Viime keväänä presidentti Sauli Niinistö hehkutti kaivoksista Suomen uutta Nokiaa. Kataisen oikeistohallituksessa on oltu samaa mieltä. Erityisen aktiivisina ovat olleet Kokoomuksen Jyri Häkämies ja Vihreiden Ville  Niinistö.

Viime vuosien aikana Suomeen onkin suorastaan rynnännyt kansainvälisiä kaivosalan yrityksiä. Kaivoshakemuksia käsittelevä ja hyväksyvää Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on viimeisen vuoden aikana käsitellyt yli 500 kaivostoimintaan liittyvää hakemusta ja tehnyt 60 kaivoslupapäätöstä.

Kansainvälisen kaivosalan luokituksen mukaan Suomi on vähäriskisin sijoituskohde kansainvälisille kaivosyhtiöille. Tänne on helppo tulla ja täältä on helppo lähteä kun mineraalit on maaperästä kaivettu. Louhintaveroja ei ole, joten hyvät voitot ovat taattuja. Ja nyt alkaa paljastua, että myös kaivosalan ympäristönormit ovat sen verran joustavia, että Suomeen kannattaa sijoittaa.

Saksalainen aikakauslehti Der Spiegel kirjoittaakin, että Suomen valtio on suhtautunut kaivostoiminnan liiketoimintamahdollisuuksiin erittäin kannustavasti.  – Kullan, nikkelin ja uraanin metsästäjät kurkottavat jopa maan luonnonsuojelu- ja turistialueille. Luonnosta huolissaan olevat ympäristönsuojelijat ovat häviämässä taistelun Lapista, kirjoittaa Der Spiegel.

Voimme sanoa, ei pelkästään Lapista. Uhka ympäristöä, vesistöjä ja pohjavettä vastaan on todellinen myös muualla Suomenmaalla. Muistamme kuinka Raahen kultakaivos sai vastikään luvan aloittaa toimintansa ilman jätevesien poistoputkea alueelta. Yhtiö sai väliaikaisen luvan pumpata jätevetensä mereen.

Viimeisin esimerkki on Talvivaara. Sotkamossa sijaitseva Euroopan suurin nikkeli-uraanikaivos avattiin vuonna 2008 ja sen jälkeen jo kolme kertaa sen jätteitä on valunut ympäristöön, maaperään ja vesistöihin. Talvivaaran kaivoksen päästöt ovat pilanneet Sotkamossa järven. Talvivaara on myös ylittänyt monikymmenkertaisesti arvionsa sulfaattipäästöistä lähivesiin.

Tällä hetkellä Talvivaaralla Sotkamossa vuotaa 60 hehtaarin kokoinen jäteallas. On paljastunut, että jätealtaan pohja on rakennettu 1,5 millin muovista. Hämmästyttävää on se, että kaivostoiminnan aloittaminen sallitaan noin heppoisin rakentein, ottaen huomioon, että kaivos sijaitsee maantieteellisesti erittäin herkällä alueella, vedenjakajalla. Myrkyllisiä raskasmetalleja sisältävää jätevettä valuu kahteen suuntaan,  Oulujoen ja Vuoksen vesistöihin.

Talvivaaran jätealtaasta karkaa nyt nikkeliä ympäristöön 100 kiloa tunnissa. Mukana on nikkelin lisäksi suuria määriä muitakin myrkyllisiä raskasmetalleja kuten kadmiumia. Talvivaaran ympäristöluvan mukaan kaivoksesta ei pitäisi päästä ympäristöön enempää kuin 900 kiloa nikkeliä vuodessa. Nyt tuo määrä ylittyy jo muutamassa tunnissa.

Ylen mukaan Talvivaaran kaivoksesta vuotavan jäteveden uraanipitoisuus on noussut 100 – 200-kertaiseksi normaaliin pohja- ja pintavesien pitoisuuksiin verrattuna, kertoo Säteilyturvakeskus alustavien mittaustulostensa perusteella.

Kysymme tietysti yhä suuremmalla syyllä, miten tämä on mahdollista? Miksi ympäristöviranomaiset eivät keskeytä Talvivaaran toimintaa? STOPTALVIVAARA

Kainuun ely-keskukselle on jo useaan kertaan tehty esitys siitä, että Talvivaaran kaivoksen päästöt pitäisi saattaa kuriin hallintopakolla, siis sulkemalla kaivos väliaikaisesti, kunnes päästöt ovat pienentyneet ympäristöluvan vaatimalle tasolle. Tällaista päätöstä Kainuun ely-keskuksen ylijohtaja Kari Pääkkönen ei kuitenkaan ole tehnyt.  Miksi ei?

Kesäkuussa ilmestynyt Suomen Luonto –lehti kertoo, että oikeuskanslerille on jo joitakin vuosia sitten tehty tutkintapyyntö  Talvivaaran kaivosyhtiötä valvovan Kainuun ely-keskuksen ylijohtajan kytköksestä Talvivaaran kaivoksen perustamisvaiheeseen. Kytkös liittyy vuosiin 2004-2006, jolloin Talvivaaran kaivoksen keskeisiä perustamisvaiheen malmikokeita tehtiin Geologian tutkimuskeskuksen Itä-Suomen yksikössä, jota johti geologi Kari Pääkkönen. Nyt Pääkkönen on Talvivaaraa valvovan Kainuun ely-keskuksen ylijohtaja. Eikä suostu keskeyttämään Talvivaaran toimintaa. Tutkintapyynnön käsittely on oikeuskanslerin virastossa viivästynyt.  Oikeuskansleri tutkii, onko Pääkkönen kytköksen vuoksi esteellinen johtamaan kaivoksen valvontaa.

Olkoon niin tai näin, Nyt kehotan kaikkia, joilla on käytettävissään  internet-yhteys, menemään www.adressit.com –sivustolle ja allekirjoittamaan siellä StopTalvivaara –adressin. Ehkä saamme yhdessä liikettä niveliin ja ryhtiä sinne Kainuun Ely-keskukseen, joka voi pakottaa Talvivaara-yhtiön ajamaan toimintansa alas ja uusimaan vähintään jätealtaansa.

Kenelle kuuluvat maaperän rikkaudet
Eivät tässä pelkästään luonto, järvet ja pohjavedet ole vaarassa. Perusongelma on se, että missään vaiheessa ei Suomessa ole käyty laajaa ja avointa keskustelua siitä, millä tavoin tämän maan luonnonvaroja, kuten maaperän kaivannaisia käytetään täällä asuvien hyväksi. Kun kaivostoiminnan hyötyä Suomessa lasketaan, otetaan huomioon vain työllisyys ja maksetut palkat. Sen sijaan kaivostoiminnasta yhtiön saamaa hyötyä ei lasketa, sillä Suomessa ei ole voimassa minkäänlaista louhintaveroa. Suomen maaperän luonnonvarat eivät hyödytä Suomea itseään, ottaen huomioon, että kaivosyhtiöt ovat pääasiassa ulkomaisia.

Kaivosteollisuutta tukevassa valtamediassa väitettiin noin viikko sitten, Pellervon taloustutkimus PTTn vedoten, että kaivostoiminnan kansantaloudellinen hyöty on selvästi ympäristöhaittoja suurempi – jopa viisinkertainen. Valtamedia ei kuitenkaan maininnut, että PTTn laskelmassa oli huomioitu vain osa ympäristöhaitoista.

Tutkimuksessa itsessään todetaan, että metalli-, kemikaali- ja kiintoainepäästöjä ei huomioitu, ei myöskään pohjavesi- ja maaperävaikutuksia, eikä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, luontomatkailulle, porotaloudelle ja muille elinkeinoille. Myös sosiaalinen haitta ja onnettomuusriskit jätettiin huomioimatta tietoisesti, kun Pellervon taloustutkimus ei niitä osannut laskea ”puutteellisten taustatietojen” vuoksi.

Aika erikoinen tutkimus ja erikoinen tämä Pellervon tutkimuslaitos, joka voi päästää julkisuuteen noin kiistanalaista tietoa tutkimuksen nimellä. Olikohan PTTn tarkoituksena antaa vähän sivustatukea kaivosteollisuudelle ja sitä tukeville poliitikoille? Mutta silloin kannattaisi varmaan mainita yleisölle, ettei tässä ole enää kyseessä tutkimus, vaan tukitoimenpide.

Mikko Vartiainen

STOP Talvivaara – kaivostoiminnan kriittistä tarkastelua

Hakutulokset “STOP Talvivaara – kaivostoiminnan kriittistä tarkastelua

  • 9.11.2012 11:52:sta
    Permalink

    Moro!

    Hyvä kirjoitus Talvivaaran ongelmista.

    Toinen tärkeä seikka josta pitäisi enemmän pitää ääntä on Talvivaaran työolosuhteet. Siihen liittyvät työsuojelu ja muu AY liikkeen toiminta.
    Sen vähän mitä porvari tiedotusvälineistä on tullut julkisuuteen siellä olevat työpaikka olosuhteet ovat heikossa jamassa. Tuntuu ettei siellä ole minkäänlaista työläisten käsissä olevaa työsuojelu ja AY organisaatiota. Esimerkiksi hiljattain sattunut kuolemantapaus siellä on osoitus siitä välinpitämättömyydesta joka tytömaalla vallitsee.

    Näitä laiminlyöntejähän toi mainitsemasi tutkimus juuri ruokkii. Tavivaaralla on ilmeisesti melkoiset sidokset kepuun ja sen liepeillä oleviin vaikuttajiin. Entisen ympäristöministerin perhe on yksi suuri Talvivaaran omistaja. Näyttää ihan selvältä, että kyseinen tutkimus on tehty Pellervossa ohjaamaan mielipidettä Talvivaara myönteiseksi. Siinähän juuri ohjataan siihensuuntaan, että ympäristönsuojelusta, työsuojelusta ja palkoista voi joustaa kun saadaan teollisuutta maakuntaan. Tavivaarasta on tulossa kokeilu jossa AY-liikkeen ja luonnonsuojelun vahvuutta kokeillaan, että onko taloudellisella hyödyllä suurempi merkitys kuin luonnolla ja inhimillisillä työoloilla ja palkoilla.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *