Kapitalismia ei voi nollata – se on kumottava järjestelmänä

Kapitalismin rapistuminen on edennyt niin pitkälle, että rikas eliitti on alkanut itsekin surkutella järjestelmän umpikujaa. Brittiläinen talouslehti Financial Times on julkaissut kirjoituksen, jossa vaaditaan kapitalismin ”resetointia” eli nollausta ja uudelleen käynnistämistä. Kapitalismi on siis mennyt jumiin ja sotkuun – sen myöntävät jo kapitalistitkin. Mutta voiko sen ongelmat ratkaista pelkällä ”nollaamisella”? Ei tietenkään voi. Ongelmat ovat väistämätöntä seurausta kapitalismista itsestään eikä niitä voi taikoa pois millään vippaskonsteilla.

Toisessa artikkelissa Financial Timesin toimittaja surkuttelee kapitalismin nykytilaa: ”Nykyjärjestelmän ongelmia ovat muun muassa vähäinen kilpailu, heikko tuottavuuden kasvu ja erilaiset tavat kiertää verotusta.” (Martin Wolf: why rigged capitalism is damaging liberal democracy)

Vähäinen kilpailu on seurausta kapitalismin luontaisesta kehityksestä kohti monopolia. Markkinatalous perustuu itsekkääseen ja kaoottiseen kilpailuun — ei suunnitelmallisuuteen. Paradoksaalisesti kilpailu itse synnyttää monopolismia: osa yrityksistä menee konkurssiin, osa taas menestyy ja kasvaa kahmien itselleen yhä enemmän voittoja ja suuremman palan markkinoista. Kilpailu päättyy aina jonkun voittoon.

Kapitalismin historiassa on aina esiintynyt vahva tendenssi rahan keskittymiselle. Mitä enemmän sinulla on rahaa, sen helpommin voit tehdä lisää rahaa. Ei ole sattumaa, että suuryhtiöt ja monikansalliset korporaatiot hallitsevat. Vapaa markkinatalous itse synnyttää vääjäämättömästi monopolien ja puoli-monopolien harvainvallan.

Mitä siis tehdä? Tässä ei ”nollaaminen” auta — ellei nollaus tarkoita jättiyhtiöiden pilkkomista. Eivätkä suurkapitalistit sitä tekisi, eivät he luovu vallastaan vapaaehtoisesti. Eikä pilkkominenkaan lopulta auta, koska pääoma vain keskittyisi harvojen käsiin taas uudelleen ajan kuluessa — se on markkinoiden laki. Ratkaisu kyllä on olemassa, nimittäin sosialismi.

Kapitalismi on suuria voittoja ja alhaisia palkkoja

Talouskasvun hidastuminen on myös täysin luonteenomaista kapitalismille. Kilpailussa pärjääminen vaatii suuria tuottoja. Tämä on tosi myös monopolismin tai rajoittuneen kilpailun vallitessa. Joka tapauksessa kapitalisteilla on pakottava tarve pitää palkat aina mahdollisimman alhaisina ja ottaa työntekijöistä kaikki hyöty irti. Reaalipalkat nousevat vain työntekijöiden taistelun tai poikkeuksellisen työvoimapulan ansiosta. Alhaiset palkat ovat eräs keino saada korkeita voittoja. Seurauksena on rahan keskittyminen nopeasti kapitalisteille.

Seuraa kaksi ongelmaa: työläisillä ei ole varaa kuluttaa tarpeeksi, jotta talous voisi kasvaa entisestään — pitäisi korottaa palkkoja, mutta se taas söisi voittoja. Ei ole ratkaisua. Toinen ongelma on, että kapitalisteille kasautuu rahaa, mutta hyviä sijoituskohteita puuttuu. Tuotantoon on huono sijoittaa, koska kysyntää ei ole (kuluttajilla ei ole tarpeeksi rahaa). Sen sijaan kapitalistit koittavat saada voittoja laskemalla menoja ja lisäämällä riistoa esim. väkeä vähentämällä, lisäämällä työtaakkaa. Tätä esim. Kiky-sopimus juuri on.

Kovempi riisto ja menojen alennus tuo voittoja, mutta syventää entisestään ylituotannon (alikulutuksen) kriisiä.

Kapitalistit ostavat toisia yrityksiä tuotantoon investoinnin sijaan. Siihen saa kulutettua rahaa. Voi myös sijoittaa ulkomaille missä kustannukset ovat matalammat. Sota ja siihen varustautuminen on myös yksi ratkaisu. Sodassa valtio tekee suuria tilauksia, paljon tuotetaan ja kulutetaan tappamiseen ja tuhoamiseen. Pääomaa ja kilpailijoita myös tuhoutuu ja jälleenrakennus on iso bisnes. Rinteenkin hallitus on tämän tajunnut ja ostanut Sipilän hallituksen tilaamien hävittäjien lisäksi vielä uusia sotalaivoja. Kun sijoituskohteet on loppu, voidaan niitä saada lisää valloittamalla ja alistamalla muita maita ja alueita (kirjoitan tästä esim. artikkelissani ”Imperialismi ja anti-imperialismi: mitä ja miksi?”)

Tarvitaan luokka-analyysia, ei lapsellista moralismia

Financial Timesin toimittaja mainitsee, että kapitalistit kiertävät veroja. Hän ei sano sitä noin suoraan, mutta sitä hän tarkoittaa. Miksi hän ottaa tämän asian esille? Tämä on vanha tuttu taktiikka. Financial Times haluaa meidän ajattelevan, että ongelma ei ole kapitalismi vaan jokin ulkoinen vika. Kun 2008 finanssikriisi alkoi, syytettiin ahneita pankkiireita jotka olivat toimineet väärin. Nyt syytetään veronkiertäjiä ja että “nykyjärjestelmä” sallii sen.

Mutta mikä on tämä “nykyjärjestelmä”? Se on kapitalismi. Kiertely ja kaartelu ei auta. Ongelman syy ei ole yksittäisissä ahneissa tai ilkeissä porvareissa eikä järjestelmän pikku vinoutumissa. Ongelma on kapitalistinen järjestelmä itse.

Kun Financial Times sanoo veronkierron olevan “nykyjärjestelmän” ongelma, sillä halutaan vihjata ettei se ole yleensä kapitalismin ongelma, ainoastaan “nykyään”. Hyvä on, oletetaan, että vika ei ole kapitalismissa vaan, että vika on muutama ahne porvari. Kun he tulevat synnin tuntoon ja alkavat taas maksaa veroja, asia korjaantuu. Niin Financial Times ainakin vihjaa. Oletetaan, että vika ei ole kapitalismissa vaan, että korruptoituneet poliitikot ovat säätäneet huonon lain, joka sallii kapitalistien veronkierron. Muutetaan vain laki ja asiat tulevat kuntoon. Ainakin niin Financial Times vihjaa.

Ahneet kapitalistit varmasti parantavat tapansa, jos ei muuten, niin ainakin sitten kun lakia muutetaan, eikö niin? Ikävä kyllä todellinen elämä ei toimi noin. Yrjö Sirola, eräs Suomen kommunistisen liikkeen alkuperäisistä johtajista kirjoitti osuvasti, että “Jokaista valtiorakennetta katsovat leniniläiset… analysoimalla sen luokkasisältöä: mikä luokka tai mitkä luokat käyttävät valtaa?”*

Kukas on säätänyt nuo veronkierron sallivat ’huonot’ lait? Kapitalistiset poliitikot. Kuka niitä ylläpitää? Kapitalistiset valtiot. Kuka pitää valtaa? Kapitalistiluokka. Toisin sanoen, porvarit ovat ne lait itse säätäneet omiin tarkoituksiinsa sopiviksi. Marxin teesi, että kapitalistinen talous synnyttää itselleen sopivan valtiorakenteen ja lainsäädännön, pitää kutinsa. Tuollaisia ’huonoja’ veronkiertoa sallivia lakeja syntyy, koska se kuuluu kapitalismiin. Ei se ole mikään ihme, että kapitalismi tekee semmoisia lakeja, joista kapitalistit hyötyvät. Ei ole heidän etujen mukaista maksaa veroja.


*Yrjö Sirola: “Vastavallankumouksen pääapostoli — Karl Kautsky”

Kapitalismi vai demokratia?

Financial Timesin toimittaja Martin Wolf surkuttelee myös, että “kieroon kasvanut kapitalismi nykyisin jo vahingoittaa liberaalia demokratiaa.“ Vai kieroon kasvanut? Kapitalismi eli rahan valta on aina ollut täysin ristiriidassa demokratian kanssa. Kun kansa huomauttaa miten epädemokraattista porvarien valta on, he vastaavat hätääntyneesti: “tämä ei johdu oikeasti kapitalismista, se on vain kasvanut kieroon!”

Kapitalismin ongelmista ei voi syyttää mitään paitsi kapitalismia itseään. Lainsäädäntö ja talouspolitiikka ovat porvarien omaa käsialaa. Ainoa tapa uudistaa kapitalismia siten, että monopolien valtaa rajoitetaan, porvarit maksavat veronsa, palkkoja korotetaan jne. on se, että työläiset pakottavat kapitalistit noihin myönnytyksiin.

Mutta pelkät kompromissit eivät riitä. Jos kapitalistit saavat jäädä valtaan, he peruuttavat myönnytykset heti kun tilaisuus tulee. Uudistukset eivät poista ongelman alkujuurta. Sama pätee myös kapitalismin “nollaamiseen.”

Yritys “brändätä” kapitalismi uudelleen

Financial Timesin todellinen tarkoitus on palauttaa ihmisten usko kapitalismiin, “brändätä” se uudelleen, eli luoda sille uusi julkisuuskuva. He esittävät että vanha kapitalismi oli mennyt pieleen, mutta “uusi kapitalismi” on entistä ehompi. He eivät ehdota mitään konkreettista, myöntävät vain itsestään selvyyksiä, jotka kaikki ennestään jo tietävät: kapitalismi on korruptoitunutta, epädemokraattista, kriisiytyvää jne. Järjestelmää ei siis muka tarvitse vaihtaa, tehdään vain joitakin  korjauksia.

Ehkä kapitalismi on pahemmissa ongelmissa kuin arvaammekaan, sillä kolmisen kuukautta sitten Helsingin Sanomat uutisoi myös kapitalistiluokan maineen palauttamiseksi otsikolla “Yhdysvaltain superrikkaat julkaisivat avoimen kirjeen presidenttiehdokkaille: ”Verottakaa meitä enemmän.”

Kuinka liikuttavaa, että superrikkaat haluavat palauttaa vähän riistämällä saatuja voittojaan! Tämä on tietysti samanlainen julkisuustempaus jolla yritetään tyynnytellä ihmisten vihastusta kapitalismia kohtaan.

Ktp:n pääsihteeri Tomi Mäkinen

Työkansan Sanomat 11/2019

Kapitalismia ei voi nollata – se on kumottava järjestelmänä
Merkitty:

Hakutulokset “Kapitalismia ei voi nollata – se on kumottava järjestelmänä

  • 14.10.2019 23:22:sta
    Permalink

    Taitaa porvari nukkua huonosti kun tällaisia kirjoituksia julkaistaan,hätä on suuri.Elämme mielenkiintoisia aikoja-Sosialismi tai barbaria!

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *