Pirkko Eerola-Pilvi: Vantaa – 22 000 peruskoululaisen koulukaupunki

Perusopetus on perusoikeus. Siihen sisältyvät myös oppimisen tuki ja tukiopetus. Oppimisen tukeen on oikeus heti tuen tarpeen ilmetessä. Se on jokaisen oikeus.

Toteutuuko tuki? Jos opetuksen järjestäjältä, kaupungilta, kysyy, se toteutuu aina. Jokainen oppilas saa kaupungin sivistysjohtajan mukaan tukea heti tarpeen ilmetessä.  Kysyjälle jää käsitys, että oppilaan perusoikeus tuesta täyttyy. 

Mitä tuki on? Vantaan kouluissa oppilaan tuki toteutuu erilaisin opetusjärjestelyin, joita on  perusteltu innovatiivisuudella. Järjestelyjä on markkinoitu jopa pedagogisena menestystarinana.  Tuen käytännön sovelluksille eli opetusryhmille on annettu monia nimiä: ryhmäintegraatioluokka, palkkiryhmä, tasoryhmä, suurryhmä (75 oppilasta).

Erilaisten opetusryhmien ja -järjestelyjen muodostaminen kiihtyi Vantaalla vuonna 2010 perusopetuslain muutoksen myötä. Silloin tuli voimaan kolmiportainen tuki, ja oppilaat osoitettiin opiskelemaan lähikouluissa kaikille yhteisen koulun hengessä. Erityiskoulu lakkautettiin eikä eristävää segregaatiota suvaittu. Lähikouluista piti tulla osaamiskeskuksia. Opetusryhmäjärjestelyissä ei kaupungin mukaan ole ollut milloinkaan kyse säästöistä.

Kolmiportainen tuki ei kuitenkaan ole toteutunut odotetusti. Oppimistulokset ovat mahdollisesti heikentyneet. On alettu puhua siitäkin, että pojat eivät menesty yhtä hyvin kuin tytöt.

Lehdissä, yleisönosastoissa ja facebookissa opettajat ja vanhemmat ovat jo vuosikaudet kirjoittaneet kolmiportaisen tuen toimimattomuudesta, mikä havahdutti vihdoin kuntapoliitikot. Vantaalla valtuustopuolueet päättivät tänä keväänä, että kolmiportaisen tuen toteutumisesta tehdään ulkopuolinen selvitys. Vauhdittajana on ollut Vantaan vanhempainyhdistys (Vanvary), jolle myös vanhemmilta ja opettajilta kantautui tietoa, ettei tuki ole onnistunut.  Vanvary teki selvityksen, joka julkaistaan kokonaan huhtikuun lopussa. Nyt julkaistun osaselvityksen mukaan vain 9 % vantaalaisten yläkoulujen opettajista arvioi oppilaiden tuen toteutuvan hyvin. Alakoulun opettajista puolestaan 28 % sanoi tuen toteutuvan hyvin.

Avi antoi Vantaalle ohjausta

Opetusalalla vaikuttavat markkinaliberalismin opit. Sivistysjohto tuntuu ajattelevan, että koulussa voi perustaa lähes minkälaisia opetusryhmiä tahansa. Koulu ei kuitenkaan ole yritys. Markkinahenkiset pedagogit innovatiivisuudessaan ja kokeiluvimmassaan saattavat sivuuttaa koulussa noudatettavat lait niin kuin perustus-, perusopetuslain ja -asetuksen. Esimerkiksi opetusryhmien muodostamisessa ei viranomaisen harkinta- ja päätösvalta ole täysin vapaata. Näin katsoi Aluehallintovirasto (Avi) maaliskuussa 2018 Vantaata koskevassa päätöksessään (ESAVI/11810/06.06.01/2016), jolla se antoi Vantaalle ja sen johtaville viranhaltijoille, aluepäällikölle ja rehtorille, ohjausta.

Avi kiinnitti Vantaan huomiota muun muassa ryhmäintegraatioryhmään, jossa sai Avin kannan mukaan vain merkittävä vähemmistö olla erityisen tuen oppilaita. Nyt oli tehty ryhmä, jossa oli yleisen tuen oppilaita 10 ja erityisen tuen oppilaita 5. Ryhmä oli nimetty ryhmäintegraatioluokaksi. Tosiasiassa ryhmä on yleisopetuksen ryhmä, jonka oppilasmäärälle ei ole laissa eikä asetuksessa asetettu ylärajaa. Erityisen tuen ryhmälle on asetuksella säädetty yläraja, joka on pääsääntöisesti 10 oppilasta. Koulun opetusjärjestelyllä koulu oli siten muodostanut erityisen tuen oppilaistakin koostuvan ryhmän, jonka koko oli 15 oppilasta.

Myös oppilaiden jakamisesta taitotason mukaisiin tasoryhmiin Vantaa sai ohjausta. Ohjaus tarkoittaa, että virhe on tapahtunut. Oppilaita ei saa koulun sisäisesti erotella taitotason perusteella niin, että tason mukaan muodostetaan säännöllisiä ja kiinteitä ryhmiä oppiaineittain. Avi yhtyi päätöksessään Opetushallituksen kantaan tasoryhmistä.

Vantaalla on 22 000 perusopetuksen oppilasta. Lähes jokaista oppilasta koskevat integraation, kaikille yhteisen koulun, nimissä tehdyt mitä moninaisimmat opetusjärjestelyt.

OAJ ja media vaikenevat Avin päätöksestä

Avin päätös on merkittävä, sillä Vantaan perusopetuksessa on vuodesta 2010 lähtien vallinnut lähikouluperiaate, jonka opetusjärjestelyjä ja -kokeiluja on innovaatioiden hengessä vapaasti toteutettu ja samalla on sivuutettu perusopetuslain ja -asetuksen säännökset Avin päätöksestä ilmenevällä tavalla.

Aluehallintoviraston ratkaisu ei ole salainen. Silti sen julkistaminen on kohdannut esteitä. OAJ:n pää-äänenkannattaja Opettaja ei ole tähän mennessä uutisoinut ratkaisua eivätkä Helsingin Sanomat ja Vantaan Sanomat. Lasten oikeuksien toteutumista koskeva ratkaisu ei ole ylittänyt uutiskynnystä. Edellä mainittuja vallan vahteja eivät toistaiseksi ole oppilaiden oikeuksia koskevat Avin päätöksen alaiset opetusjärjestelyt kiinnostaneet. Tällaisen vastaanotonko valvontaviranomaisen päätös saa?

Pitäisikö valvontaviranomaisen keinoja lisätä esimerkiksi säätämällä sille mahdollisuus määrätä vahingonkorvaus perusopetusta koskevien säännösten noudattamatta jättämisestä, jotta päätöksellä olisi vaikutusta? Nyt päätöksen tehovoimasta ei ole mitään tietoa.

Pirkko Eerola-Pilvi

 

Työkansan Sanomat 6/2018

Pirkko Eerola-Pilvi: Vantaa – 22 000 peruskoululaisen koulukaupunki

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *