Suomen itsenäistymisen taustaa

Suomen itsenäistymisvuosi 1917oli monen historiallisen tapahtuman vuosi. Tärkeimpiä niistä olivat Suomen eduskunnan kokoontuminen keväällä ja Venäjän Lokakuun vallankumous syksyllä, joka synnytti uuden Neuvosto-Venäjän hallituksen. Nyt oli olemassa kaksi virallista osapuolta, jotka saattoivat viedä maaliin Suomen itsenäisyyspyrkimykset.

Autonomisen Suomen eduskunta kokoontui keväällä 1917 usean vuoden tauon jälkeen. Syynä oli Venäjän helmikuun vallankumous ja tsaarin sekä keisarivallan kukistuminen. Venäjällä valtaan nousi porvarillinen väliaikainen hallitus, jonka puoleen Suomen porvaristo kääntyi useasti etujensa ajamiseksi.

Huhtikuussa 1917 kokoontuneen eduskunnan vaalikausi päättyi jo saman vuoden lokakuussa vain alle seitsemän kuukauden jälkeen, kun Suomen porvaristo vetosi Venäjän väliaikaiseen pääministeriin Kerenskiin eduskunnan hajottamiseksi.

Hajotetun eduskunnan vaalit oli järjestetty jo edellisvuoden heinäkuussa, mutta kun sosiaalidemokraatit saivat eduskuntaan yksinkertaisen enemmistön 103 kansanedustajalla, sitä ei haluttu kutsua koolle ajallaan kuin pakon edessä.

Valtalait ja eduskunnan hajottaminen

Eduskunnan puhemiehenä toimi 1917 huhtikuusta lokakuuhun Kullervo Manner, joka oli myös Sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja. 

Mannerin johtama työväenenemmistöinen eduskunta hyväksyi heinäkuussa 1917 edistykselliset Valtalait. Niiden mukaan korkein valta Suomessa siirrettiin eduskunnalle ja maa julistettiin Venäjän väliaikaisesta hallituksesta riippumattomaksi lukuunottamatta ulkopoliittisia ja sotilaallisia asioita. 

Valtalakien hyväksyminen oli Suomen itsenäisyyden tosiasiallinen alkusysäys ja todellinen syy eduskunnan hajottamiselle. 

Kullervo Manner johti 1917 marraskuussa myös valtuuskuntaa, joka esitti Neuvosto-Venäjän hallitukselle, Leninille ja bolshevikkipuolueelle Suomen itsenäisyyden tunnustamista. Manner nousi myöhemmin Suomen työväenvallankumouksen johtoon ja oli perustamassa 1918 syksyllä Suomen kommunistista liikettä.

Venäjän Lokakuun vallankumous – onnenpotku Suomelle

On historiallinen tosiasia, että ilman ensimmäisen maailmansodan tapahtumia ja Venäjän Lokakuun vallankumousta Suomen lopullinen itsenäistyminen ei olisi ollut mahdollista. 

Kun tsaarin Venäjä kenraaleineen oli sotinut itsensä umpikujaan ja orjuutettu kansa näki pahenevaa nälkää, oli vain ajan kysymys kun vallankumous vyöryisi halki koko laajan Venäjän maan. Näin tapahtui marraskuun 7. päivänä 1917.

Uuden Neuvosto-Venäjän sosialistisen hallituksen johtoon nousi bolshevikkipuolue. Sen ohjelmassa oli määritelty kansallisuuskysymys tavalla, joka mahdollisti kansojen itsemääräämisoikeuden. Tähän perustui myös se tilaisuus Pietarin Smolnassa, missä L.I.Lenin, J.V.Stalin ja muut paikalla olleet bolshevikkihallituksen jäsenet allekirjoittivat Suomen itsenäisyysasiakirjan ja ojensivat sen Suomen senaatin puheenjohtajalle P.E.Svinhuvudtille.

Venäjän vallankumouksellisten tervehdys

Suomen marraskuun suurlakon jälkeen pidetyssä Sosialidemokraattisen puolueen ylimääräisessä puoluekokouksessa 27.11. Venäjän vallankumouksellisten tervehdyksen esitti kansankomissaari J. V. Stalin sanoen mm. näin: 

”Toverit! Minut on lähetetty tänne tervehtimään teitä Venäjän työväen vallankumouksen nimessä, joka juuria myöten horjuttaa kapitalistisen järjestelmän perusteita.

Olen saapunut luoksenne tervehtiäkseni edustajakokoustanne Venäjän työläis- ja talonpoikaishallituksen, tämän vallankumouksen tulessa syntyneen Kansankomissaarien Neuvoston nimessä.  

Mutta en ole saapunut luoksenne vain tervehtiäkseni teitä.

Toverit! Meille on tullut tietoja, että teidän maassanne on samanlainen valtakriisi kuin oli Venäjälläkin Lokakuun vallankumouksen aattona…  Tällaisessa ilmapiirissä voi kestää ja voittaa vain yksi valta, sosialistinen valta. Tällaisessa ilmapiirissä kelpaa vain yksi taktiikka, Dantonin taktiikka:  rohkeutta, rohkeutta ja vielä kerran rohkeutta!”

Työkansan Sanomat 13/2019

Suomen itsenäistymisen taustaa

Hakutulokset “Suomen itsenäistymisen taustaa

  • 6.12.2019 00:07:sta
    Permalink

    https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/06/itsenaisyytta-ei-olisi-saatu-sovinnolla-ilman-leninia-sotaministeri-niinisto

    ” Itsenäisyyttä ei olisi saatu sovinnolla ilman Leniniä, sotaministeri Niinistö!

    Kirjoittanut Risto Juhani Koivula (5. jouluk

    http://www.hs.fi/paivanlehti/03122016/art-2000004892172.html

    2016, 04:30)

    Päivän lehti 3.12.2016

    Puolustusministeri Jussi Niinistö: ”Lenin-setä ei lahjoittanut Suomelle itsenäisyyttä”

    Puolustusministeri torjuu neuvostoaikaisen myytin Suomen itsenäistymises-tä ja kertoo,että hallitus peruu turvallisuussyistä aikeet löysätä väestösuojien rakentamismääräyksiä.

    … Presidentti Vladimir Putin kehotti torstain puheessaan perkaamaan Venäjän vallankumouksen taustoja. Niinistö pitää kehotusta arvoituksellisena.

    ”Historiaa on käytetty Venäjällä aina välineenä ja Suomihan itsenäistyi vallanku-mouksen rinnalla. Meillekin on merkitystä, miten Venäjällä vallankumousta katsotaan.”

    ”Neuvostoaikana hellitty myytti,että Lenin-setä lahjoitti Suomelle itsenäisyyden, ei tietysti ole totta. Kyllä Suomi itsenäisyytensä ihan itse otti, ja vallankumous tarjosi siihen mahdollisuuden.”

    Tosiasiassa mitkään muut poliittiset voimat kuin Venäjän bolševikkien leniniläinen johto sekä Suomen Maalaisliitto ja Työväenpuolue/Sosialidemokrattinen puolue (jälkimmäinen nimi vuoden 1903 Forssan kokouksesta oli kielletty Senaatin toimesta, mutta kieltoa ei noudatettu) eivät edes ajaneet Suomen täyttä kansainvälis-oikeudellista valtiollista itsenäisyyttä, vaan muita vaihtoehtoja: Suomea osana Venäjän uutta porvarillista diktatuuria (Väliaikaisen hallituksen vaikutusvaltainen oikeusministeri ja lopuksi diktaattori Kerenski, ”myöntyväinen” osa Vanhasuomalaisia ja Ruotsalaisia), vaihtamista Venäjän imperiumin alaisuudesta Saksan imperiumin alle (jääkärit, aktivistioikeisto), feodaalista Valkoista Venäjää (Mannerheim ym., ajoivat aatelisvaltaista Puolan lakia keulakuvatsaarina Felix Jusupov, tyhmänkankea Nikolai II oli myös heidän ”tapettavien listallaan”).

    Itse asiassa Suomen itsenäisyyspuolueidenkin linja kirkastui kohti Valtalain julistamista 18.7.1917, jolla Suomen Eduskunta julistautui Suomen korkeimman valtiollisen vallan haltijaksi, vasta kun ilmeni vastaansanomattomalla tavalla, että Väliaikainen hallitus teki ”pehmeää” mutta selvää sortopolitiikkaa Suomea kohtaan oikeusministeri Kerenskin johdolla: huononsi systemaattisesti Suomen siihen saakka vallinnutta juridista asemaa.

    Lisäksi Väliaikaisella hallituksella EI OLLUT MITÄÄN TODELLISTA JURIDISTA OIKEUTTA OIKEUTTA VALTAAN SUOMESSA, SILLÄ SUOMI EI OLLUT VENÄJÄN KEISARIKUNNAN OSA, vaan sen kanssa personaaliunionissa oleva toinen valtio Suomen suurruhtinaskunta.

    http://www.makelinseura.fi/documents/Manninen_valtalaki.pdf

    ” Yrjö Mäkelin -seuran järjestämässä seminaarissa

    ” Valtalaki 90 vuotta – Y r j ö M ä k e l i n ja Suomen itsenäisyys ”

    4.9.2007 (Oulu) filosofian tohtori Turo Mannisen luento.

    VUODEN 1917 VALTALAKI – TAUSTOJA JA VAIKUTUKSIA

    Suomen eduskunta hyväksyi 18.7. 1917 seuraavan lakipykälän:

    ”Suomen eduskunta yksin päättää, vahvistaa ja voimaanpantavaksi määrää kaikki Suomen lait, myöskin valtiontaloutta, verotusta ja tulliasioita koskevat. Eduskunta lopullisesti päättää myös kaikkien muiden Suomen asian ratkaisemisesta, jotka keisari ja suuriruhtinas on tätä ennen voimassa olleiden säädösten mukaan on ratkaissut. Mitä tässä laissa säädetään, ei koske ulkopolitiikan asioita, ei myöskään sotilaslainsäädäntöä.” …”

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *