Kapitalismi synnytti työväenluokan, työväenluokka työväenliikkeen ja työväenliike kommunistisen puolueen (Osa 16)
Suurlakko 1917.

Työväenluokkaa ei ole aina ollut. Ei ole siis voinut olla työväenliikettäkään. Työväenluokka on kapitalistisen kauden tuote. Suomessa siirtyminen luontaistaloudesta ja käsityötuotannosta koneelliseen suurtuotantoon ja kapitalismiin tapahtui vähitellen mutta väkivaltaisesti.


Vuoden 2018 tammikuussa tulee kuluneeksi 100 vuotta Suomen työväen vallankumouksen ja luokkasodan alkamisesta. Vuoden 1918 vallankumouksen syyt löytyvät vuosikymmeniä jatkuneesta työläisten orjuuttamisesta, riistokapitalismista ja nälkiinnyttämisestä.


Työkansan Sanomat julkaisee nyt kuudennentoista osan vuoden 2018 loppuun jatkuvasta artikkelisarjasta, joka käsittelee kapitalismin ja työväenluokan syntyä, työväenliikettä, sen luokkataistelulinjaa, työväen vallankumousta ja luokkasotaa sekä kommunistisen puolueen perustamista.

Työväen vallankumouksen alkupäivät ja Helsingin valtaus 27.-28.1.1918 olivat lähes verettömiä.

Suomen Kansanvaltuuskunta aloitti heti toimintansa ja uuden hallinnon rakentamisen. Hyväksyttiin kymmeniä uusia demokraattisia ja sosialistisia lakeja. Virastot, välttämättömät palvelut ja liikenne toimivat ja ruokahuolto turvattiin kaikin käytettävissä olevin keinoin.

Suomen Punainen Kaarti järjestäytyi Kansanvaltuuskunnan armeijaksi ja valitsi punaisille johdon. Ylipäälliköksi valittiin Eero Haapalainen ja varapäälliköksi Adolf Taimi. Haapalainen oli sosiaalidemokraattinen poliitikko, toimittaja ja Suomen Ammattijärjestön puheenjohtaja. Taimi oli pietarinsuomalainen bolševikki ja kansanvaltuuskunnan jäsen.

Kirjoitussarjan tässä osassa kerromme Punakaartien synnystä, niiden vaikeasta tiestä Suomen Kansanvaltuuskunnan joukoiksi ja erimielisyyksistä sosialidemokraattisen puolueen johdossa. Palaamme seuraavassa osassa aikaan, kun voittoisa vallankumous oli muuttunut veriseksi luokkasodaksi ja Mannerheimin lahtarikaartit ja keisarillisen Saksan Itämeren-divisioona hyökkäsivät yhdessä punakaarteja ja Suomen työväenluokkaa vastaan.

Marraskuun 1917 suurlakossa punaiset kaartit osoittivat voimansa

Suurlakon tapahtumissa saivat Punakaartin osastot työläisten ja koko köyhemmän väestönosan arvonannon osakseen. Silloisina marraskuun päivinä saatiin eräiden Suomen kaupunkien kaduilla ensimmäistä kertaa nähdä punaisen kaartin marssivan kiväärit olalla. ”Helsinki lainehtii kadut täynnä yleisöä” ja ”sankat joukot liikkuvat punakaartilaisten perässä”, kerrottiin suurlakkouutisissa.

Tunnettuja suojeluskuntalaisia pidätettiin ja aseita takavarikoitiin niin eteläisen Suomen teollisuuskeskuksissa kuin pohjoisemmassakin. Suojeluskunnille tarkoitettuja aseita oli toimitettu jo runsaasti meritse Vaasaan, mutta porvariston sotilaallisten järjestöjen siirryttyä taktilliseen puolustukseen ei aseita levitetty ympäri maata.

Näin punakaarteilla oli joissain suurissa kaupungeissa paikallinen ylivoima paitsi miehistön myös aseistuksen puolesta.

Sosialidemokraattisen puolueen johdon enemmistö horjui

Lähes täydellinen yksimielisyys, jolla suurlakon julistaminen ja aloittaminen oli toteutettu mureni pian, kun luokkataistelun kulku oli nostanut ajankohtaiseksi uuden suuren kysymyksen, jonka pohtimista oli siihen saakka vältetty, nimittäin kysymyksen valtiovallan ottamisesta työväenluokan käsiin.

Vallankumouksesta oli Suomen työväenliikkeessä puhuttu paljonkin, mutta sillä tarkoitettiin yleensä vain työväen välittömien vaatimusten toteuttamiseen tähtäävää joukko-toimintaa, ei perinpohjaista yhteiskuntajärjestelmän muuttamista.

Kun suurlakon johtoelimessä, Työväen vallankumouksellisessa keskusneuvostossa 17. päivänä marraskuuta käsiteltiin punaisen kaartin lähetystön vaatimusta, että ”on riisuttava lahtarikaarti aseista ja otettava valta omiin käsiin” vaatimus hyväksyttiin äänin 14-11. Mutta sen jälkeen jotkut keskusneuvoston jäsenet pian muuttivat kantansa, ja päätös vallan ottamisesta peruutettiin.

Keskusneuvoston enemmistö puolusteli suurlakon johtamisessa osoittamaansa puolinaisuutta ja asioiden välttelyä ja horjui. Myönnettyään, että ”Suomen porvaristo ei tosin ole vielä polvillaan työväenluokan edessä”, keskusneuvosto vakuuttaa, että ”Suomen järjestynyt työläisarmeija seisoo entistä mahtavampana” ja, että ”sen uljas punainen kaarti”, joka on ”pelottomana suojellut luokkatovereitaan ja säikyttänyt lahtarit piiloon”, säilytetään järjestönä.

Työväki petettiin

Saadakseen menestykselliseksi osoittautuneen Suurlakon loppumaan turvautui Työväen vallankumouksellisen keskusneuvoston enemmistö työläisille osoittamassaan julistuksessa tyhjiin lupauksiin ja valheellisiin väittämiin.

Väite, että sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä olisi onnistunut muodostamaan pelkästään sosialidemokraateista koostuvan senaatin ei pitänyt paikkaansa, eivätkä keskusneuvoston julistuksen laatijat voineet olla asiasta tietämättömiä. Tällä petoksella, olivatpa syyt siihen mitkä tahansa, aiheutettiin työväelle suuri pettymys ja masennus.

Eduskuntaryhmä, jolle oli annettu tehtäväksi ”koettaa muodostaa punainen hallitus”, ajautui alusta alkaen erimielisyyksiin siitä, voisiko eduskuntaryhmä tukeutua epäparlamentaarisiin keinoihin toteuttaakseen saamansa tehtävän. Kiistaa aiheutti myös kysymys siitä, olisiko hallitus muodostettava pelkästään sosialidemokraateista vai olisiko pyrittävä kokoomushallitukseen yhdessä maalaisliittolaisten ja mahdollisesti myös ns. itsenäisyysmiesten kanssa, joiden kanssa oli asiasta neuvoteltukin.

Ryhmän enemmistö oli puhtaasti sosialistisen hallituksen muodostamisen kannalla, mutta vastusti sen muodostamista muutoin kuin eduskunnallista, ”laillista” tietä, porvarienemmistöisen eduskunnan hyväksymänä. Näillä verukkeilla vallanottoa kaihtavan eduskuntaryhmän enemmistö avasi tien puhtaasti valkoisen hallituksen muodostamiselle.

Lähde: Tuure Lehen, Punaisten ja valkoisten sota, Kansankulttuuri, Helsinki 1978
(TKS/Timo Nieminen, Rauno Lintunen)

Työkansan Sanomat 4/2018

Kapitalismi synnytti työväenluokan, työväenluokka työväenliikkeen ja työväenliike kommunistisen puolueen (Osa 16)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *