Jokaisella ihmisellä on ainutkertainen elämä. Markus Kainulaisen ja Eila Pesosen elämä yhdessä alkoi vuonna 1947 solmittaessa avioliitto, joka kesti yli 70 vuotta. Avioliittoon syntyi kaksi lasta, poika ja tyttö. Perheen yhteiseloon vaikutti alusta alkaen Markuksen ja Eilan osallistuminen työväen demokraattisten järjestöjen toimintaan.

Markus oli jo 1932 liittynyt ensimmäiseen työväenjärjestöön Työväen urheiluliiton osastoon Malmin urheilijoihin. Liittymiseen vaikutti vanhempien kotona käymä keskustelu yhteiskunnallisista tapahtumista luokkasodan jälkeisessä Suomessa ja myötätunto. Markuksen vanhemmat osallistuivat Malmilla työväenjärjestöjen toimintaan.

Isän ammatti ”periytyi” Markukselle ja hän oli Virtasen autokoritehtaalla puuseppänä. Autokoritehtaalla hän sai oppia luokkataisteluun ja varsinkin vuonna 1939 kun työläiset kamppailivat parempien työehtojen puolesta helmikuusta kesään kestäneellä lakolla.

Sodasta palattuaan 1944 Markus liittyi SN-Seuraan ja Malmin Demokraattisiin nuoriin, jossa myös Eila toimi. Markus oli mukana perustamassa Suomen Demokraattista Nuorisoliittoa (SDNL) 1944, jonka Uudenmaan piirisihteerinä hän myöhemmin toimi ja vuosina 1952 – 1955 SDNL:n puheenjohtajana. Liittyminen Suomen kommunistiseen puolueeseen toteutui 1945.

Työväenluokan maailmankatsomusta marxismi-leninismiä Markus opiskeli Sirola opistossa ja nuorisoliiton puheenjohtajuuden jälkeen kolme vuotta Moskovassa. Palattuaan Moskovasta hän toimi SKP:n Helsinki-Uudenmaan piirijärjestön maaseutuvastaavana vuoteen 1963 ja piirijärjestöjen aluejaon muutosten jälkeen SKP:n Uudenmaan piirisihteerinä vuoden 1986 kesäkuuhun saakka. Nämä tehtävät veivät Markuksen useimmiten iltaisin puoluejärjestöjen kokouksiin eri puolille Uuttamaata.
Toveri Markus Kainulaisesta tuli näkyvin kommunistisen puolueen luokkataistelulinjan ja marxismi-leninismin puolustaja vanhassa Suomen kommunistisessa puolueessa, kun puolueen johtoon noussut ”enemmistö” etsi luokkasopua porvarien kanssa. Markus oli pitkään Keskuskomitean jäsen ja vuosina 1966 – 1981 Poliittisen toimikunnan jäsen. Hän toimi myös SKDL:n kansanedustajana kahteen otteeseen 1975 – 1979 ja 1982 – 1983.

Kun vanhan SKP:n ”enemmistö” erotti 1985 ns. vähemmistöpiirijärjestöt oli yhtenäisyystunnus sen jälkeen loppuun kulunut. Toveri Markus Kainulainen oli mukana niiden toverien joukossa, jotka kutsuivat koolle kommunisteja perustamaan marxilais-leniniläisen kommunistisen puolueen keväällä 1988. Markus valittiin perustetun Kommunistisen Työväenpuolueen Keskusneuvostoon ja Poliittiseen toimikuntaan, joissa hänen eteenpäin suuntautuva näkemyksensä puheissa ja hyväksytyissä asiakirjoissa, sekä toverillinen suhtautuminen oli vahvistamassa puolueen toimintaa työväenluokan luokkataistelupuolueena. Markus oli Keskusneuvoston jäsen vuoteen 2014 saakka ja Poliittisen toimikunnan jäsen vuoteen 2012 saakka.

Toveri Markus Kainulainen oli ammattivallankumouksellinen, joka joutui kokemaan niin porvariston kuin vanhan SKP:n puoluehajaannuksen aikana ”enemmistön” parjauksen ja painostuksen. Vanhan SKP:n puoluehajaannuksen loppuvuosina Neuvostoliiton Kommunistinen puolue (NKP) oli solminut kaikkien suomalaisten puolueiden, oikeistolaistenkin kanssa puoluesuhteet. NKP:llä oli kattavat suhteet SKP:stä Kokoomukseen. Näissä olosuhteissa kommunistin joutuminen NKP:n tai yleensäkin neuvostovastaisen leimakirveen merkitsemäksi oli raskas taakka. Tuon taakan kannettavaksi saivat periaatteelliset toverit siitä, että he puolustivat Suomen työväenluokan etuja ja tunsivat työväenluokan tarpeet ja toiveet. Näille tovereille, kuten Markukselle oli selvää, että työväenluokan kokoamiseksi kapitalismin vastaiseen taisteluun tarvitaan kommunistinen puolue, joka kykenee ohjaamaan työväenluokan taistelua.

Toveri Markus Kainulainen oli Suomen kommunistisessa liikkeessä merkittävissä johtotehtävissä ja myös kymmeniä vuosia oman puolueosastonsa KTP:n Malmin itäisen osaston puheenjohtajana.

Markuksen sydäntä lähellä oli aina nuorison kasvatus työväenluokan historiallisen aseman tiedostamiseen ja raittiiden ja terveiden elämäntapojen omaksumiseen. Nuorisoliitossa toimiessaan hän antoi merkittävän työmäärän nuorison kasvatustyöhön. Uudenmaan piirisihteerinä hän oli tukemassa pioneeritoimintaa ja vielä 1980 -1990-luvulla mukana järjestämässä pioneerileirejä, joihin kutsuttiin valtuuskuntia Venäjältä.

Täyttäessään 90 vuotta hän osoitti TKS-lehden haastattelussa sanat nuorille. – Pelkkä yhden asian ajaminen voi olla hyväksi, mutta se ei riitä yhteiskunnalliseen muutokseen. Tarvitaan yhteiskunnan kokonaistuntemusta, niin silloin työtätekevän kansan tulevaisuus on valoisa ja yhteiskunnallisen kehityksen uusi tuleminen on varma.

Toverien Eila ja Markus Kainulaisen muistoa kunnioittaen. Omaisten ja läheisten suruun osaa ottaen.
Periaatteellisen kommunistin, marxismi-leninismiin nojautuvan luokkataistelulinjan tinkimättömän puolustajan

Toveri Markus Kainulaisen
muistoa kunnioittaen

Kommunistinen Työväenpuolue – Rauhan ja Sosialismin puolesta r.p., Kommunistiska Arbetarpartiet – För Fred och Socialism r.p.


Työkansan Sanomat lehden seuraavassa numerossa henkilöt ja järjestöt voivat ilmaista jäähyväistervehdyksen Markukselle. Tervehdyksen voi lähettää s-postilla osoitteeseen ktp@ktpkom.fi, soittamalla numeroon 09-8571022 tai kirjeitse KTP Tikkuraitti 11 A 01300 Vantaa 25.9.2017 mennessä.

Työkansan Sanomat 10/2017

 

Toveri Markus Kainulainen 9.8.1922-30.8.2017

Vastaa