1. Taloudellinen järjestelmä

Sosialismi on taloudellinen järjestelmä jossa tuotantolaitokset, pankit, voimalat, rautatiet ja muu infrastruktuuri, viljelysmaa, luonnonvarat yms. ovat yhteisessä omistuksessa ja palvelevat yhteiskuntaa. Ne eivät ole yksittäisten kapitalistien voitontavoittelun kohteena vaan kuuluvat kaikille.

Sosialismiin kuuluu myös oleellisesti ajatus talouden suunnitelmallisuudesta siten, että se palvelee ihmistä ja ihmisten tarpeita eikä voitontavoittelua.

2. Ideologia

Sosialismi on samalla myös ideologinen suuntaus, jonka tavoitteena on rakentaa sosialistinen yhteiskunta. Sosialismin koulukuntia on monia, mutta ylivoimaisesti tunnetuin on Karl Marxin ja Friedrich Engelsin ajatuksiin perustuva ”Marxismi”, joka myös mielletään samaa tarkoittavaksi kommunismin kanssa.

Termit kommunismi ja sosialismi ovat Marxia vanhempia ja tarkoittivat alunperin jokseenkin samaa asiaa, mutta ns. esi-marxilaisten sosialismin koulukuntien kadottua sanat ovat saaneet nykyisen merkityksensä. Eli, kommunismilla tarkoitetaan useimmiten juuri marxilaista kommunismia, joka taas on sosialismin tunnetuin muoto.

Marxismia edeltäviä sosialisteja kutsutaan joskus ”esi-marxilaisiksi sosialisteiksi” tai ”utopisteiksi”. Marx ja Engels vastustivat heitä edeltäneitä utopistisia sosialisteja ja halusivat perustaa oman sosialisminsa tieteelliseen materialistiseen analyysiin maailmasta – niin marxismia alettiinkin kutsua tieteelliseksi sosialismiksi.

3. Siirtymävaihe kommunismiin

Marxismin mukaan sosialistisessa yhteiskunnassa on kaksi kehitysvaihetta: alempi ja ylempi. Nykyinen marxilainen terminologia nimittää alempaa kehitysvaihetta sosialismiksi ja ylempää kommunismiksi.
Tätä ylempää kommunistista kehitysvaihetta ei ole vielä koskaan saavutettu, vaan historialliset esimerkit marxilaisista valtioista kuten Neuvostoliitto, Kuuba ja monet Itä-Euroopan maat saavuttivat vain alemman, eli sosialismin kehitysasteen.

Marxilaisessa teoriassa sosialismi ei ole pelkästään yhteiskunnallinen järjestelmä itsessään, vaan myös siirtymävaihe kommunismiin, eli yhteiskuntaan jossa luokkaerot ja samalla luokkataistelu ihmisten välillä katoavat lopullisesti.

4. Sosialismin suhde taloudelliseen tasa-arvoisuuteen

On yleinen harhaluulo, että sosialismi vihaa menestystä ja pyrkii painamaan kaikki ihmiset samalla tasolle. Kuulee sanottavan esim. että sosialismissa kaikki ihmiset saavat samaa palkkaa tai tienaavat yleensä saman verran.

Historiallisesti, sosialistisissa maissa ihmiset saivat palkkaa työn vaativuuden ja määrän mukaan. Eli siis kirurgi sai kovempaa palkkaa kuin hoitaja, ja tekemällä ylitöitä tai enemmän työtunteja saattoi tienata lisää. Karl Marx kirjoitti asiasta seuraavasti:

”Tuottajien oikeudet ovat suhteelliset verrattuna heidän työsuorituksiinsa; yhtäläisyys on siinä, että mittaaminen tapahtuu käyttämällä samaa mittapuuta, nimittäin työtä…” (Marx, Gothan ohjelman arvostelua)

Sosialismissa on kysymys ennen kaikkea talouden tuotantovälineiden yhteisestä omistuksesta, niin ettei kukaan ihminen riistä toista ihmistä. Kapitalismissa tuotantovälineet kuuluvat kapitalisteille ja he pystyvät näin riistämään työläisiä ja rikastuttamaan itseään. Ajatus, että sosialismissa on kysymys täydellisestä tasa-arvoisuudesta kaikilla mittareilla on harhaanjohtava pelkistys. Marxismi ei ole moralistinen ideologia vaan tieteelliseen maailmankatsomukseen perustuva ideologia.

Sosialistisen yhteiskunnan on tarkoitus palvella ihmisten tarpeita, poistaa taloudellinen riisto ja korvata se ihmisten yhteistyöllä, sekä antaa kaikille mahdollisuuden kehittää itseään. Tämä luonnostaan vähentää eriarvoisuutta yhteiskunnassa, mutta täydellinen lopputuloksien tasa-arvo ei ole tavoitteena, ihmiset ovat erilaisia. Kysymys on siitä, että kaikki pärjäävät eikä kukaan rikastu toisten kustannuksella. Lisäksi sosialismi on vasta välivaihe ennen kommunismia, joten se on monin tavoin vielä epätäydellinen ja keskeneräinen, alati kehittyvä ja muuttuva järjestelmä.

Kommunistinen yhteiskunta

1. Järjestelmä ilman rahaa

Kommunistisessa yhteiskunnassa ei enää käytetä rahaa, vaan ihmiset saavat tarvitsemiaan tuotteita ilmaiseksi tarpeensa mukaan. Tämä on mahdollista jos yhteiskunta on poliittisesti, tieteellisesti ja taloudellisesti riittävän kehittynyt. Raha on ennen kaikkea vaihdon väline, kuitenkin kommunismissa siitä tulee tarpeeton. Kun tuotantovälineet ovat yhteiskunnan omistuksessa myös yhteiskunnan tuote on yhteinen, eikä sitä tarvitse myydä tai vaihtaa, ainoastaan jakaa.

Kapitalismissa raha toimittaa myös säännöstelijän virkaa. Ainoastaan ne joilla on rahaa saavat ostaa tarvitsemiaan palveluita ja hyödykkeitä. Mikäli tuote on vähissä sen hinta nousee. Kommunismissa asetelma on toinen.

Peruslähtökohtana on, että kaikilla on oikeus saada tarvitsemansa asiat kuten koulutus, terveydenhuolto, asunto, ruokaa sekä haluamansa tavarat. Näin ollen yhteiskunnan on pystyttävä tuottamaan tarpeeksi kaikille. Tämä vaatii sekä kehittynyttä taloutta, että riittävää tieteellis-teknistä kehitystä, jotta voidaan tuottaa oikea määrä oikeita asioita ja jakaa ne, sekä tehdä tämä taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.

Kapitalismi kärsii jatkuvasti sekä ylituotannosta, että alituotannosta. Suuret määrät ruokaa ja muuta tavaraa heitetään menemään, koska se ei mene kaupaksi. Samaan aikaan monet tuotteet loppuvat kesken, siitäkin huolimatta että kapitalismi ei ole kiinnostunut kaikista ihmisistä, vaan ainoastaan heistä joilla on rahaa. Nämä kapitalismin ongelmat johtuvat talouden suunnittelemattomuudesta, talouden kaoottisuudesta. Kommunismi pyrkii ratkaisemaan nämä ongelmat.

2. Valtion kuoleentuminen

Kommunistisessa yhteiskunnassa ei ole enää luokkaristiriitoja, eikä valtion väkivaltakoneistoa. Marxilaisen teorian mukaan valtio on luokkataistelun väline, jota jokaisessa yhteiskunnassa kontrolloi hallitseva luokka. Sosialistisessa yhteiskunnassa tämä luokka on työväenluokka ja kapitalistisessa yhteiskunnassa se on kapitalistiluokka.

Luokkaristiriitojen poistuttua valtiokin kuoleentuu pois. Tämä eroaa anarkistien teoriasta siten, että marxismin mukaan valtiota on mahdotonta hajottaa ennenaikaisesti, kun ne luokkaerot jotka synnyttävät sen, ovat vielä olemassa.

”Valtiovallan sekaantuminen yhteiskunnallisiin suhteisiin käy alalla toisensa jälkeen tarpeettomaksi ja kuihtuu silloin itsestään pois.” ~Friedrich Engels (Anti-Dühring)

Tähän liittyy myös globaalin luokkataistelun käsite. Valtiota ja sen osia, kuten armeijaa tai tiedustelua, on mahdotonta lakkauttaa ellei sosialismi ole saavuttanut voittoa kapitalismista koko maailmassa tai ainakin lähes koko maailmassa ja näin ollen voittanut vihamielisiä kapitalistia valtiota.

Valtion kuoleentuminen ei kuitenkaan tarkoita kaaosta tai laittomuutta. Se tarkoittaa vain valtion väkivalta- ja sortokoneiston häviämistä. Suuri osa rikoksista johtuu epäilemättä köyhyydestä sekä kapitalistisen yhteiskunnan epäinhimillisyydestä, mutta jonkin verran rikollisuutta ja epäsosiaalista käytöstä esiintyy varmasti myös kommunismissa. Tämän hoitamiseen tarvitaan jokin koko kansan kontrollissa oleva ratkaisu, joka ei kuitenkaan ole verrattavissa nykyiseen poliisiin.

3. Poliittisen vallan kuoleentuminen

Valtion kuoleentuminen ei myöskään tarkoita yhteisen päätöksenteon loppumista, päinvastoin. Luokkavaltion katoaminen tarkoittaa, että päätöksenteko laajenee koskemaan koko kansaa eikä vain tietyn luokkakannan edustajia. Samalla poliittinen valta itsessään menettää merkityksensä kommunistisessa yhteiskunnassa.

Kun kaikki saavat tarvitsemansa taloudelliset hyödykkeet ja palvelut, taloudellinen tai luokkaintressi ei enää merkitse mitään eikä kukaan tavoittele paluuta vanhaan kapitalistiseen järjestelmään. Kenelläkään ei ole enää intressiä eikä mahdollisuutta kahmia itselleen lisää varallisuutta. Näin poliittinen päätöksenteko saa aivan uudenlaisen luonteen.

”Ihmisten hallitsemisen sijaan astuu asiain hallitseminen ja tuotantoprosessien johtaminen. Valtiota ei »poisteta», se kuoleutuu.” ~ Friedrich Engels (Anti-Dühring)

Päätöksenteko ja vastuulliset tehtävät eivät enää tuo valtaa tai taloudellista etua, vaan muuttuvat pelkäksi asioiden hoitamiseksi. Tämä kaikki tulee tarkoittamaan suurta kulttuurin ja ajattelutavan muutosta, joka on verrattavissa siihen kun orjuus lakkautettiin tai absoluuttinen monarkia kukistui.

Työkansan Sanomat 12/2017

Ktp:n pääsihteeri Tomi Mäkinen: Mitä ovat sosialismi ja kommunismi?

Vastaa