Kommunistien analyysi maailmasta perustuu kahteen asiaan:

1) työväenluokan etuun.

2) dialektiseen ja historialliseen materialismiin.

Luokkakantaisuus, työväen näkökulma ja etu

Kun rikkaat ja parempiosaiset valehtelevat ajavansa koko kansan etua, ovat kommunistit avoimesti työväen puolella, avoimen luokkakantaisia. Me emme väitä ajavamme kaikkien etua, päinvastoin olemme kapitalisti-eliittien etua vastaan.

Tuomme aina esiin luokkataistelun ja työväen edun, joka on sovittamattomassa ristiriidassa kapitalistien – miljonäärien, suur-sijoittajien, pankkiirien ja korporaatioiden etujen kanssa.

Dialektinen kehitys

Materialismi on tieteen tapa tarkastella maailmaa. Maailma on materiaa ja kaikille asioille on jokin syy joka perustuu meitä ympäröivään materiaaliseen todellisuuteen. Marxin mukaan materia kehittyy dialektisesti, eli sisäisten ‘vastakohtaisuuksiensa’ kautta – sellaisten sisäisten ominaisuuksien kautta, jotka pakottavat kehitykseen. Klassinen esimerkki on kommunistinen vallankumous.

Kapitalismin sisäiset ristiriidat (luokkataistelu, taloudellinen kriisi, imperialistinen sota jne.) johtavat kumoukseen. Kapitalismi itse synnyttää työväenluokan, työväenliikkeen ideologian eli kommunismin, sekä kaikki tieteellistekniset ja taloudelliset edellytykset sosialistiselle järjestelmälle.

Kuten Marx sanoi, kapitalismi synnyttää omat haudankaivajansa (Kommunistisen puolueen manifesti). Tämä kehitys on pysäyttämätön, koska se seuraa väistämättä kapitalismista itsestään, sitä voidaan viivyttää, muttei estää.

Historiallinen materialismi

Dialektinen materialismi tutkii yleisesti materian kehitystä. Siitä voi lukea esim. Engelsin kirjasta Luonnon dialektiikka. Historiallinen materialismi soveltaa tätä ihmisyhteisöjen kehitykseen. Ensimmäiset korkeakulttuurit syntyivät Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan vehreille jokirannoille, koska ne olivat loistavia viljelysmaita ja pystyivät elättämään suurkaupunkeja.

Euroopan sivilisaatio kehittyi samalle tasolle tuhansia vuosia myöhemmin. Tämä ei tarkoita Eurooppalaisten aliarvoisuutta vaan johtuu siitä, ettei Eurooppa ollut yhtä otollinen asuinpaikka.

Kapitalismi sai alkunsa Iso-Britanniassa, jossa oli saatavilla paljon polttoainetta eli hiiltä vastikään keksitylle höyryvoimalle. Iso-Britannia oli onnistunut kolonialismilla rikastuttamaan itsensä ja sillä oli tarvittava tieteellistekninen taso sekä resurssit, jotka johtivat kapitalismin syntymiseen.

Tämä on historiallista materialismia. Asiat eivät “vain tapahdu”, on aina jokin todellinen materiaalinen syy. Kapitalismin kehitys synnytti uusia luokkia: teollisuustyöläiset ja kapitalistit. Näiden luokkien ristiriidat määrittävät yhteiskunnan kehitystä. Kuten Marx sanoi, sivilisaation historia tähän päivään on luokkataistelun historiaa, luokkataistelun muovaamaa (Kommunistisen puolueen manifesti).

Työväenliikkeen synty ja taistelu johtaa väistämättä lopulta sosialismin rakentamiseen aivan kuten feodaalinen järjestelmä aikoinaan johti porvariston syntyyn, vahvistumiseen, porvarillisiin vallankumouksiin ja kapitalismiin. Kehitystä ei voi pysäyttää.

Kenelle edullista

Lenin sanoi artikkelissaan “Kenelle edullista?”, että on aina katsottava kuka mistäkin politiikasta hyötyy. Suomen oikeistolaisesta leikkaus-, yksityistämis-, asevarustelu- ja EU-politiikasta hyötyvät rikkaat kapitalistit jotka pitävät Suomessa valtaa. Tällainen luokkakantainen, todellisiin materiaalisiin syihin ja intresseihin perustuva analyysi paljastaa salamana koko tilanteen. Kaikki porvarimedian tekosyyt ja hyväuskoisten selitykset sortuvat kuin hiekkalinnat.

“Maailmassa on aina köyhyyttä”, “Ihminen on luonnostaan sotaisa”, “poliitikot hoitavat työnsä huonosti ja ovat unohtaneet kansan”, sanotaan. Pötyä ja epätieteellistä idealismia! Niin sodille, köyhyydelle kuin politiikalle löytyy syynsä. Selitykset siitä, että nuo asiat vain “luonnostaan tapahtuvat” ovat yhtä surkeita totuusarvoltaan kuin vanhat selitykset siitä, että naiset ovat luonnostaan muka miestä alempana ja mustat valkoisia alempana – tiede on osoittanut nuo valheeksi.

Toki siirtomaavallan tiedemiehet yrittivät puolustaa rasismia aivan kuten porvariprofessorit ja media nyt puolustavat riiston ja sodan luonnollisuutta ja demonisoivat muita kansoja.

Missä on tieteellinen näyttö? Kenelle edullista? Onko asuntopula Suomessa luonnollista? Tapahtuuko se itsestään? Ei, kyse on kapitalismista ja kapitalistien politiikasta. Entä työttömyys? Sama selitys – syypää on kapitalismi. Työttömyyttä ei aikaisemmissa talousjärjestelmissä juuri ollut, eikä sosialismissakaan. Nämä asiat eivät ole mitään jumalan tai luonnonlakien sanelemia ikuisia totuuksia vaan järjestelmän tuloksia. Järjestelmä voidaan muuttaa, ja niin täytyykin tapahtua.

Historiallisesta materialismista voi lukea lisää esimerkiksi Friedrich Engelsin teoksesta Perheen, yksityisomistuksen ja valtion alkuperä, tai osallistua teoksen opiskeluun Ktp:n Helsingin opintokerhossa.

Opiskelun ja ymmärryksen tärkeys

Vaikka emme olisikaan korkeasti koulutettuja taktiikan, median tai järjestötoiminnan asiantuntijoita vaan amatöörejä, on kommunisteilla silti poikkeuksellinen asema. Ktp:n periaateohjelmassa sanotaan kommunistien roolista näin:

“…he tuovat alusta alkaen esiin sosialistisen yhteiskunnan välttämättömyyden ja perustelevat sen tieteellisesti ja teoreettisesti. Siksi kommunistien tehtävä on luoda yhteiskunnallisen kehityksen teoreettisia valmiuksia ja linjanvetoja. Kommunistien on oltava tämän yhteiskuntakehityksen moottoreita ja tienraivaajia. Tämä ei merkitse sitä, että tehtävä tulee säilymään yksin kommunisteilla, vaan muistakin lähtökohdista toimivat ryhmät omaksuvat tieteellisen yhteiskuntakäsityksen periaatteet ja alkavat etsiä yhteiskunnallisen kehityksen tieteellisiä perusteita.”

Kommunisteilla on käsitys historiallisen ja yhteiskunnallisen kehityksen suurista linjoista, joka perustuu ennen kaikkea siihen miten materiaalisiin tosiasioihin pohjautuva talousjärjestelmä kehittyy, miten siitä syntyy uusia luokkia, niiden luokkien ideologia ja politiikka sekä miten poliittiset voimasuhteet elävät noiden luokkien välillä, mitkä luokat ovat uusia ja voimistuva, mitkä taas vanhoja ja katoavia.

Tämä historiallisen materialismin näkökulma on todella tieteellinen tapa katsoa historiaa ja yhteiskunnan evoluutiota, vaikka se ei sinänsä korvaa vaan täydentää sellaisia tieteenaloja kuin historia, taloustiede, sosiologia jne. Ilman historiallista materialismia asiat näyttävät tapahtuvan sattumalta, poikkeuksina tai yksittäisten johtajien tai poliitikkojen päähänpistoina. Nuo eivät ole todellisia selityksiä.

Opiskelulla on monia tavoitteita. Ymmärtää mihin maailma on menossa, politiikan todelliset syyt, todelliset ratkaisut sekä kehittää luokkatietoisuutta työväenluokassa. Kun työntekijä havahtuu asioiden todelliseen tilaan, oppii ymmärtämään oman paikkansa yhteiskunnassa sekä omat etunsa, hänen luokkatietoisuutensa herää. Hän alkaa ymmärtää, että hänen etunsa ovat ristiriidassa kapitalismin kanssa ja liittoutumalla muiden työläisten kanssa hän pystyy puolustamaan itseään.

Työläiselle käy yhä selkeämmäksi, että syyllisiä ongelmiin eivät ole maahanmuuttajat tai “typerät poliitikot” vaan kapitalismi. Hänelle käy selväksi, että sosiaalidemokraatit ja muut kapitalismin “uudistajat” ja “parantelijat” eivät suostu puuttumaan ongelmien juureen, kapitalistiseen järjestelmään.

Ihminen ilman luokkatietoisuutta elää kuin laput silmillä. Hän näkee yksittäisiä asioita ilman selityksiä, tai selittää ne jollain oudolla sattumuksella tai jonkun poliitikon ilkeydellä tai typeryydellä. Marxismi-leninismin teoria on niin vaikuttavaa juuri sen takia, että sitä opiskelemalla avautuu ikään kuin uusi maailma. Palaset loksahtavat kohdalleen niin, että vihdoin ympärillä tapahtuville asioille on jokin järkevä selitys.

Ktp:n pääsihteeri Tomi Mäkinen: Työväen tieteellinen maailmankatsomus, miksi sitä tarvitaan?

Hakutulokset “Ktp:n pääsihteeri Tomi Mäkinen: Työväen tieteellinen maailmankatsomus, miksi sitä tarvitaan?

  • 5.5.2019 09:12:sta
    Permalink

    Avartava katsaus tieteelliseen ajatteluun.Tommi tuo keskusteluun laajan näkökulman eri tieteenalojen yhteistyön olemassa olosta ja keskinäisen keskustelun avaamisen,sekä ylläpitämisen tarpeellisuudessta.Aikamme epäkohtien muuttamiseen tyäväen luokan lähtökohdat muutosvoimana.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *