Niin hullulta kun se kuulostaakin niin välillä kuulee sanottavan, että nykyään ei ole enää imperialismia. Tämä johtuu selvästi siitä, että ihmiset eivät ymmärrä mitä imperialismilla tarkoitetaan ja tästä syystä ilmenee paljon virheellisiä käsityksiä. On siis aiheellista puhua siitä mitä imperialismi todellisuudessa tarkoittaa.

Mitä imperialismi on?

Imperialismi on modernia kapitalismia, ns. kapitalismin korkein muoto, eli tilanne jossa imperialistiset maat riistävät ja käyttävät hyväkseen muita maita, ottavat haltuun niiden markkinat, työvoiman ja resurssit.

Lenin määritteli imperialismin viisi päätunnusmerkkiä seuraavasti. Tämä Leninin määritelmä on nykyään kenties vielä oikeampi ja ajankohtaisempi kuin sen kirjoittamisen aikaan:

”1) tuotannon ja pääoman keskittyminen, joka on saavuttanut niin korkean kehitysasteen, että se on luonut monopolit, jotka esittävät ratkaisevaa osaa talouselämässä; 2) pankkipääoman sulautuminen yhteen teollisuuspääoman kanssa ja finanssiharvainvallan muodostuminen tämän »finanssipääoman» pohjalla; 3) pääoman vienti, erotukseksi tavarain viennistä, saa erikoisen tärkeän merkityksen; 4) muodostuu kapitalistien kansainvälisiä monopoliliittoja, jotka jakavat maailman, ja 5) maapallon alueellinen jako suurimpien kapitalistivaltojen kesken on suoritettu loppuun. Imperialismi on kapitalismia sillä kehitysasteella, jolloin on muodostunut monopolien ja finanssipääoman herruus, pääoman vienti saanut huomattavan merkityksen, kansainväliset trustit alkaneet maailman jakamisen ja maapallon koko alueen jakaminen suurimpien kapitalististen maiden kesken on päättynyt.”(Lenin, Imperialismi kapitalismin korkeimpana muotona)

Yhä suuremmat yritykset ja monopolit hallitsevat markkinoita ja pankeilla on ratkaiseva asema. Pelkästään teollisen tuotannon sijasta voittoja tehdään keinottelulla. Pääoman vienti eli sijoittaminen ulkomaille on nykyään noussut erityisen tärkeäksi. Yhä suurempi osa teollisesta tuotannosta, kaivostoiminnasta yms. siirtyy länsimaista köyhempiin halvemman työvoiman maihin.

Rikkaat länsimaat keskittyvät enemmän palvelujen tuottamiseen, tavaran jälleen myyntiin ja logistiikkaan varsinaisen tavaratuotannon siirtyessä muualle imperialismin kohdemaihin. Syntyy kauppasopimuksia, kauppaliittoja ja järjestöjä kuten EU ja IMF sekä sotilasliittoja kuten NATO, joilla ylläpidetään imperialistien valtaa maailmalla.

Imperialistinen sota

On tärkeää ymmärtää, että imperialismi on ennen kaikkea muiden maiden taloudellista hyväksikäyttöä ja taloudellista toimintaa. Omasta mielestäni Leninin esiin nostamista imperialismin tunnusmerkeistä erityisen tärkeä on kohta 3) pääoman vienti, eli käytännössä länsimaisten kapitalistien investointi halvempiin maihin.

Imperialismi yhdistetään usein sotiin ja sotilaalliseen toimintaan, mutta se ei kerro koko totuutta.

On totta, että nykyiset sodat ovat kapitalistisen imperialismin sotia, mutta imperialismi tarttuu aseisiin vain jos sen kohteena olevat maat puolustavat itseään riittävän tarmokkaasti. Mikäli imperialismin kohteena oleva maa hyväksyy kohtalonsa ja suostuu imperialistien riistettäväksi niin sillä hyvä, mutta mikäli ei suostu, niin kuin usein tapahtuu, imperialistit ryhtyvät toimiin. Maata kohtaan asetetaan talouspakotteita, maan sisällä yritetään saada aikaan vallankaappaus, ja jos mikään muu ei auta, imperialistit aloittavat sotatoimet pakottaakseen maan tahtoonsa.

Imperialismi on myös ollut syyllinen molempiin maailmansotiin, kun suurvallat ovat kamppailleet maailman herruudesta, markkinoista, siirtomaista, resursseista yms.

Moderni imperialismi verrattuna klassiseen siirtomaavaltaan

Klassisessa kolonialismissa suurvallat kuten Iso-Britannia ja Ranska valloittivat itselleen laajat siirtomaa-imperiumit ottaen haltuunsa alueita Aasiassa, Amerikassa, Lähi-idässä ja Afrikassa. Siirtomaat olivat virallisesti imperialistien omistuksessa.

Nykyään tilanne on toinen. Elämme uuskolonialismin aikaa. Sen sijaan, että suurvallat kuten USA tai Iso-Britannia valloittaisivat esim. joukon Lähi-idän tai Afrikan maita itselleen, suosivat imperialistit toista lähestymistapaa. Imperialistit pyrkivät asettamaan jokaiseen maahan nukkehallituksen (tai useammin diktaattorin) jolloin näyttää, että kohdemaa on itsenäinen valtio, vaikka todellisuudessa sen talous on kaapattu imperialistien käyttöön. Työläiset raatavat huonoissa oloissa imperialistien omistamissa tehtaissa, imperialistit hallitsevat markkinoita, kaivavat maasta luonnonvarat ja saastuttavat ja aiheuttavat muuta tuhoa mielin määrin.

Tämän uuden kehitysasteen taustalla on pitkään kestänyt siirtomaavallan vastainen itsenäisyyskamppailu jossa köyhien maiden kansat kommunistien ja edistyksellisten voimien johdolla saivat ajettua pois siirtomaaherrat. Erityisesti Algeriassa vaikuttanut vallankumoustaistelija ja psykologi Franz Fanon huomautti, että imperialistien oli annettava kehitysmaille muodollinen itsenäisyys tai ne itsenäistyisivät todella omien ponnistuksiensa kautta eikä imperialisteilla olisi enää valtaa niihin.

Siirtomaavallat eivät muuttaneet politiikkaansa hyvää hyvyyttään, vaan pakon sanelemina. Siksi imperialistit pitävät nykyään valtaa viekkaammilla keinoilla, joka on saanut  jotkut ajattelemaan ettei imperialismia enää ole, tai että imperialismissa on kyse vain sotilaallisesta eikä taloudellisesta toiminnasta.

Imperialismi on syyllinen köyhyyteen

Imperialismia todellakin vielä on, kenties enemmän kuin koskaan. Kaikista maailman maista vain hyvin pieni osa on varakkaita ja maapallon kuudesta miljardista asukkaasta murto osa asuu noissa maissa, jotka ovat itse imperialistisia tai imperialismin piirissä.

Käytännössä rikkaiden maiden joukkoon lukeutuvat pääpiirteittään Pohjois-Amerikan maat Kanada ja USA sekä Länsi Eurooppa ja pienemmässä määrin Pohjois-Eurooppa. Afrikka, Aasia, Lähi-itä ja Etelä-Amerikka lukeutuvat köyhiin imperialismin kohteina oleviin maihin. Itä ja Keski-Euroopan ollessa jotakin niiden välimaastossa.

Ei ole sattumaa, että länsimaat sotivat jatkuvasti köyhemmissä maissa. Ei ole sattumaa, että länsimaat siirtävät tuotantonsa köyhiin maihin. Ei ole sattumaa, että vaikka kehitysmaat ovat mineraalirikkaita, niiden asukkaat ovat köyhiä.

Kysymys on imperialismista, kapitalismin korkeimmasta muodosta, ja se on syynä sotiin ja maailmanlaajuiseen köyhyyteen.

Työkansan Sanomat 4/2017

Ktp:n pääsihteeri Tomi Mäkinen: Imperialismi ja uuskolonialismin aika

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *