Kapitalismi synnytti työväenluokan, työväenluokka työväenliikkeen ja työväenliike kommunistisen puolueen (Osa 11)

Työväenluokkaa ei ole aina ollut. Ei ole siis voinut olla työväenliikettäkään. Työväenluokka on kapitalistisen kauden tuote. Suomessa siirtyminen luontaistaloudesta ja käsityötuotannosta koneelliseen suurtuotantoon ja kapitalismiin tapahtui vähitellen mutta väkivaltaisesti.
Vuoden 2018 tammikuussa tulee kuluneeksi 100 vuotta Suomen työväen vallankumouksen ja luokkasodan alkamisesta. Vuoden 1918 vallankumouksen syyt löytyvät vuosikymmeniä jatkuneesta työläisten orjuuttamisesta, riistokapitalismista ja nälkiinnyttämisestä.
Työkansan Sanomat julkaisee nyt yhdennentoista osan vuoden 2018 alkuun jatkuvasta artikkelisarjasta, joka käsittelee kapitalismin ja työväenluokan syntyä, työväenliikettä, sen luokkataistelulinjaa, työväen vallankumousta ja luokkasotaa sekä kommunistisen puolueen perustamista.

Suomen sosiaalidemokraattisen puolueen, ammattiliittojen ja työväestön päätavoitteita olivat koko syksyn 1917 heinäkuussa hyväksytyn Valtalain toteuttaminen, kunnallisen äänioikeuden laajentaminen ja kahdeksan tunnin työaikalaki.

Venäjän Lokakuun sosialistisen vallankumouksen voitettua tavoitteeksi otettiin myös senaatin ja porvarienemmistöisen eduskunnan vallan kaventaminen joukkovoiman avulla.

Lokakuun lopussa sosiaalidemokraatit hyväksyivät Me vaadimme-ohjelman, joka sisälsi uhkavaatimuksen 1. marraskuuta kokoontuneelle eduskunnalle: työväenliikkeen tavoitteet on toteutettava.

Yleislakko ja itsenäistymisen aatto

Marraskuun alussa 1917 perustettu Työväen Vallankumouksellisen Keskusneuvoston julisti yleislakon 14. 11. Työväen punaiset kaartit miehittivät Helsingin avainasemat ja tehtaat, kaartien esikunta istui Säätytalossa. Lakko laajeni myös maaseudulle ja yhteenotot lisääntyivät ja kärjistyivät. Lakon laajuus vahvisti punaisten asemaa ja työväestön yhteenkuuluvuutta.

Eduskunta julistautui marraskuun puolivälissä Suomen korkeimman valtiovallan haltijaksi. Käytännössä Suomi julistautui jo silloin itsenäiseksi ja irrottautui uudesta Venäjästä. Näin porvaristo teki täyskäännöksen aikaisempaan kantaansa, sillä vain neljä kuukautta aikaisemmin se äänesti eduskunnassa Valtalakia vastaan. Syykin on selvä, Venäjän lokakuun vallankumous nosti valtaan bolshevikit.

Valtalaki oli Suomen eduskunnan heinäkuussa 1917 hyväksymä perustuslaintasoinen laki, jolla aiemmin Venäjän keisarille kuulunut korkein valta Suomen suuriruhtinaskunnassa siirrettiin eduskunnalle. Valtalaki hyväksyttiin sosialidemokraattien, maalaisliiton ja muiden puolueiden itsenäisyysmiesten tuella äänin 136–55.

Itsenäisyysjulistus ja eduskunnan äänestys

Suomen varsinainen itsenäisyysjulistus oli Svinhufvudin senaatin eli silloisen hallituksen 4.12. antama esitys Suomen julistautumisesta itsenäiseksi Venäjästä. Eduskunta hyväksyi esityksen 6.12.1917 äänin 100–88.
Sosialidemokraattien Kullervo Mannerin vähemmistöön jäänyt ehdotus päätöslauselmaksi:

“Suomen korkeimman valtiovallan haltijana lausuu Suomen eduskunta periaatteen, että Suomi on oleva riippumaton tasavalta. Tämä riippumattomuus on koetettava toteuttaa sovinnollista tietä Venäjän kanssa aikaansaatavalla sopimuksella. Siitä ehdotusta tekemään olisi asetettava yhteinen neuvottelukunta, jossa olisi yhtä monta Suomen ja Venäjän edustajaa. Neuvottelukunnan tulisi myös tehdä muita ehdotuksia Suomen ja Venäjän suhteiden järjestämiseksi. Nuo ehdotukset olisivat alistettavat molempien valtioiden täysivaltaisten valtioelinten lopullisesti hyväksyttäviksi. Suomen olisi koetettava saada myös muut valtiot tunnustamaan Suomen riippumaton tasavalta ja tekemään sen kanssa sopimuksia suhteiden järjestämisestä.”

Merkittäviä tapahtumia 1917 marraskuussa ja joulukuun alussa

– 7.11. Venäjän Lokakuun sosialistinen vallankumous. Suomen työväestön voima kasvaa, porvaristo hermostuu ja aseistautuminen nopeutuu.
– 15.11. Uusi Neuvostovalta järjestäytyy. Suomessa eduskunta ryhtyy käyttämään korkeinta valtaa.
– 16.11. Kunnallislait ja laki 8 tunnin työajasta vahvistetaan työväestön vaatimuksesta eduskunnassa.
– 17.11. Punakaartilaiset hajottavat lahtarikaartien koulutuskeskuksen Porvoon maalaiskunnan Saksanniemessä.
– 6.12. Eduskunta hyväksyy äänestyksen jälkeen Suomen itsenäisyysjulistuksen. (TKS/Rauno Lintunen)

Työkansan Sanomat 13/2017 

Kuva: Risteilijä Auroralta ammutut laukaukset aloittivat Venäjän Lokakuun vallankumouksen 7. marraskuuta 1917

Kapitalismi synnytti työväenluokan, työväenluokka työväenliikkeen ja työväenliike kommunistisen puolueen (Osa 11)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *