Rauhanpuolustajien Uudenkaupungin yhdistys: Hävittäjämiljardit hyötykäyttöön

Lähestyvissä vaaleissa valittava Suomen eduskunta tekee päätöksiä sekä ilmaston­muutoksen hillitsemisestä että hävittäjähankinnasta.

Hävittäjähankinnat ovat mittava menoerä valtiontaloudelle. Sipilän hallitus käyttää jo nyt vuosittain miljoona euroa Hornetit korvaavien hävittäjien hankinnan valmisteluun, ja armeijamme evp.-kenraalit lobbaavat kauppaa ulkomaisten aseteollisuusfirmojen edustajina. Hävittäjähankintaan uppoaisi ensin 7–10 miljardia euroa, elinkaarimallilla kustannukset nousisivat yli 30 miljardiin.

Jo Kioton ilmastosopimuksesta lähtien, Yhdysvaltojen painostuksen takia, aseteol­lisuus ja armeijat ovat saaneet jatkaa saastuttamista ilman, että niiden kasvihuone­päästöjä valvotaan tai niitä velvoitetaan toimimaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Suomessakin hävittäjähankinnat uhkaavat jäädä ilmastokeskustelun ulkopuolelle.

Rauhanliike katsoo, että on väärin jättää huomiotta hävittäjien vahingollisuus ilmastonmuutoksen vastaisessa taiste­lussa. Helsingin Sanomien (30.8.2018) mukaan Suomen sotilasilmailu aiheutti vuonna 2017 kasvihuonekaasupääs­töjä noin 144 000 tonnia, kun merivoimien laiva- ja veneliikenne aiheutti n. 17 000 tonnin kasvihuonekaasupäästöt. Yksi yliäänihävittäjä kuluttaa tunnissa liki 5000 litraa kerosiinia.

Asevarustelu pahentaa ilmastokriisiä ja heikentää turvallisuutta koko maailmassa. Kehityksestä hyötyy vain aseteol­lisuus. Juuri nyt raaka-aineita, energiaa ja osaamista tarvittaisiin maapallon ongelmien ratkaisemiseen yhteistyössä. Ilmastonmuutos näkyy jo sään ääri-ilmiöinä ja pakolaisuutena, emme voi enää väistää vastuutamme sen torjumises­sa. Nopeimmin ilmastonmuutokseen varautumista voitaisiin rahoittaa sotilasmenoista.

Nyt on pakko tehdä arvovalinta haluammeko pelastaa planeettamme tuleville sukupolville vai käytämmekö miljardeja miljardien perään asevarusteluun joka, kuten tiedämme, niitä käytettäessä saavat aikaan pelkkää tuhoa ja kuolemaa.

Hävittäjien kyseessä ollen ne eivät monen asiantuntijan mukaan ole edes järkevä hankinta maamme puolustuksen­kaan kannalta, esim. vain kahden Super-Hornetin hinnalla Suomi pystyisi hankkimaan korkean kantaman ilmatorjun­taohjukset koko maan puolustamiseksi.

Pekka Visuri, suomalainen upseeri, professori ja politiikan tutkija kirjoitti vuosi sitten Turun Sanomissa ”Meille hävittä­jät ovat iso lunnasraha kuvitellusta Yhdysvaltojen suojelusta pahassa maailmassa. Tosiasiassa Yhdysvallat ei kos­kaan sitoudu täysin, vaan jättää harkintavallan itselleen. Pekka Visurin mukaan se näkyy Naton peruskirjaa myöten.”

“Rauhan aikana ilmavalvontaamme riittää yksi kahdentoista koneen hävittäjälaivue. Sodan aikana nykyaikainen ilma­torjunta suojaisi elintärkeät kohteet”, sanoo Visuri.

Ilmavoimat ja hallitus ajavat hankintapäätöstä kiireellisenä ja itsestään selvänä, vaikka syyt siihen ovat tekaistuja. Hornetit lentävät vielä ja niille voidaan saada lisää käyttövuosia käyttötunteja vähentämällä. Ruotsi on myös tarjoutu­nut vuokraamaan hävittäjiä ilmavalvontaan. Ilmastosopimuksen kriittiseen vuoteen 2030 on enää 11 vuotta, katsotaan silloin, miten ilmastokriisin torjunnassa on edistytty ja mihin silloin on tarvetta.

Maamme turvallisuuspolitiikka painottuu nykyisellään yhä enemmän militarismin ja asevarustelun suuntaan. Ulkopo­liittiset ja diplomaattiset aloitteet ja naapurisovun edistäminen ovat jääneet taka-alalle. Suomi on puolueettoman sovit­telijan roolin sijasta siirtynyt vastakkainolon osapuoleksi.

Ensin lähetettiin tarkkailijoita Naton sotaharjoituksiin. Sitten alettiin osallistua niihin ulkomailla. Seuraavaksi kutsuttiin Nato-maiden sotilaita harjoittelemaan sotaa Suomessa. Nato-yhteistyön huipennus oli ohi eduskunnan tehty isäntä­maasopimus. Sillä vahvistettiin mm. mitkä lentokentät ja satamat Suomi ”tarvittaessa” antaa Naton ja Yhdysvaltojen käyttöön. Nato puolestaan antoi Suomelle listan niistä kauppalaivoista, jotka se toivoi Suomen ”tarvittaessa” antavan sen käyttöön.

Tilanne muistuttaa uhkaavasti toista maailmansotaa edeltävää aikaa. Näin ei voi jatkua Suomelle on nyt tärkeää palauttaa liittoutumattomuutensa uskottavuus.

Voimavarojen haaskaaminen asevarusteluun ja sen seurauksena sotaseikkailuihin on niin idässä ja lännessä kuin myös meillä Suomessa tuhon tie, joka on viimeinen niitti yrityksille pitää planeettamme elinkelpoisena ihmislajille.

Vielä on kuitenkin valittavissa toinenkin tie, jota kulkien nykyinen suunta on muutettavissa. Rauhanjärjestöt ovat käyn­nistäneet kampanjan ”Hävittäjäkaupat uuteen harkintaan – miljardit hyötykäyttöön”. Rauhanomaisen rinnakkainelon oloissa on vielä mahdollista paitsi torjua ilmastokriisi myös luoda olosuhteet, joissa voimme nauttia kestävän kehityk­sen oloissa hyvinvoinnista ja jakaa sitä laajemmin myös vähäosaisille.

Voimavaroja on siis myös tarjolla vanhustenhuollon, terveydenhuollon, koulutuksen kehittämiselle ja infrastruktuurin kunnostamisen ja rakentamisen alueille. Näiden tärkeysjärjestykseen asettaminen suhteessa asevarusteluun on uu­dessa eduskunnassa tehtävä harkitusti, joten äänestäjien onkin syytä tehdä oma ehdokasvalintansa tarkasti valiten.

Rauhanpolitiikan tueksi tarvitaan jokaista kynnelle kykenevää, nyt on pakko, sivusta seuraajan rooli ei enää riitä.

Suomen Rauhanpuolustajain Uudenkaupungin yhdistys ry

Vuosikokouskannanotto 18.2.2019

Työkansan Sanomat 4/2019

Rauhanpuolustajien Uudenkaupungin yhdistys: Hävittäjämiljardit hyötykäyttöön

Hakutulokset “Rauhanpuolustajien Uudenkaupungin yhdistys: Hävittäjämiljardit hyötykäyttöön

  • 1.4.2019 14:53:sta
    Permalink

    Erittäin hieno ja täsmällinen lausunto Uudenkaupungin rauhanpuolustajilta! Esitetty vaihtoehto hankkia ilmavalvontaan
    yksi hävittälaivue, 12 konetta, on mitä kannatettavin. Aivan ilman
    vieraiden ilma-alusten tunnistamismahdollisuutta emme voi jäädä,
    koska silloin Nato-maat operoisivat Suomen itärajan ilmatilassa
    kuin kotonaan!

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *