Porvaristo haluaa avata ja siirtää Vierumäen Punaisten vuoden 1918 joukkohaudan

Viime vuonna tuli kuluneeksi 100 vuotta Suomen työväen sosialistisesta vallankumouksesta ja luokkasodasta. 1918 tammikuun 27. päivänä alkanut työväenvalta kaatui luokkasodassa, jossa vastakkain olivat punainen työväestö ja Saksan keisarillisen armeijan avustama valkoinen porvaristo.

Vuoden 1918 vallankumouksesta  ja luokkasodasta on virallisessa historiassa vaiettu tai esitetty väärää tietoa. Porvaristo on kutsunut työväenvaltaa kapinaksi ja luokkasotaa vapaussodaksi Venäjästä. Kumpikin väite on vastoin historiallista totuutta. Porvaristo tarkisti viime vuonna kantaansa ja suostuu nyt virallisissa yhteyksissä käyttämään vuoden 1918 luokkasodasta nimeä “sisällissota”.

Suomessa on luokkasodan jäljiltä satoja punaisten joukkohautoja. Yksi niistä sijaitsee Heinolan kaupungissa Vierumäellä. Haudalla on paikallisten työväenjärjestöjen pystyttämä muistomerkki. Nyt joukkohaudan läheisyydessä toimiva Versowood Oy ja maa-alueen omistaja Heinolan kaupunki ovat vaatineet haudan avaamista ja siirtämistä, sillä sahayhtiö haluaa hauta-alueen käyttöönsä.

Versowood Oy:n ja Heinolan kaupungin yhteinen hanke on herättänyt vihaa paikallisessa työväestössä ja työväenjärjestöissä. Hanketta vastustamaan on perustettu Vierumäki 1918-työryhmä. Se järjesti 20.3.2019 Heinolassa keskustelutilaisuuden, jossa kerrottiin hankkeesta avata ja siirtää Vierumäen punaisten joukkohauta toiseen paikkaa. Haudassa lepää arviolta 300 teloitettua ja luokkasodan taisteluissa surmattua punaista.

Punaisten joukkohaudan siirtämisestä tehtiin valitus

Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle jätettiin 14.1.2019 valitus Punaisten joukkohaudan avaamisen ja siirtämisen kumoamiseksi. Valituksen tekijä on kirvesmies Jarmo Laitinen Heinolasta ja asiamies oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Mikko Vartiainen Porvoosta.

Hallinto-oikeus  jätti tutkimatta juridisesti hyvin perustelun valituksen. Perusteluja oli kaksi. Valittaja ei kyennyt osoittamaan, että hänen sukulaisensa todennäköisesti oli haudattu joukkohautaan. Valittaja ei myöskään ole 100 vuotta sitten taisteluissa kadonneen lähin elossa oleva sukulainen. Perusteluna esitettiin, että valittaja Jarmo Laitinen ei pystynyt todistamaan pätevästi sukulaisuuttaan nimeämiinsä joukkohaudan vainajiin.

Nyt Korkeimmalle hallinto-oikeudelle (KHO) on tehty valituslupahakemus Vierumäen punaisten joukkohaudan ja hautamuistomerkin siirtopäätöksestä, koska Hämeenlinnan hallinto-oikeuden

molemmat perustelut ontuvat. Vierumäelle haudattujen omaisia nimittäin etsittiin julkisella kuulutuksella, kun kukaan ei varmuudella tiedä, keitä haudassa on. On myös erikoista rajoittaa valitusoikeutta vain sukulaisiin, kun kyse on koko suomalaista yhteiskuntaa edelleen hiertävästä asiasta. Itse ongelma vaatii ratkaisua: miten kunnioitamme omaa historiaamme.

Näyttää siltä, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus halusi välttää vastuuta. Suomessa on Työväenmuseo Werstaan luettelon mukaan punaisten muistomerkkejä yli 250. Näiden muistomerkkien suojelustatus on epäselvä. Ainakin niiden, jotka eivät sijaitse kristillisten hautausmaiden äärimmäisessä nurkassa, kuten tapana on, vaan takapihalla hautausmaiden ulkopuolella.  Näinhän on tässä Vierumäen Versowood Oy:n tapauksessa.

Uusi laki suojaisi punaisten hautoja ja muistomerkkejä

Odotamme mielenkiinnolla KHO:n päätöstä. Perustuslain mukaan se on ylin tuomioistuin, jonka tehtävänä on valvoa lainkäyttöä, kun on kyse valtion viranomaisten toimien laillisuudesta. KHO:lla on myös toinen tärkeä tehtävä. Sillä on oikeus esittää maamme hallitukselle lainsäädäntötoimeen ryhtymistä, kun aihetta on. Ja nyt näyttää olevan.

Historiallisiin muistomerkkeihin lukeutuvan joukkohaudan avaamisen ja siinä olevien vainajien siirtämisen osalta ei nimittäin ole säädetty lainkaan lakia.

Korkeimman hallinto-oikeuden tulisikin esittää toimivaltansa mukaisesti valtioneuvostolle lain säätämistä vuoden 1918 historiallisten muistomerkkien juridisen statuksen osalta. Se on erityisen perusteltua nyt, kun Suomen valtion syntyyn liittyvistä tapahtumista on jo 100 vuotta ja Suomen itsenäisyys on ollut juhlinnan kohde koko vuoden 2018 ajan.

Vierumäki-päätöksestä tulee ennakkotapaus

Summittaiset teloitukset, kuten Vierumäellä, perustuivat Mannerheimin 25. helmikuuta 1918 antamaan ”ammuttava paikalla” julistukseen. Vastaavanlaisia taistelujen jälkeen muodostuneita teloitus- ja hautapaikkoja on eri puolilla Suomea. Valtaosa näistä muistomerkeistä on uskallettu perustaa vasta toisen maailmansodan päättyessä työväestön kannalta vapaampiin poliittisiin oloihin.

Vierumäen tapauksessa on kyse Suomen historiaan liittyvästä julistuksesta ja sen kokonaisseurauksista.  Tapahtumien aikana syntynyttä historiallista muistomerkkiä ollaan nyt hävittämässä. Vierumäki-päätöksestä tulee luonnollisesti ennakkotapaus, joka ohjaa päätöksentekoa muualla Suomen alueella, ellei Suomen työväen vallankumousta kunnioittavaa lainsäädäntöä saada.

Hämmästyttävää muuten, että Suomen suurin saha Versowood Oy ei jo ole kansallisessa ja kansainvälisessä työväenjärjestöjen boikotissa. Siksi epätavallista jälkien peittelyä tämä on, jos ei omien, niin ainakin kapitalistiveljien.  Ja vielä Suomen valtion pitäisi verovaroilla osallistua Versowoodin tehdasalueen siistimiseen. Sitähän firman toimitusjohtaja Ville Kopra julkisuudessa jo esitti. (TKS/Rauno Lintunen)

Artikkeli Työkansan Sanomissa  8/2019

Porvaristo haluaa avata ja siirtää Vierumäen Punaisten vuoden 1918 joukkohaudan

2 thoughts on “Porvaristo haluaa avata ja siirtää Vierumäen Punaisten vuoden 1918 joukkohaudan

  • 5.8.2019 16:53:sta
    Permalink

    Ainakin yksi porvaristaho eli se sahafirma. Ja sitä tukevat porvarilliset tuomioistuimet.

    Vastaa
  • 5.8.2019 17:29:sta
    Permalink

    Jyväskylässä ei ole myöskään, kuin pari 1918 punaisten muistokiveä.
    Varsinaisista haudoista ei ole tietoa, eikä niillä kai merkkejäkään?
    Valkoisten puolella kaatuneet on saaneet jokainen oman kivensä sankarihaudalle, joka perustettiin alkujaan juuri valkoisille.
    1939-1945 sodat toi kortteerille uudet rivit, sinne ovat myös työmiehet jne kelvanneet.
    Sama kaiku ei ole silti vieläkään, ihan kaikkien askelten.
    Globaali ryöväyskapitalismi käy kimppuumme, kuin kiljuva jalopeura, pilaten elämäämme, isäntävaltaa tavoitellaan, kotoisiinkin tulonjaon koitoksiin.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *