Työaikalaki uudistuu

Ensi vuoden alusta tulee voimaan uusi työaikalaki. Sen päätavoite on lisätä työaikojen joustomahdollisuutta muun muassa paikallisilla sopimuksilla. Varsinaista olennaista muutosta työaikoihin ei tule. Hallituksen esityksen mukaan tavoitteena on ”päivittää” nykyinen laki 2020-luvulle. Taustalla on tietysti EU:n määräysvalta, mikä näkyy selvästi laajassa valmisteluaineistossa.

Lakiin tulee uusia määrittelyjä, kuten ”yleistyöaika”, joka tarkoittaa samaa kuin nykyinen ”työaika”, joka on edelleen enintään kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Viikoittainen työaika voidaan kuitenkin järjestää keskimäärin 40 tunniksi 52 viikon ajanjaksona, jolloin päivittäistä enimmäistyöaikaa ei kuitenkaan saa ylittää. Muita uusia termejä ovat joustotyöaika ja työaikapankki, jotka ovat tuttuja jo työehtosopimuksista.

Työaikapankki tarkoittaa työn tekemistä ”varastoon”, jolloin on mahdollista pitää myöhemmin pidempi vapaa-ajan jakso ja yhdistää se esimerkiksi vuosilomaan. Sopimus työaikapankista voidaan tehdä kirjallisena paikallisesti eli yritystasolla. Työntekijöitä edustaa sopimuksessa luottamusmies tai luottamusvaltuutettu. Korporatiivista ajattelua edustaa säännös, jonka mukaan luottamusmies voi tässäkin edustaa myös muita kuin hänen valintaansa osallistuneita.

Liukuvan työajan sekä yötyön käyttöä laajennetaan. Yötyöläisille tärkeä matkakulujen korvaus poistuu. Se on perustunut valtioneuvoston päätökseen, joten liitot voivat ratkaista mahdolliset ongelmat laista riippumatta niin, etteivät edut huonone.

Ylityön vuotuinen enimmäismäärä poistetaan. Nythän se on enintään 138 tuntia neljässä kuukaudessa ja 250 tuntia vuodessa. Tilalle tulee säännös, jonka mukaan työntekijän työaika ylityöt mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana (uusi TAL 18 §).

Työvuoroluettelo on edelleen laadittava kaikille työpaikoille. Muutenkin työaikakirjanpito on ennallaan. Sitä valvoo kunkin aluehallintoviraston ”työsuojelun vastuualue” eli siis työsuojelutarkastajat.

Laki on työsuojelulakina jatkossakin periaatteessa pakottavaa oikeutta, mutta käytännössä se on täynnä joustomahdollisuuksia. Esimerkiksi työehtosopimuksella voidaan sopia toisin 17 eri säännöksestä, minkä lisäksi kuljettajien työajoista voi poiketa kolmesta säännöksestä.

Työsopimustasolla voidaan sopia monista säännöksistä poikkeavasti, kuten esimerkiksi varallaolosta ja siitä maksettavasta korvauksesta, mikä on selvä huononnus. Lisäksi työntekijä voi sopia vuorokautisen työaikansa pidentämisestä enintään kahdella tunnilla, kun työaika tasoittuu keskimäärin 40 tunniksi neljässä kuukaudessa.

Myös liukuvasta työajasta voidaan sopia työntekijän ja työnantajan kesken. Kaikki työajan joustot merkitsevät ylityön vähenemistä niin, että työnantaja säästää ylityökorvauksista. Korvausprosentit sinänsä ovat ennallaan. Osa-aikaiset työt ja pätkätyöt voivat lisääntyä, kun joustoja helpotetaan. Vuokratyöläisten nollasopimuksiin liittyvät ongelmat jäävät nytkin ratkaisematta.

Uudesta laista ei ole odotettavissa olennaisia huononnuksia työehtoihin. Sen sijaan se työllistää liittoja ja luottamusmiehiä lisääntyvien keskimääräisten säätelyjen ja sopimusten valvonnassa.

Kalevi Hölttä

oikeustieteen tohtori

Työaikalaki uudistuu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *