Boikotoi EU-vaaleja

Euroopan Unionin olemassaolon hyväksyvät ja sen rakenteisiin mukaan menneet poliittiset tahot tukevat sitä. Oikeiston puolueet, mutta myös reformistiset vasemmistopuolueet tekevät kaikkensa vakuuttaakseen työläisille ja työväenluokalle EU:n olevan osa demokraattista yhteiskuntarakennetta. Siksi niille on tärkeää, että EU-vaaleissa saavutettaisiin yli 50 prosentin äänestysaktiivisuus.

 

Vuoden 2014 EU-parlamentin vaaleissa äänestysprosentin keskiarvo oli jäsenmaissa 42.61%. Suomessa äänestysprosentti oli  vuoden 1999 vaaleissa 30.14%, vuonna 2004 39.43%, vuonna 2009 38.60% ja vuonna 2014 39.10%.

 

Vuoden 2014 vaaleissa EU:n 28:sta jäsenvaltiosta ainoastaan kahdeksassa, Belgiassa, Irlannissa, Italiassa, Kreikassa, Luxemburgissa, Maltalla, Tanskassa ja Ruotsissa äänestysprosentti ylitti 50% rajan. Huomionarvoista  on se, että Belgiassa, Italiassa, Kreikassa ja Luxemburgissa on äänestysvelvollisuus.

 

Demokratian oikeellisuuden ja sen toteutumisen kannalta voidaan kyseenalaistaa EU parlamenttiin valittujen edustajien oikeus edustaa kansaa ja toimia kansan nimissä, jos äänestysaktiivisuus vaalissa on jäänyt alle 50% äänioikeutettujen määrästä. Tästä asiasta kaikki EU-vaaleihin ehdokkaita asettaneet puolueet Suomessa ovat pysyneet visusti hiljaa, eivätkä mielellään ”puhu” äänestysprosentista.

 

EU-vaalilla hyväksytetään EU:ta

 

Kommunistinen työväenpuolue on boikotoinut EU-vaaleja ja kehottanut myös kansaa vaaliboikottiin. Kaikki ne puolueet, jotka vaaliin osallistuvat, antavat tukensa EU:n hallintorakenteelle ja legitimiteetille, eli oikeudellisen hyväksynnän maan EU-jäsenyydelle.

 

Samalla ne hyväksyvät EU:n lainsäädännön ensisijaisen aseman, jota jäsenmaan tulee noudattaa. Jäsenmaa kun joutuu kirjaamaan omaan lainsäädäntöönsä ja asetuksiinsa EU:n määrittelemän ohjeistuksen lainsäädännöksi.

 

Jos jäsenvaltion ja EU:n lainsäädännön välillä on olemassa ristiriita, lakien tulkinnassa ja toteuttamisvelvollisuudessa EU:n lait ja määräykset menevät ylitse jäsenvaltion lakien ja asetusten.

EU-jäsenyys siis mitätöi itsenäisen valtion olemukseen oleellisesti kuuluvan itsemääräämisoikeuden omaan lainsäädäntöön.

 

EU:n päätehtävä on yksityisen pääoman voittojen lisääminen

 

V.I.Lenin tutki aikanaan kapitalismia ja osoitti sen kehittyvän imperialistiseksi kapitalismiksi ennen kuoleutumistaan. Lenin arvioi myös tulevaisuuden Eurooppaa:  “Jos Euroopan yhdysvallat muodostetaan, se ei voi olla mitään muuta kuin taantumuksellinen kapitalistien liitto”, kirjoitti Lenin. Tällainenhan Euroopan Unioni on tänään.

 

Varsinkin suurpääoma ja yleensä kapitalistiset pääomapiirit tarvitsevat EU:ta laajempana toiminta-alueena. Siihen kansallisvaltio ei yleensä anna mahdollisuutta. Kapitalismiin sisältyvän jatkuvan taloudellisen kasvun tavoitetta varten tarvitaan Euroopan Unionia Euroopassa.

 

EU edellyttää jäsenvaltioilta yhteisen talouspolitiikan toteuttamista. Tulonsiirto työltä pääomalle etenee järkähtämättömästi EU-alueella. Ensin EU:ssa aloitettiin laajentamaan yksityisen pääoman toiminta-aluetta pienentämällä julkisen talouden osuutta yhteiskunnassa. Toteutus aloitettiin myymällä valtion ja kuntien omistamia yrityksiä yksityisille toimijoille.

 

Tämä toiminta jatkuu edelleen, samoin kuin monenlaisten toimintojen yksityistäminen. Parhaillaan on näkyvästi menossa julkisina palveluina tuotettujen toimintojen yksityistäminen. Tästä on kysymys myös SOTE-uudistuksessa, hoivapalvelujen tuottamisessa jne.

 

EU mitätöi itsenäisen talouspolitiikan toteuttamisen

 

EU:n yhteinen talouspoliittinen linja näkyy jäsenmaiden huimana velkaantumisena. Myös Suomi on jäsenyyskaudellaan velkaantunut, velan ollessa jo yli 130 miljardia euroa. On ollut myös vuosia, jolloin kaikkien jäsenmaiden budjetit ovat olleet alijäämäisiä.

 

Kurinpidollisesti EU on hyväksynyt vakaus – ja kasvusopimuksen, jonka mukaan jäsenmaan vuosittaisen budjettialijäämän on oltava pienempi kuin 3% bruttokansantuotteesta. Ja julkisen velan on oltava alle 60% bruttokansantuotteesta. Näiden määräysten lisäksi EU tarkistaa jäsenmaan budjetin ennen kuin se voidaan hyväksyä paikallisessa parlamentissa. Periaatteessa hyväksymisen ehtona on EU:n antama hyväksyntä.

 

Julkisen talouden velkaannuttamisella ja suuria korkoja suurista lainoista maksamalla siirretään valtavat pääomat lainanantajille. Siis melkoinen tulonsiirto pääasiassa työltä pääomalle. Eläminen jäsenmaissa jatkuvan velkataakan alaisuudessa varmistaa talouspoliittisen linjan jatkuvuuden, josta on vaikea irrottautua vaikka valtaan tulisi hallitus joka haluaa eroon velkataakasta ja itsenäisempää talouspolitiikkaa.

 

EU-jäsenyys siis alistaa ja mitätöi mitä suurimmassa määrin itsenäisen talouspolitiikan toteuttamisen.

 

EU:n yhteinen ulkopolitiikka alistaa jäsenvaltion itsenäisyyden

 

EU valitsi itselleen ensimmäisen ulkoasiain ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan eli ulkoministeriksi englantilaisen Catherine Margaret Ashtonin marraskuussa 2009. Nykyinen ulkoministeri on italialainen Federica Mogherini. Ulkoministerien tehtävä on ollut EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan luominen ja vahvistaminen.

 

Suomessa alistuminen EU:n yhteiseen ulkopolitiikkaan ei ole saanut arvostelua eduskunnassa olevilta puolueilta. Hallituspolitiikassa Suomi on toteuttanut EU:n yksimielisiä päätöksiä mm. Venäjä-pakotteiden kohdalla. Pakotteet ovat haitanneet suuresti Suomen vientiä Venäjälle ja vahingoittaneet  maiden välisiä luottamuksellisia suhteita.

 

EU:n yhteisestä ulkopolitiikasta ikävänä esimerkkinä ovat Naton Jugoslavian pommitusten hyväksyminen vuonna 1999 ja USA:n vanavedessä Kuuban kauppasaartoon ja boikotointiin osallistuminen. Viimeisimpänä esimerkkinä on EU:n sekaantuminen Venezuelan sisäisiin asioihin tukemalla oikeiston politiikkaa ja valtaan pyrkyä.

 

Erittäin ikävän kuvan Suomi antoi epäitsenäisestä toiminnastaan, kun se esti Venäjän delegaation osallistumisen ETY- järjestön 40-vuotis juhlakokoukseen Suomessa vuonna 2015. Tähän päädyttiin sen seurauksena, että kuultuaan EU-maita asiasta jotkut maat olivat Venäjän kutsumista vastaan. Timo Soinin johtama ulkoministeriö ja presidentti Niinistö sekoittivat EU:n Venäjä- pakotteet ja Euroopan rauhaa ja vakautta lisäämään perustetun ETY-järjestön keskenään.

 

Sitoutuminen EU:n yhteiseen ulkopolitiikkaan merkitsee jäsenmaalle luopumista itsemääräämisoikeudesta. Suomelle se voi käydä kohtalokkaaksi.

 

EU:n puolustuspolitiikkaan sisältyy maailman luonnonvarojen hyödyntäminen – oman alueensa ulkopuolella

 

EU:n jäsenmaista peräti 22 on sotilasliitto Naton jäseniä. Eli EU:n puitteissa Suomi joutuu kohtaamaan päätöksenteossa myös Nato-yhteistyöhön kuuluvat asiat. EU:n  Natoon kuuluvat jäsenmaat ovat tukeutuneet sotilaallisesti Natoon ja sen myötä USA:han. Kun USA on viimeaikoina vaatinut eurooppalaisilta Nato-liittolaisilta suurempaa maksuosuutta sotilasliiton kustannuksista, on EU-maissa noussut esiin johtajia, kuten presidentti Niinistö, jotka haluavat lisätä  EU-maiden omaa sotilaallista voimaa.

 

Mitä enemmän Euroopan Unionia on kehitetty liittovaltioksi ja mitä enemmän sen yhteistä ulkopolitiikkaa on kehitetty, sitä enemmän se haluaa päättää oman alueensa ulkopuolisista asioista ja luonnonvarojen hyödyntämisestä omaksi edukseen. EU katselee joka suuntaan, mutta hyväksi esimerkiksi käy sen 1997 politiikakseen hyväksymä Pohjoinen ulottuvuus. Siinä EU määrittelee itselleen strategisesti tärkeiksi Venäjän luoteisen alueen luonnonvarat.

 

Tämän imperialistisen politiikan  varmentamiseksi tarvitaan armeija, joka on EU:n käskyvallassa.  

EU:n imperialistisiin tavoitteisiin joutuu Suomi EU:n jäsenenä ottamaan kantaa, kun EU:n suurvallat sitä edellyttävät. Tuleeko Suomi silloin puolustamaan valtioiden itsemääräämisoikeutta vai hyväksyykö se maailman luonnonvarojen imperialistisen jaon. Se jää nähtäväksi.

 

Jäsenyys EU:ssa ja Nato-liittolaisuus sekä useat kahdenväliset ns. puolustussopimukset eri Euroopan maiden kanssa eivät kuitenkaan ennakoi hyvää sen suhteen, että Suomi puolustaisi itsenäisten valtioiden itsemääräämisoikeutta. Ja Suomi itse on jo luopunut merkittävästi itsemääräämisoikeudestaan ja heikentänyt asemaansa rauhantahtoisena puolueettomana maana horjuttaen vakautta Pohjois-Euroopassa.

 

Suomalaiseen politiikkaan tarvitaan muutos

 

Muutoksen toteuttamiseksi on ensisijaista paljastaa Suomessa harjoitetun talous- ja yhteiskuntapolitiikan yhteys ja riippuvuus Euroopan Unionista. Politiikan muutosta tarvitaan kansan enemmistön, työväen ihmisten elinolosuhteiden parantamiseksi. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan muutos tulonjakoon, pääomalta työlle.

 

Asevarustelun sijaan tarvitaan sotilaallista liittoutumattomuutta, puolueettomuutta, kansojen välistä ystävyyttä, solidaarisuutta ja rauhaa. Ennen kaikkea tarvitaan tekoja rauhan puolesta sotapolitiikan syrjäyttämiseksi. Tarvitaan myös kaiken kattavaa ympäristöpolitiikkaa maan, vesien ja ilmaston säilymiseksi elinkelpoisena tuleville sukupolville.

 

Uuden politiikan toteuttamiseen tarvitaan valtion itsemääräämisoikeuden palauttamista, eroa Euroopan Unionista ja sotilaallisista liittoutumisista. Politiikan muutoksen voi toteuttaa hyvin järjestäytynyt työväen joukkoliike. Keskeinen tunnus kamppailussa voi olla Irti EU:sta. Sitä Kommunistinen työväenpuolue on käyttänyt ja myös boikotoinut EU-vaaleja.

 

Ktp ei halua mukauttaa työväenluokkaa siihen erheelliseen ajatukseen, että EU-vaalissa äänestäminen muuttaisi EU:n demokraattisemmaksi, sosiaalisesti oikeudenmukaisemmaksi ja työläisten valtaa lisääväksi. EU on porvariston ja kapitalistien synnyttämä liittoutuma, joka ajaa heidän etujaan, ei työväen etuja.

 

EU vaalit ovat kulissi, jolla kansalaisia hämätään. Todellinen valta EU:ssa on Eurooppaneuvostolla ja komissiolla, ei parlamentilla. Mitä suurempi on kansan EU-vastaisuus, jota ylläpidetään myös EU-vaalien boikotilla, sitä parempaan tulokseen voidaan päästä kansan enemmistön, työväenluokan etujen mukaisen politiikan toteuttamisessa.

 

EU:n talous- ja yhteiskuntapolitiikan vastaisen taistelun vahvistuessa riittävästi kansan keskuudessa, voidaan Suomi irrottaa myös hallinnollisesti EU:sta. Joka tapauksessa taistelu Euroopan Unionia vastaan on kapitalismin vastaista luokkataistelua.

 

Hannu Harju

varapuheenjohtaja

Kommunistinen työväenpuolue

 

Työkansan Sanomat 2/2019

Boikotoi EU-vaaleja

Hakutulokset “Boikotoi EU-vaaleja

  • 19.2.2019 18:10:sta
    Permalink

    Erinomaisen analyyttinen artikkeli EU:n parlamenttivaaleihin osallistumista vastaan!
    Kirjoittaja on selkeästi painottanut EU:ssa seikkoja, jotka ovat EU:sta itsestään johtuvia,
    objektiivisia, ja ovat kaikkien EU:n jäsenvaltioiden työtätekeviin yhtäläisesti vaikuttavia
    riipumatta heidän kansallisuudestaan.
    Olisi äärimmäisen tärkeää saada tämä artikkeli edes joidenkin EU:n jäsenvaltioiden
    kommunististen ja työväenpuolueiden julkaisemien lehtien sivuille!

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *