Kommunistiset ja työväenpuolueet kokoontuivat 11.-12.8.2017 Leningradissa (Pietari) suureen kansainväliseen konferenssiin tunnuksella 100 vuotta Lokakuun Suuresta Sosialistisesta Vallankumouksesta. Kommunistisen työväenpuolueen (Ktp) edustajat osallistuivat konferenssiin ja puolue allekirjoitti kymmenien muiden puolueiden mukana julistuksen Venäjän vallankumouksen merkityksestä.

Elokuun 2017 kansainvälisen teoreettisen konferenssin julistus: 100 vuotta Suuresta Lokakuun Sosialistisesta Vallankumouksesta, opetuksia ja tehtäviä nykyajan kommunisteille.

Me kansavälisen konferenssin osallistujat tapasimme Leningradissa Bolshevikkipuolueen 6. edustajakokouksen vuosipäivänä. Tuo oli se historiallinen edustajakokous, joka teki päätöksen aseelliseen sosialistiseen vallankumoukseen valmistautumisesta. Esitämme tämän julkilausuman sellaisten puolueiden yhteisenä kantana, jotka perustavat itsensä marxismi-leninismiin, sen opetuksiin sosialistisesta vallankumouksesta globaalin kapitalismin ristiriidoista johtuvana objektiivisena tieteellisenä lainalaisuutena.
Suuri Lokakuu 1917 varmisti todeksi marxismi-leninismin teorian sosialistisen vallankumouksen vääjäämättömyydestä välttämättömänä tekijänä proletariaatin voitossa luokkataistelussa porvariluokkaa vastaan ja sosialismin sekä lopulta kommunismin menestyksellisessä rakennustyössä. Kaikki yritykset paeta kapitalismin riistolta käyttämällä asteittaisia sosiaalisia uudistuksia johtaa vain epätasa-arvon säilymiseen ja riiston muotojen jatkuvaan kehittymiseen.

Lokakuu 1917 todisti oikeaksi Leninin analyysin sosialistisen vallankumouksen onnistumisesta imperialismin aikakaudella “aluksi muutamissa tai jopa yhdessäkin erillisessä kapitalistisessa maassa.”

Valta työväenluokan käsiin

Toisin kuin aikaisemmat vallankumoukset, jotka johtivat vain riiston muotojen vaihtumiseen, sosialistinen vallankumous ei ole valmis vaan aloittaa poliittisen vallan ottamisen työväenluokan käsiin, proletariaatin diktatuurin muodostamisen, välttämättömänä vaatimuksena työväenluokan voitolle jatkuvassa kamppailussa sosialismin ja lopulta täyden kommunismin rakennustyössä, vallasta syöstyjen riistäjäluokkien ja vastavallankumouksellisten elementtien vastarinnan murentamisessa, ja puolustuksessa ulkomaista imperialistista agressiota vastaan.

Tie jota ensimmäisenä alkoi kulkea Pariisin Kommuuni on etujoukon tie. Kommunismi, se haamu, jonka Marx ja Engels kuvailivat 19. vuosisadalla aloitti todellisen taipaleensa Lokakuun suuren sosialistisen vallankumouksen myötä Venäjällä. Sosialismista yhdessä maassa se laajeni globaaliksi järjestelmäksi ja Neuvostoliitosta tuli maailman toinen suurvalta; jatkuvassa kamppailussa ulkoisia ja sisäisiä vihollisia vastaan, kuolettavassa taistelussa fasismia vastaan, sortoa ja valheita vastaan. Se loi uudenlaisen maailman ilman riistoa ja loismaisuutta, yhteiskunnan joka perustui vapauteen ja oikeudenmukaisuuteen. 70-vuotisen olemassaolonsa aikana Neuvostoliitto oli majakka, joka osoitti valollaan tien sorretuille kansoille ja kutsun proletariaatille nousta taisteluun oman vapautensa puolesta.

Olemme horjumattomia solidaarisuudessamme niille kansoille, jotka kamppailevat puolustaakseen maittensa itsenäisyyttä ja koskemattomuutta agressiivista imperialistista politiikkaa vastaan.

Työväenluokan valtaa ei voi väistää

Tieteellisen sosialismin teorian sekä 20. ja 21. vuosisadan sosialistisen rakennustyön käytäntö on vakuuttavasti osoittanut, että se valta joka perustuu sosialistisen vallankumouksen voittoon voi olla ainoastaan proletariaatin diktatuuri ts. työväenluokan valta, joka ei jaa valtaa muiden luokkien kanssa ja samalla edustaa kaikkien työläisten etua saaden siitä syystä näiden aktiivisen tuen.

Lokakuun Suuri Sosialistinen Vallankumous pystytti Neuvostovallan työväenvallan muotona maassa. Jo seuraavana päivänä porvarien väliaikaishallituksen sortumisen ja vallankumouksen jälkeen Työläisten, Talonpoikien ja Sotilaitten Neuvostojen 2. Kongressissa julistettiin Neuvostovalta, joka oli luonteeltaan proletariaatin diktatuuri. Neuvostot syntyivät työväen taistelun eliminä Tsaarin Venäjällä. Aluksi taloudellisen ja sitten poliittisen taistelun eliminä, tavoitteenaan perustaa työväenluokan valta. Vallankumouksen jälkeen neuvostot olivat valmis järjestömuoto proletariaatin diktatuurin luomiseksi.

Venäjän kolmas vallankumous, Lokakuun 1917 vallankumous oli sisällöltään (sosiaalisesti, taloudellisesta ja poliittisesti) sosialistinen vallankumous ja ratkaisi ensiksi joukon demokraattisia kysymyksiä, jotka Neuvostovalta oli perinyt taantumukselliselta tsaarin valtiolta. Kuitenkin alusta lähtien Lokakuun vallankumous alkoi ratkaisemaan perustavanlaatuisia kysymyksiä, joita niin tsaarin kaikkivaltius kuin porvarillinen demokratiakaan eivät halunneet eivätkä voineet ratkaista.

Neuvostovallan säädöksissä sosialistinen sisältö

Neuvostovallan ensimmäiset säädökset olivat säädöksiä liittyen rauhaan, maahan sekä työläisten ja talonpoikien hallituksen muodostamiseen, Neuvostojen täydelliseen valtaan. Se teki myös säädökset jotka lakkauttivat aateliston etuoikeudet, kansallistivat pankin, rautatiet, tiedonvälityksen ja joukon suuryrityksiä sekä säädökset työläisten harjoittamasta kontrollista yms.
15. marraskuuta 1917 hyväksyttiin Venäjän kansojen oikeuksia koskeva julkilausuma jossa luvattiin:

-Tasa-arvoisuus kaikille Venäjän eri kansoille.
-Oikeus itsemääräämisoikeuteen, mukaanlukien irtaantuminen Venäjästä ja uuden itsenäisen valtion perustaminen.
-Kaikkien kansallisuuteen tai uskontoon liittyvien rajoitteiden ja etuoikeuksien lakkauttaminen.
-Vähemmistökansojen ja etnisten ryhmien oikeuksien takaaminen.

Näin Neuvostovalta ensimmäisistä askeleistaan lähtien alkoi saattaa käytäntöön sitä sosialistista sisältöä, jolla bolshevikit saivat kansan nousemaan vallankumoukseen: “Rauhaa kansalle!”, “Valta Neuvostoille!”, “Maata talonpojille!”, “Tehtaat työläisille!”, “Kahdeksan tunnin työpäivä työtätekeville!”. Tällä tavalla Lokakuun suuri sosialistinen vallankumous otti vallan ja lujitti sen, ja sen välitöntä politiikkaa voi ja pitää kutsua Neuvostolaisuudeksi.

Neuvostot kansanvallan takaajina

Maailmanhistoriallinen merkitys, jonka työväenluokan Venäjällä sai selville, liittyy proletariaatin diktatuurin organisatoriseen muotoon, eli neuvostoihin, niiden toimimiseen tuotannossa ja niiden rooli proletariaatin diktatuurin turvaamisessa. Työväen kollektiivin valitsemat neuvostot olivat kaikkialla yhteiskunnassa, turvasivat poliittisen vallan proletaarisen luonteen, sen hallinnan ja kontrollin työtätekevien joukkojen toimesta.

Neuvostojen perusmerkitys liittyy aina ja kaikkialla käytännön toimiin tarkoituksena tehdä työläisistä yhteiskunnan todellisia päätöksentekijöitä, johon jo Pariisin kommuuni pyrki ensimmäisissä yrityksissään. Sen ja myös Neuvostoliiton kokemus osoittavat työväenluokan vallankumouksellisen puolueen korvaamattoman roolin etujoukkona, joka johtaa uuden yhteiskunnan rakentamista. Se vahvistaa täysin Leninin puolueteorian, jonka mukaan vallankumouksellista liikettä ei voi olla ilman vallankumouksellista puoluetta. Sellainen oli Leninin ja Stalinin bolsevikkipuolue. Sen johdolla Neuvostoliitossa ratkaistiin monet perustavaa laatua olevat ja erityiset kysymykset, jollaisia ei oltu koskaan missään kapitalistisessa maassa aikaisemmin haluttu tai kyetty ratkaisemaan.

Samaa osoittaa myös muiden sosialististen maiden veljespuolueiden kokemus. Erityisesti ratkaistiin kysymys täystyöllisyydestä, ilmainen koulutus ja terveydenhuolto sekä taattiin tieteen ja kulttuurin saavutusten käyttäminen ihmisten hyväksi. Asuminen, julkiset palvelut, joukkoliikenne jne. olivat Neuvostoliitossa käytännössä ilmaista. Missään kapitalistisessa maassa ei inhimillinen turvallisuus ollut niin korkealla tasolla kuin Neuvostoliitossa. Siellä oli myös maailman alhaisin eläköitymisikä.

Tuotantovälineet yhteiskunnan omistuksessa

Neuvostoliiton kokemus on osoittanut vakuuttavasti oikeiksi marxilais-leniniläisen puolueen ohjelman, jonka Marx ja Engels muotoilivat ”Kommunistisessa Manifestissa”. Tuotantovälineiden ottaminen yhteiskunnalliseen omistukseen on eräs sosialistisen vallankumouksen tärkeimmistä yleisistä laeista.

Lokakuun sosialistisen vallankumouksen kokemus osoitti käytännössä, että työväenluokan suorittamaa valtiovallan haltuun ottamista seuraa riistäjien ja koko talouden osa-alueiden omistuksen pakkoluovuttamisen tehtävä. Tämä on välttämätöntä porvariston taloudellisen vallan hävittämiseksi ja taloudellisen perustan luomiseksi proletariaatin diktatuurille – tuotantovälineiden yhteiskunnalliselle omistukselle, jota ilman työväenluokka ei voi pitää poliittista valtaa ja jatkaa sosialismiin siirtymistä.

Neuvostovallan taloudellisen perustan luominen, vahvistaminen ja kehittäminen proletariaatin diktatuurin muotona on tuotantovälineiden yhteiskunnallista omistusta, käyttöarvojen tuotantoa, jonka tarkoituksena on turvata täysi sosiaalinen hyvinvointi ja kaikkien yhteiskunnan jäsenten vapaa ja kaikinpuolinen kehitys.

Arvon ja lisäarvon vapaan laajenemisen sijasta sosialistisen tuotannon tavoite on kaikkien yhteiskunnan jäsenten vapaan ja kaikinpuolisen kehityksen turvaaminen. Tästä tavoitteesta luopuminen siirtymällä markkinoihin johtaa sosialismin tuhoutumiseen, sillä markkinoihin perustuva tavaratuotanto ei voi olla työväen vallan taloudellinen perusta. Täysi tavaratalous on kapitalismia, porvariston diktatuurin taloudellinen perusta.

Marxilais-leniniläinen teoria ei sisällä yksityiskohtaisia muotoja ja malleja tulevaisuuden yhteiskunnasta. Marx ja Engels kirjoittivat, että kommunismi ei ole tilanne, joka perustetaan tai ihanne, jollaiseksi todellisuuden pitää muovautua, vaan todellinen kehitysvoima, joka hävittää nykyisen yhteiskunnan kehitystä hidastavan epäoikeudenmukaisen asioiden tilan.

Tarve työväenluokan omaan valtioon johtuu työväenluokan ja kaikkien työtätekevien olennaisten etujen vastaisesta riistosta. Niin kauan kuin yhteiskuntaluokkia esiintyy, on valtio hallitsevan luokan diktatuurin väline. Sen vuoksi työväenluokan diktatuurin tarve katoaa vain saavuttamalla kommunistien lopulliset tavoitteet: luokkien eli kaupungin ja maaseudun, ruumiillisen ja henkisen työn eroavuuksien täydellinen hävittäminen, täyden kommunismin rakentaminen, kapitalistien sisäisen ja ulkoisen hyökkäyksen uhan poistaminen.

Revisionismi johti vastavallankumoukseen

Ideologinen ja poliittinen rappio valtiovallan korkeimmalla tasolla, marxismi-leninismin revisionistinen uudistaminen alkoi Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) 20. ja 22. edustajakokouksessa, ja päättyi Gorbatshevin perestroikaan, kommunismin rakentamisen teorian ja käytännön kieltämiseen, pyrkyryyden ja byrokratian lisääntymiseen, ja johti vastavallankumoukseen ja kapitalismin palauttamiseen 1990-luvulla.

Neuvostoliiton sosialismin tuhoaminen ja pienempien porvariston valtioiden muodostaminen sen tilalle toteutettiin kansainvälisen imperialismin tuella. Useissa maissa tämä johti antikommunismiin ja neuvostovastaisuuteen, kommunististen puolueiden ja kommunistien vainoihin, jotka jatkuvat edelleen. Tässä EU ja USA edustavat johtavaa roolia ja sitä tukevat kaikki porvarilliset hallitukset.

Tässä tilanteessa kommunistit julistavat avoimesti, että antikommunismi ja neuvostovastaisuus eivät menesty. Viimeisen 30 vuoden vastavallankumoukset eivät kykene muuttamaan nykyajan perusluonnetta, joka on siirtymistä kapitalismista sosialismiin. Vallankumousta ei voi lopettaa! Vastavallankumousta seuraa vääjäämättä vallankumous! Kommunistit ovat aina vallankumouksellisia!

Viime vuosien aikana ovat tärkeät muutokset kapitalististen valtioiden keskinäisissä suhteissa tulleet yhä ilmeisimmiksi osoituksena kapitalismin epävakaasta kehityksestä. USA on säilyttänyt asemansa maailman ensimmäisenä talous- ja sotilasmahtina, mutta vähentyneellä osuudella maailman bruttokansantuotteesta. Samaan aikaan EU:lla on tärkeä rooli maailmanlaajuisessa kehityksessä, samoin kuin muualla, missä kapitalistiset tuotantosuhteet vallitsevat, kuten BRICS-mailla, Shanghain yhteistyöjärjestöllä.
Imperialismin keskinäiset ristiriidat, jotka johtivat menneisyydessä kymmeniin paikallisiin, alueellisiin ja kahteen maailmansotaan, jatkuvat raakoina taloudellisina, poliittisina ja aseellisina konflikteina raaka-aineista, energiasta, kuljetusreiteistä, markkinaosuuksista. Tässä taistelussa johtavassa roolissa ovat USA:n ja NATOn sotakoneet, samaten kuin muut kapitalismin voimat, kuten Israel Lähi-idässä.

Lisäksi kaikkialla maailmassa jatkuu hyökkäys työläisten työ- ja sosiaalisia oikeuksia vastaan. Ideologisina aseina ovat uusliberaalit ja sosialidemokraattiset teoriat sosiaalisesta ja luokkayhteistyöstä, sosiaalisesta rauhasta ja vallankumouksen mahdollisuuden kieltämisestä. Revisionismista ja opportunismista on näin tullut imperialismin ohjaamia aseita. Samaan aikaan ihmiskunta ei voi kehittyä yksityisen omistusoikeuden perustalta työväenluokan ja muiden työtätekevien eduksi.

Kansainvälinen kommunistinen liike järjestäytyy uudelleen

Elämää ja inhimillistä kehitystä ei voi rajoittaa omistamisen suuruudella, tai joidenkin muita palvelevien yksilöiden herruudella. Kansainvälisen kommunistisen liikkeen tehtävänä on vahvistaa pyrkimyksiä kehittää työväenluokan etuihin perustuvaa luokkataistelua. Kommunistit julistavat koko maailmalle porvarillisista globalismin ja nationalismin tunnuksista: vain imperialismin vastainen taistelu, joka suuntaa sosialismin ja kommunismin rakentamiseen, jonka Lokakuun sosialistinen vallankumous aloitti, on ihmiskunnalle tie todelliseen vapauteen ja tasa-arvoon. Se tarkoittaa kaikkien riiston muotojen mahdollisuuden poistamista, luokkien hävittämistä, kukoistusta ja onnea kaikille kansoille, sekä elämän säilyttämistä maapallolla.
Kansainvälisen kommunistisen liikkeen uudelleenjärjestäytyminen, ulos tämän päivän kriisistä ja perääntymisestä, yhteisen strategian muovaaminen marxismi-leninismin ja proletaarisen internationalismin perustalta, Neuvostoliiton roolin ja merkityksen tunnustaminen, kapitalismin vallankumouksellisen kaatamisen välttämättömyyden tunnustaminen ja uuden sosialistisen-kommunistisen yhteiskunnan rakentaminen.

Tämä on välttämätön tehtävä, jonka toimeenpanemista vaatii monopolien ja porvariston hallitusten tehostunut hyökkäys työväen oikeuksia vastaan, kapitalismin taantumuksellisen käänteen ja fasismin nousun jatkuminen sekä imperialistisen sodan pesäkkeiden ilmaantumisen pysyvä vaara. Kansainvälinen taistelu imperialistisia sotia vastaan on tänään tärkeää kommunistiselle liikkeelle.

Yksi tärkeimmistä tehtävistämme on leppymätön taistelu kaikkia revisionismin ja opportunismin muotoja vastaan. Ne muodostavat kommunistisen liikkeen keskeisen sisäisen vaaran. Vallankumouksilla ei ole rajoja: ne eivät tapahdu puoluejohtajien tahdon mukaisesti, vaan ilmentävät johtavan luokan, sorrettujen ja riistettyjen ihmisten objektiivisia etuja ja toiveita ottaa omistukseensa oman työnsä tulokset yhteiskunnan tuotantovoimien kehityksen mukaisesti, luodakseen aineellista ja henkistä etua kaikille.

Antakaamme suuren Lokakuun ajatusten ja saavutusten elää vuosisatoja! Työläisten ja riistettyjen, sorrettujen ihmisten täytyy nousta taisteluun hävittääkseen mätä kapitalistinen riistojärjestelmä, rakentaakseen sosialismin ja sitten täyden kommunismin. Tämä on ainoa vaihtoehtoinen ratkaisu kohti vääjäämätöntä ja kirkkaampaa ihmiskunnan tulevaisuutta.

Työkansan Sanomat 12/2017

” Tulevaisuutemme ei ole kapitalismi, vaan Sosialistisen Vallankumouksen uusi maailma ja sosialismin-kommunismin rakennustyö “

Vastaa