Ktp:n pääsihteeri Tomi Mäkinen:  Fasismi: Kapitalismi kriisissä

 

Näinä kapitalismin kriisin aikoina äärioikeistolaisuus ja fasismi nostavat päätään. Näin ollen olisi varmaan asiallista tarkastella fasismia materialistisesta näkökulmasta.

Miten porvaristo määrittelee fasismin?

Viime aikoina on ollut laajaa keskustelua ”äärijärjestöistä”, rasismin vastustamisesta yms. Mielestäni tätä keskustelua on leimannut äärimmäinen liberalismi ja materialistisen ymmärryksen puute. Porvaristolla ja oikeistomedialla on tapana leimata fasistisiksi ainakin ne ryhmät tai aatteet jotka käyttävät väkivaltaa, mutta minusta tuntuu, että fasisteiksi leimataan kaikki joilla on edes vahvoja mielipiteitä mistään. Jopa fasismin vahva vastustaminen katsotaan porvariston ja liberaalien keskuudessa proto-fasistiseksi, kuten esim. Antifan toiminta, kun fasismin fyysistä vastustamista kaduilla luonnehditaan fasismiksi.

Äärimmillään myös se, että vaatii fasististen ryhmien kieltämistä, leimataan itsessään autoritääriseksi, fasistiseksi ja sananvapautta rajoittavaksi. Näin liberaaliporvaristo pyrkii antamaan itsestään sellaisen kuvan, että se suojelee sananvapautta ja on poliittisesti objektiivinen.

Todellisuudessa asia on monimutkaisempi. On monia asioita joita ei saa laillisesti sanoa, eikä siitä silti ole nostettu kohua sananvapauden rajoittamisena. Jostain syystä lähinnä vain äärioikeisto saa liberaaliporvaristolta näin hellää kohtelua. Silloinkin kun fasistien ja rasistisen äärioikeiston toiminnan rajoittamisesta on puhuttu, aihe on välittömästi laajennettu käsittämään ns. ”äärijärjestöjä” eli oletettavasti myös vasemmistoa kuten anarkisteja. Lisäksi se, että pysyttelee turvallisesti poliittisten mielipiteiden keskitiellä menemättä kovin paljoa oikealle tai vasemmalle, ei tarkoita objektiivisuutta tai puolueettomuutta vaan on itsessään jo ideologia – eli liberalismia.

Fasistien ja fasismin vastustajien sekoittaminen keskenään, fasismin suojaaminen ja toisaalta fasismin vastaisten voimien nimittely autoritäärisiksi, on pelkkää liberaalien silmänlumetta joka peittää asian todellisen laidan.

Miten fasismi määrittelee itse itsensä?

Fasismi on laaja ja jokseenkin sekava käsite. Nimi tulee tietysti Mussolinin Italiasta, mutta sekaan liitetään tyypillisesti ainakin muut Anti-Komintern maat eli Hitlerin Saksa ja Hirohiton Japani sekä esim. Francon Espanja. Näin fasismiin liittyy tiiviisti myös natsismin käsite, varsinkin kun modernit fasistit tuppaavat olemaan lähinnä uus-natseja.

Miten fasismi sitten itse kuvailee itsensä? Riippuu hieman keneltä kysyy. Hitlerillä oli omat rotuteoriansa, Mussolinilla omat ajatuksensa, kun taas Hirohiton Japanilla ei ollut edes fasistista puoluetta. Kuitenkin yhteisenä piirteenä fasismiin liittyy äärimmäinen kansallismielisyys, viha erilaisuutta kohtaan, tietynlainen elitistinen oman paremmuuden ja tärkeyden korostaminen sekä usein ajatus siitä, että fasismi on uusi ja ylivoimainen yhteiskuntamuoto, joka yhdistää kapitalismin ja sosialismin parhaat puolet tai on kokonaan molempien näiden yläpuolella, ns. ”kolmas tie”.

Fasismin talouspolitiikka

Mussolini kutsui fasismia valtiovallan ja korporaatioden yhdistymiseksi. Hitler taas puolusti kapitalismia, mutta sanoi valtion edun menevän yksilön edelle. Asiaa mutkistaa myös se, että Hitler kutsui hämmentävästi itseään ”kansallissosialistiksi”. Tämä oli selvästi opportunistinen yritys voittaa kannatusta työväenluokan ja köyhälistön keskuudessa, koska Hitlerin talouspolitiikka oli selvästi oikeistolainen. Hän puolusti yksityisomistusta, yksityisyrittäjyyttä sekä tietenkin vihasi kommunismia.

Hitler otti jonkin verran teollisuutta, erityisesti sotaa varten, valtion tarkempaan kontrolliin sekä takavarikoi juutalaisten kapitalistien omaisuutta, mutta toisaalta esim. yksityisti Saksan keskuspankin. Itse asiassa termi ”yksityistäminen” tulee Hitlerin ajan Saksasta. Myös tietty Keynesiläisyys jota Saksa harjoitti, oli selvästi kapitalismin keino yrittää pelastaa itsensä 30-luvun lamasta. Hitlerin talouspolitiikka oli siis johdonmukaisesti oikeistolaista ja imperialistista kapitalismin politiikkaa.

Silloin tällöin Hitler myös kritisoi kapitalismia, mutta vihjasi usein kapitalistien olevan juutalaisia, ohjaten näin huomion pois todellisesta ongelmasta eli kapitalistisesta talousjärjestelmästä. Hitler fasismille tyypilliseen tapaan väitti edustavansa uutta ”kolmatta” talousjärjestelmää kapitalismin ja kommunismin yläpuolella.

Jokainen voi kysyä itseltään, miten löydetään kolmas tie yksityis- ja yhteisomistuksen väliltä tai markkina- ja suunnitelmatalouden väliltä? Vastaus on tietenkin, ettei sellaista kolmatta tietä ole. Keynesiläiset sosiaaliohjelmat, valtiokapitalismi tai valtion harjoittama sääntelypolitiikka eivät kapitalismia muuksi muuta. Maassa joko vallitsee suunnitelmatalous tai markkinat, tuotantovälineet ovat pääsääntöisesti yksityisessä tai yhteisessä omistuksessa. Ts. talous on joko kapitalistinen tai sosialistinen, ei ole kolmatta vaihtoehtoa – fasismi on talouspolitiikaltaan vain heikosti naamioitua kapitalismia.

Mitä fasismi todellisuudessa on?

Mikä sitten erottaa fasismin muista kapitalismin muodoista? Fasismi on kapitalismia kriisissä. Kapitalismia, joka käyttää kaikkein äärimmäisimpiä ja kovimpia keinoja pysyäkseen vallassa. Fasismin selkein tuntomerkki on anti-kommunismi ja äärioikeistolaisuus. Olisi kuitenkin väärin sanoa kaikkia rasisteja, oikeistolaisia tai anti-kommunisteja fasisteiksi – me kommunistit olemme materialisteja emmekä halua lähteä liberaalien peliin, jossa kaikkia paitsi fasisteja nimitetään fasisteiksi.

Se raja milloin avoimen autoritäärinen, terroristinen ja anti-kommunistinen diktatuuri muuttuu fasismiksi on tietenkin häilyvä. Joskus on hyödyllistä puhua semi-fasismista. Esim. Suomen 20- ja 30-lukujen hallinnossa on fasismin piirteitä, kuten myös Mccarthyn ajan Yhdysvalloissa, Batistan Kuubassa, Synghman Rheen Etelä-Koreassa ja useissa sotilasdiktatuureissa.

Olennainen piirre fasismissa on kapitalismin puolustaminen murskaamalla vasemmisto ja työväenluokka sekä uuden imagon luominen kapitalismille. Kapitalistiset talousrakenteet turvataan, mutta aletaan esim. kutsua niitä korporatismiksi tai jopa ”kansallissosialismiksi” ja syytetään kaikista ongelmista muita eikä itseä. Kapitalismin ongelmista syytetään ”Wallstreetin juutalaisia” ja todelliset sosialistit leimataan ”juutalais-bolshevisteiksi”.

Fasismin tehtävä on harhauttaa työläisiä, lääke siihen on luokkatietoisuus

Karl Marx puhui tunnetusti käsitteestä luokkatietoisuus eli ihmisen käsitys paikastaan yhteiskunnassa, siitä mihin luokkaan hän kuuluu ja mitkä ovat hänen intressinsä. Luokkatietoinen työläinen käsittää elävänsä antagonistisessa eli väistämättömän ristiriitaisessa suhteessa kapitalismiin ja kapitalisteihin nähden. Hänen intressinsä ja kapitalistien intressit ovat sovittamattomat keskenään. Kaikkein tietoisimman ja kokeneimman osan työläisistä muodostavat kommunistit.

Ilman luokkatietoisuutta ihminen toimii poliittisesti ns. ”vaistonvaraisesti” omaten pintapuolisen, lyhytnäköisen ja yksipuolisen ymmärryksen asioista, jos sitäkään. Tätäkin alempana on se mitä Marx nimitti vääräksi tietoisuudeksi. Tähän joukkoon kuuluvat ne, joiden ideologia sotii heidän omaa luokkaansa ja omia intressejään vastaan, esim. oikeistolaista politiikkaa ajavat työläiset. Tämän joukon kenties alimpaan kastiin lukeutuvat työläisten joukossa olevat fasismin kannattajat.

On ymmärrettävää, että varakkaat kapitalistit, suurtilalliset yms. tukivat Hitleriä ja samankaltaisia ajatuksia Suomessakin 30-luvulla. Se oli heidän taloudellinen intressinsä. Tilanteen todellinen kauheus oli, että näiden porvarien onnistui huijata osa työläisiäkin tukemaan heitä.

Työkansan Sanomat 3/2017

Ktp:n pääsihteeri Tomi Mäkinen: Fasismi: Kapitalismi kriisissä

Hakutulokset “Ktp:n pääsihteeri Tomi Mäkinen: Fasismi: Kapitalismi kriisissä

  • 11.3.2017 20:32:sta
    Permalink

    Toveri Pääsihteeri on analysoinut erinomaisella tavalla fasismia ja fasisteja!
    Valtavan tärkeä on artikkelin lopussa käsitelty “väärän tietoisuuden” kuvailu. Kommunistien pitäisikin aina ottaa huomioon se, ettei työläisen asema yhteiskunnassa tee kenestäkään henkilöstä automaattisesti vasemmistolaista.

    Timo Nieminen, Karkkila

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *