Valtiokoneiston valtaaminen: Pariisin Kommuunin esimerkki

Vladimir Lenin kirjoitti kirjassaan ”Valtio ja vallankumous”, jossa oli myös Karl Marxin tekstiä, että kansan enemmistön eli proletariaatin ei tulisi ainoastaan vallata porvarillista valtiokoneistoa vaan sen ohessa myös murskata se ja korvata työväen omilla päätäntäelimillä. Marx ja Lenin viittasivat esimerkkinä Pariisin Kommuuniin (1871) joka syntyi Pariisin työväenluokan kapinoidessa ja ottaessa kaupungissa vallan itselleen.

Reformismina pidän sitä, että ainoastaan porvarillisen valtionkoneiston valtaaminen on riittävä toimenpide saavuttaa proletariaatin eli työväenluokan valta. Kun porvarillinen valtiovalta on kukistettu, tulee ensimmäisenä lakkauttaa sen väkivaltakoneisto ja sotavoimat ja aseellinen valta siirtyä työväenluokalle – sen armeijalle jne.

Taantumukselliset voimat tietenkin vastustavat tätä, kuten esimerkiksi reformistiset sosialidemokraatit. Pariisin Kommuunissa myös porvarilliselta poliisilta poistettiin kaikki valtiolliset käyttötarkoitukset sekä se muutettiin kommuunin elimeksi, kuten muutettiin myös kaikki muut virkamiehet ja heidän hallintohaaransa.

Myös Venäjän ja Suomen vallankumousten kokemus osoittaa tämän tarpeelliseksi. Sortajat on riisuttava aseista, ja heidän kätyrinsä hallinnollisissa elimissä on pyrittävä korvaamaan mahdollisimman nopeasti työtätekevän kansan edustajilla. Virkamiehistö on ‘proletarisoitava’. Kommuunissa jäseneltä odotettiin julkistehtäviä tavallisen työläisen palkalla, ja korkeiden hallituksen virkamiesten erityisoikeudet sekä perustusrahat lopetettiin – virkaherrat menettivät asemansa, heidät proletarisoitiin.

Kun nämä aineelliset vallan välikappaleet on murskattu, eli porvariston poliisi, sotaväki sekä muut, ryhtyy proletariaatti kukistamaan pappisvaltaa ja muita kapitalistien henkisen hallinnon välineitä; median ja akateemian oikeistolaista propagandaa jne. Kirkko on erotettava valtiosta ja sen erityisasema koulujärjestelmässä on lopetettava. Suurmedia on otettava työväenluokan haltuun. Tästä lähin oikeusvirkamiesten tulisi olla valinnallisia ja erotettavissa.

Marx kirjoitti myös, että kommuunin tuli olla ei parlamentaarinen vaan työväenluokan toimiva laitos joka kykeni toimeenpanemaan sekä säätämään lakeja. Ei sellainen, että kerran kolmen tai kuuden vuoden välillä ratkaistaisiin ketkä hallitsevan luokan jäsenet pääsevät  sortamaan kansaa. Tämän vuoksi yleisen äänioikeuden tulisi palvella kommuuneita joihin kansa on järjestäytynyt, kuten yksilöllinen valta palvelee työnantajia ja sortajia joita se auttaa liittymään riveihinsä.

Tämän jälkeen kansakunnan yhtenäisyys pitää järjestää uudelleen. Eli kansallista organisaatiota koskevassa asiassa jota kommuuni ei ole kehittänyt, kommuunin tulisi olla pienimmänkin kylän hallintorakenne joista valittaisiin ns. ”Kansallinen valtuusto”. Tässä voidaan katsoa mallia myös Neuvostoliiton kokemuksesta; paikalliset kaupunkien ja kylien neuvostot valitsivat edustajia kansalliseen neuvostojen edustajakokoukseen.

Keskushallituksen tärkeitä funktioita, joita vielä tuli jäämään keskushallinnolle, ei pitänyt lakkauttaa vaan siirtää ne kommuunien ratkaistaviksi, niille virkamiehille jotka olivat tarpeeksi luotettavia tähän. Tämä kommuunijärjestelmä tulisi eheyttämään ja yhdistämään kansaa.

Pariisin Kommuunin tarkoituksena oli hävittää porvarillisen valtion sortoelimet sekä valta joka pyrki olemaan yhteiskunnan yläpuolella, ottaa hallintaan sen oikeelliset funktiot, sekä antaa ne vastuullisille yhteiskunnan palvelijoille.

Porvarillisen valtion tuhoaminen ja vallan siirtäminen työväenluokalle tarjosi ensikertaa mahdollisuudet todelliselle kansanvallalle ja sille prosessille, jota Marx ja Engels kutsuivat ‘valtion kuoleentumiseksi’ eli valtion väkivalta ja hallintakoneistojen lakkauttamiselle kun ne tulevat tarpeettomiksi. Porvarien valtiossa nuo koneistot ovat äärimmäisen välttämätön osa kapitalismia – niillä pidetään työväenluokka kurissa ja valta kapitalisteilla.

Työväenluokan valtio tarvitsee myös hallintakoneistoa suojellakseen työväenvaltaa luokkaviholliselta. Mutta ajan kuluessa kun sosialistinen vallankumous saa lopullisen voiton, myös kansainvälisesti ja luokkavihollisen mahdollisuudet palauttaa vanha kapitalistinen järjestelmä voimakeinoin hupenevat, niin samalla kaikki luokkavallan välineet, valtion väkivaltakoneisto, armeija jne. alkavat menettää merkitystään.

KN- KTP

Kommunistiset nuoret -J.S.

Valtiokoneiston valtaaminen: Pariisin Kommuunin esimerkki

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *