin kuin kirkko on jo tullut. Koulu ei ole opetussuunnitelman mukaisesti kaikkialla vieläkään uskonnollisesti sitouttamaton.

Samanaikaisesti liike-elämä vaanii koulumarkkinoita. Toistaiseksi OPS suojaa. Sen nojalla koulua ei saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen kanavana. Jotain hyvääkin OPSissa on.

Pirkko Eerola-Pilvi

erityisopettaja

varatuomari

Peruskoulun alkuperäinen tarkoitus vaarantumassa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *