Kansalaispalkka: utopiaa vai ratkaisu kapitalismin ongelmiin?


Kapitalismin kriisiytyessä ja automaation viedessä työpaikkoja jotkut haaveilevat kansalaispalkasta ratkaisua asiaan, mutta onko tämä realistista? Vaikka aiheesta väitteleminen on osittain spekulaatiota, on mielestäni aiheellista tuoda esiin kansalaispalkkaidean sellaisia puolia joista kapitalistinen media ja oikeisto eivät halua puhua ja jotka kansan tulisi tietää.


Mitä kansalaispalkan kannattajat sanovat?

Kansalaispalkan kannattajat ovat huomanneet, että kapitalismi ei pysty tarjoamaan ihmisille riittävästi työpaikkoja ja toimeentuloa. Erityisesti pelätään työn automaation entisestään pahentavan työttömyyttä pysyvästi. Niinpä he ehdottavat, että valtion on maksettava jokaiselle kansalaispalkkaa, oli työtä tai ei, koska kapitalismi ei työpaikkoja pysty tarjoamaan.

On hieman epäselvää, miten tämä eroaa tavallisesta työttömyys- ja toimeentulotuista – paitsi, että kansalaispalkkaa saisivat kaikki, niin rikkaat kuin köyhät ja niin työnhakijat kuin nekin, jotka eivät sitä hae. Kansalaispalkka on tällä hetkellä muodikas ratkaisu, jota esitetään vähän joka tilanteessa. Esim. sosiaaliturvajärjestelmän byrokratian vähentämistä on käytetty potentiaalisena perusteluna sille, että nykyiset tuet korvattaisiin kansalaispalkalla.

Kaikkein utopistisin kuva, mitä jotkut maalailevat on se, että tulevaisuuden kapitalismissa ihmiset ottavat rennosti ja nostavat vain kansalaispalkkaa robottien tehdessä työt. Melkein kaikki kuitenkin onneksi suhtautuvat tuollaiseen näkemykseen skeptisesti ja on selvää ettei se kapitalismin logiikan puitteissa ole mitenkään mahdollista.

Lyhyesti: kansalaispalkan kannattajat toivovat, että se lähes maagisesti korjaisi kaikki kapitalismin sisäiset sovittamattomat ristiriidat ja hoitaisi työttömyyden antamalla rahaa kaikille. Ja mikä tärkeintä, tekisi kaiken tämän purkamatta itse kapitalismia. Tämä on loistava vertauskuva uusliberaalille ideologialle, jossa kapitalismin säilyttäminen on ehdottoman tärkeää ja kaikki ratkaisut on sovitettava siihen.


Automaatio ja työllisyys

Sosialismissa tavoitellaan täystyöllisyyttä. Työ on sosialististen maiden kuten Neuvostoliiton perustuslaeissa määritelty ihmisen perusoikeudeksi. Työ ei ole markkinoilla myytävä hyödyke jolla tavoitellaan voittoa, vaan oikeus ja samalla velvollisuus. Koko kylmän sodan ajan porvariston kätyrit huusivat kurkku käheänä, että on muka tehotonta pitää täystyöllisyyttä.

Mutta onko sitten tehokkaampaa tai järkevämpää pitää esim. 20% nuorista työttömänä ja maksaa sen sijaan heille tukia? Se on kapitalistien mielestä tehokasta, koska työttömyys laskee palkkoja ja he mieluummin riistävät muutamaa työntekijää mahdollisimman tehokkaasti jättäen muut työttömäksi ja yhteiskunnan elätettäviksi. Kaikki argumentit sosialistista täystyöllisyyttä vastaan murenevat kuitenkin kuin hiekkalinnat, jos kommunistien vastustajat nyt itse alkavat puhua kansalaispalkasta, joka on varmasti tehottomampaa.

Miten asia sitten pitäisi hoitaa? Jokaiselle on tarjottava työtä. Olisi oikeutettua velvoittaa kapitalistit tarjoamaan työtä, eikä siirtää ongelmaa muulle yhteiskunnalle. Olisi oikeutettua huomauttaa, ettei ihmisten toimeentulo, elanto ja elämä voi olla keinottelun ja voitontavoittelun kohde. Tietenkään tämä ei kapitalistien vallan aikana voi toteutua, joten tarvitaan sosialismia. On aloitettava teollisuuden kansallistaminen työpaikkojen tarjoamiseksi.

Ihmiset pelkäävät, että heidät korvataan roboteilla ja muilla koneilla. Tämä on klassinen kapitalismin ongelma, koneet ja työn tehokkuuden paraneminen aiheuttavat työttömyyttä ja riiston lisääntymistä. On selvä merkki huonosta järjestelmästä, jos tekniikan kehittyminen koetaan ongelmaksi.

Mikä sitten on ratkaisu? Todellinen ratkaisu utopistisen kansalaispalkan sijaan on työajan lyhentäminen sitä mukaa kun koneet tekevät työstä tehokkaampaa. Kun sama asia voidaan tuottaa vähemmällä työllä, on loogista vähentää työaikaa säilyttäen silti täysityöllisyys. Työ jaettaisiin siis reilusti. Tämä olisi sosialismin ratkaisu. Toki kapitalistit eivät siihen suostu vapaaehtoisesti, koska se vähentäisi työvoiman riistoa.

Kansalaispalkka käytännössä

Kansalaispalkka ei pysty kapitalismia pelastamaan, sen kestämättömiä ristiriitoja ei voida korjata. Kapitalismilla ei ole tulevaisuutta. Miksi sitten kapitalistit ovat osittain ajamassa kansalaispalkkaa? Tässä on syytä unohtaa utopistien haihattelut ja tarkastella sen sijaan niitä kansalaispalkkakokeiluja, joita kapitalistit ovat todellisuudessa toteuttaneet ja ehdottaneet. Suomen ja Kanadan esimerkeissä kansalaispalkkaa myönnettiin muutamalle tuhannelle köyhälle.

Suomessa 2017 alkaneessa kokeilussa reilun 500 euron kansalaispalkka korvasi työttömyystuen. On selvää ettei tuolla summalla eletä herroiksi.

Kanadan kokeilu alkoi 2016 ja lopetettiin 2018 konservatiivien toimesta kesken. Tulokset jäivät vähäisiksi. Pieni lisäraha ei poista köyhyyttä vaan surkeaa kansalaispalkkaa ‘nauttiva’ työtön on yhtä huonossa asemassa kun nytkin. Lisäksi, jos kansalaispalkkaa saisivat vain köyhät kuten on ehdotettu, eroaako se enää toimeentulotuesta tms.?

Kansalaispalkka yksityistämisen perusteena

Kansalaispalkkaa on myös käytetty perusteluna julkisten palveluiden yksityistämiseen. “Ihmiset eivät tarvitse julkista terveydenhuoltoa, koulutusta, päivähoitoa yms. Heillähän on rahaa, siis kansalaispalkkaa, jolla ostaa palveluita” sanotaan. Arvelen, etteivät ne utopistiset vasemmistolaiset, jotka kansalaispalkkaa tukevat edes tiedä sen tästä ulottuvuudesta.

Kapitalistien tavoite on tämä: työtätekevät maksavat veroa. Tuo veroraha käytetään kansalaispalkan maksamiseen köyhille. Tuolla rahalla köyhät sitten voivat ostaa tarvitsemansa välttämättömät palvelut ja tuotteet yksityisiltä kapitalisteilta. Tämä on silkkaa varainsiirtoa veronmaksajilta kapitalisteille. Palveluiden yksityistäminen ja tuominen voitontavoittelun piiriin avaa kapitalistien himoitsemia uusia markkinoita.

Pitäisi mennä aivan päinvastaiseen suuntaan. Sen sijaan, että tehdään viimeisistäkin julkisista palveluista yksityisiä, on laajennettava ilmaisia julkisia palveluita. Miksi valtion pitäisi antaa ihmiselle rahaa, jotta hän voi antaa sen kapitalistille ja saada palvelua? Valtiohan voisi itse suoraan tarjota nuo palvelut. Se poistaisi kokonaan turhan väliportaan. Terveydenhuolto, koulutus, päivähoito, asuminen, ruoka ja työ ovat sellaisia välttämättömyyksiä joihin kaikilla tulisi olla oikeus.

Jää nähtäväksi toteutuuko kansalaispalkka koskaan. Olen neutraali sen suhteen voiko kansalaispalkan ajatus olla kansan hyvinvoinnin kannalta kapitalismin oloissa hyvä vai huono. Se riippuu käytännön toteutuksesta ja sen yksityiskohdista, mutta ne suunnitelmat jota on ehdotettu ovat uusliberalismilla ja utopismilla kyllästetyt.

Pääasia joka on muistettava on,  että kansalaispalkka pystyy korkeintaan ostamaan kapitalismille lisäaikaa, mutta ei pohjimmiltaan ratkaisemaan kapitalismin ongelmia – tarvitaan sosialismia.

Työkansan Sanomat 4/2019

Kansalaispalkka: utopiaa vai ratkaisu kapitalismin ongelmiin?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *